Musiikkiterapeutti

Johdanto

Musiikkiterapeutti antaa musiikkiterapiaa, joka on kuntoutus- ja hoitomuoto. Terapiatyön lisäksi musiikkiterapeutti voi toimia neuvonta-, konsultaatio- ja koulutustehtävissä. Musiikkiterapeutteja työskentelee mm. erikoissairaanhoidossa ja sosiaalialalla. Monet toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajina. Työssä tarvitaan musikaalisuuden lisäksi kiinnostuneisuutta ihmisistä sekä kykyä työskennellä itsenäisesti ja pitkäjännitteisesti.

 

 

Työtehtävät

Musiikkiterapeutti antaa musiikkiterapiaa, joka on kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa musiikin eri elementtejä käytetään vuorovaikutuksen keskeisenä välineenä. Tavoitteena on musiikin keinoin tukea asiakkaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä.

Musiikkiterapiassa käytettäviä menetelmiä ovat mm. laulaminen, soittaminen, improvisointi, musiikin kuuntelu ja säveltäminen. Terapiassa voidaan myös liikkua, leikkiä, kirjoittaa tai käyttää kuvallista ilmaisua. Käytettävät menetelmät vaihtelevat asiakkaan yksilöllisten tarpeiden ja terapeutin työtapojen mukaan.

Musiikkiterapian perinteisiä sovellusalueita ovat psykiatria ja kehitysvammaisten kuntoutus. Uudempia käyttöalueita ovat esimerkiksi kommunikaatiohäiriöt, neurologiset ongelmat sekä päihteisiin, työuupumukseen ja kipuun liittyvät ongelmat. Asiakkaat edustavat kaikkia ikäryhmiä, mutta lasten ja nuorten osuus painottuu.

Aluksi musiikkiterapeutti selvittää, hyötyykö asiakas musiikkiterapiasta ja minkä tyyppinen musiikkiterapia vastaa hänen tarpeitaan ja edellytyksiään. Menetelmiä ovat arviointikäynnit, haastattelut sekä taustatietoihin perehtyminen.

Musiikkiterapia voi toteutua lyhyenä kriisiajan terapiana tai hyvin yleisesti 2-4 vuoden tiiviinä terapiasuhteena. Käytännön työssään musiikkiterapeutit laulavat ja soittavat yleensä useita instrumentteja.

Musiikkiterapia voi olla yksilö- tai ryhmäterapiaa, ja sitä voidaan käyttää sekä pääasiallisena hoitomuotona että muiden hoitomuotojen rinnalla. Musiikkiterapia voi olla kommunikaatiovalmiuksia kehittävää, neuropsykologisesti painottunutta tai musiikkipsykoterapiaa.

Terapiatyön ohella musiikkiterapeutit toimivat neuvontatehtävissä asiakkaiden, omaisten ja muiden hoitoon osallistuvien ammattiryhmien parissa. He toimivat myös konsultaatiotehtävissä eli tarjoavat asiantuntija-apua muille työntekijöille.

Musiikkiterapeutit järjestävät muille hoito-, kuntoutus- ja kasvatusalan ammattilaisille koulutusta, joka perehdyttää musiikin terapeuttiseen käyttöön. Myös työnohjaustehtävät voivat kuulua musiikkiterapeutin työhön, jolloin voidaan hyödyntää myös musiikkiterapiamenetelmiä.

Musiikkiterapeutin työ on hyvin itsenäistä, mutta he osallistuvat myös moniammatillisten työryhmien työskentelyyn. Työvälineinä musiikkiterapeutti käyttää mm. erilaisia soittimia. Musiikki eri muodoissaan on musiikkiterapeuttien keskeinen työväline.

Työ tehdään siihen soveltuvassa tilassa. Työ on yleensä päivätyötä, mutta myös iltaisin ja viikonloppuisin voidaan työskennellä esimerkiksi ammatinharjoittajina. Työhön voi kuulua matkustamista esimerkiksi asiakkaiden luokse.

 

Työpaikat

Musiikkiterapeutteja työskentelee erikoissairaanhoidossa, sosiaalialalla, kehitysvammalaitoksissa, kouluissa, päiväkodeissa, vanhustenhoidossa sekä ammatinharjoittajina.

 

Työn vaatimukset

Musiikkiterapeuttien vuorovaikutteinen ja ihmisläheinen työ edellyttää aitoa kiinnostuneisuutta toisia ihmisiä ja heidän hyvinvointiaan kohtaan.

Empatiakyvyn lisäksi musiikkiterapeuttina toimiminen edellyttää kykyä työskennellä itsenäisesti ja pitkäjännitteisesti.

Terapeuteilta edellytetään monipuolista musiikin tuntemusta, soittotaitoa ja joustavaa musiikillisten valmiuksien hyödyntämistä. Musiikkilaitteiden ja -teknologian hyödyntämiseen tarvitaan omat valmiutensa.

Tärkein musiikkiterapeutin työväline on hänen oma persoonansa, joten terapeuttina toimimisen edellytyksenä on valmius ja tahto työskennellä omien tunnereaktioiden ja mielensisältöjen kanssa.

Terapeutti tekee työtään asiakkaan ehdoilla, perusedellytyksenä on kyky pidättäytyä omien tarpeiden toteuttamisesta asiakassuhteessa.

Musiikkiterapeutin on otettava toiminnassaan huomioon ammattikunnan laatimat ammattieettiset ohjeet.

Musiikkiterapeutit yhdistelevät työssään useita ihmistieteiden teorioita, ja menestyksekäs toiminta terapeuttina edellyttää aktiivista työssäoppimisen asennetta sekä jatkokouluttautumista.

Yksityisinä palveluntuottajina toimivilta edellytetään yrittäjyyteen liittyvien liiketoiminnallisten asioiden tietämystä sekä yrittäjältä vaadittavia ominaisuuksia.

Musiikkiterapiatyön riskinä voidaan pitää altistumista koville äänille, jotka kuormittavat fyysisesti ja psyykkisesti. Asianmukainen suojautuminen ehkäisee kuulovaurioiden syntyä.

Itsenäiseen työhön ja vaativiin asiakassuhteisiin liittyvä psyykkinen kuormitus voi aiheuttaa uupumusta. Työkykyisyyden ylläpitämisessä työnohjauksella on suuri merkitys.

 

Koulutus

Musiikkiterapian opiskelu jakaantuu musiikkiterapeutin pätevyyden tuottaviin ammattiopintoihin ja arvosanaopintoihin.

Musiikkiterapeutin ammattiopinnot voi suorittaa Sibelius-Akatemian koulutuskeskuksissa Helsingissä ja Seinäjoella, Eino Roiha -instituutissa Jyväskylässä sekä Tampereen ammattikorkeakoulussa ja Karelia-ammattikorkeakoulussa.

Pääsyvaatimuksena on tyypillisesti hoito-, kasvatus- tai musiikkialan pohjakoulutus. Aikaisemmat musiikkiterapiaopinnot ja työkokemus hoito- ja kuntoutusalalta luetaan niin ikään eduksi.

SUMUKE-hyväksytyt (suomalaisen musiikkiterapiakoulutuksen kehittämistyöryhmä) koulutukset tuottavat ns. Kela-kelpoisuuden, jolloin koulutuksen suorittanut musiikkiterapeutti voi solmia Kansaneläkelaitoksen kanssa sopimuksen musiikkiterapiapalvelujen tuottamisesta Kelan korvaamana.

Ammatillisen musiikkiterapiakoulutuksen suorittanut on kelpoinen hakemaan musiikkiterapeutin toimia ja virkoja.

Jyväskylän yliopiston Musiikin laitoksella voi suorittaa musiikkiterapian maisteritasoiset opinnot. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri.

Opinnot eivät tuota kelpoisuutta musiikkiterapeuttina toimimiseen, koska ne eivät sisällä kliinisiä opintoja. Opiskelijat koostuvatkin yleensä ammattitutkintonsa muissa musiikkiterapiakoulutuksissa jo suorittaneista. Painopiste on kliinisten valmiuksien ja teoreettisen tiedon syventämisessä sekä musiikkiterapian tutkimuksessa.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneella on mahdollisuus hakeutua jatko-opiskelijaksi tähtäimenään lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.

Arvosanaopinnoista musiikkiterapian johdantokursseja (1-2 ov) ja peruskursseja (approbatur-tasoisia, 15 ov) järjestetään eri oppilaitoksissa: Eurajoen kristillisessä opistossa, Sibelius-Akatemiassa ja Jyväskylän avoimessa yliopistossa sekä vuosittain myös muilla paikkakunnilla.

SUMUKE-hyväksytyt opinnot korvataan täysimääräisesti SUMUKE-kriteereihin sitoutuneissa koulutuspaikoissa, mikäli jatkaa musiikkiterapiaopintoja.

Johdanto- ja peruskursseilta saa hyödyllisiä vinkkejä musiikin terapeuttisten mahdollisuuksien soveltamiseen ja musiikkiterapian ammattiopintoja harkitseva voi tunnustella alan kiinnostavuutta.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Ammatillista musiikkiterapiakoulutusta järjestävien tahojen SUMUKE-työryhmä vastaa käytännössä tällä hetkellä koulutus- ja pätevyysvaatimuksista. SUMUKE-hyväksytyn koulutuksen läpikäynyt on oikeutettu hakemaan alan virkoja sekä toimimaan Kelan palveluntuottajana.

 

Palkkaus

Virkasuhteessa olevien musiikkiterapeuttien palkka muodostuu virka- ja työehtosopimusten mukaisesta tehtäväkohtaisesta peruspalkasta sekä henkilökohtaisista ja muista palkanosista.

Itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan musiikkiterapeutin palkka muodostuu asiakkaiden käyntimaksuista ja/tai sopimuspalkkioista.

Palkkataso on rinnastettavissa muiden vastaavissa asiantuntijatehtävissä toimivien palkkoihin sekä ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon mukaan määriteltyihin palkkoihin terapeutin koulutuksesta riippuen.

 

Työmarkkinatiedot
Terveydenhuoltoala

Terveyspalvelut työllistävät yhteensä arviolta yli 190 000 henkilöä. Eniten työllistää julkinen sektori kunnissa ja kuntayhtymissä. Terveyspalvelujen henkilöstöstä noin neljännes työskentelee yksityisellä sektorilla terveyspalveluja tarjoavissa yrityksissä ja järjestöissä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia työskentelee jonkin verran myös ulkomailla esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin palveluksessa ja kehitysyhteistyössä kirkon järjestöissä.

Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta alan yritykset ovat työllistäneet suhteellisesti koko ajan enemmän. Monet alan ammattilaiset ovat perustaneet oman yrityksen tai toimivat ammatinharjoittajina.

Terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, ja työntekijöistä on jopa pulaa. Ammattikohtaisia ja alueellisia eroja kuitenkin esiintyy. Alalle ovat tyypillisiä myös lyhytkestoiset sijaisuudet, joita saattaa olla useita peräkkäin. Vastavalmistuneet työllistyvät usein aluksi erilaisiin perhe- tai opintovapaan sijaisuuksiin.

Terveydenhuoltoala tulee työllistämään tulevaisuudessa enemmän johtuen väestön ikääntymisestä, mikä lisää palveluiden kysyntää ja työmääriä. Työntekijöiden tarvetta kasvattaa myös henkilöstön eläköityminen.

Musiikkiala

Musiikkialan arvioidaan työllistävän Suomessa noin 30 000 henkilöä koko- tai osa-aikaisesti tai satunnaisesti. He ovat musiikin tekijöitä ja esittäjiä, tuotannon tehtävissä toimivia sekä koulutuksen, järjestöjen ja hallinnon työntekijöitä. Musiikkialalla ei ole paljon vakinaisia työpaikkoja paitsi esimerkiksi levy-yhtiöissä, studioissa, tapahtumajärjestäjillä, oppilaitoksissa, järjestöissä ja taidehallinnossa. Alan työt ovat enimmäkseen keikkatöitä.

Ammattimaisia muusikkoja on maassamme arviolta noin 5 000. Suomen Muusikkojen Liittoon kuuluu noin 3 300 jäsentä, joista noin kolmasosa on orkesterimuusikkoja ja kaksi kolmasosaa freelancereina työskenteleviä muusikkoja, jotka soittavat erilaisissa kokoonpanoissa tanssiorkestereista rockbändeihin. Kaikki muusikot eivät ole päätoimisia musiikin ammattilaisia, sillä joukossa on myös sivutoimisia ja harrastajia.

Musiikkiala työllistää myös esimerkiksi tuottajia, säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia, musiikin kustantajia ja opettajia sekä äänittäjiä ja äänitarkkailijoita. Soitinrakentajat puolestaan valmistavat soittimia käsityönä sekä huoltavat ja korjaavat niitä. Lisäksi on soittimien virittämiseen erikoistuneita ammattilaisia kuten pianonvirittäjiä.

Muusikoilla on usein jokin toinen työ muusikontyönsä ohessa. Arviolta noin puolet Suomen Muusikkojen Liiton freelance-pohjalta työskentelevistä jäsenistä tekee jotain muuta työtä toimeentulonsa turvaamiseksi, esimerkiksi musiikkiin liittyvää opetustyötä. Myös toimiin tai virkoihin palkatuista orkesterimuusikoista osa tekee opetustyötä. Myös musiikin tekijät sekä tapahtumien järjestämiseen osallistuvat voivat olla sivutoimisia.

Alalla esiintyy työttömyyttä sekä töiden riittämättömyyttä ja epätasaisuutta. Muusikoiden työllisyystilanne vaihtelee suosion ja keikkamyynnin mukaan, mutta työllisyystilannetta ei voi päätellä suoraan keikkojen lukumäärästä, sillä ammattiin kuuluvat myös harjoitukset, musiikin tekeminen ja levyttäminen. Työllisyyteen vaikuttavat jonkin verran myös yleinen taloudellinen tilanne, kuluttajakäyttäytyminen ja julkisen rahoituksen saatavuus.

Musiikkialan oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän kuin työpaikkoja ja työtilaisuuksia on tarjolla. Suomen musiikkimarkkinat ovat suhteellisen pienet, eikä maksavaa yleisöä riitä tapahtumiin ja asiakkaita levykauppoihin niin paljon, että kaikki halukkaat saisivat toimeentulonsa pelkästään musiikista. Musiikkiala houkuttelee silti yhä uusia tulijoita.

Lisäaineistot

 

 

 

Lähinimikkeet

terapeutti