Puheterapeutti

Johdanto

Puheterapeutti tutkii, hoitaa ja kuntouttaa puhe- ja kommunikaatiohäiriöisiä asiakkaita. Puheterapeutteja työskentelee mm. sairaaloissa, kehitysvammahuollossa, kuntoutuslaitoksissa sekä ammatinharjoittajina. Työ on itsenäistä asiantuntijatyötä, jossa tarvitaan vuorovaikutustaitoja ja ihmistuntemusta.

Työtehtävät

Puheterapeutti tutkii, hoitaa ja kuntouttaa puhe- ja kommunikaatiohäiriöisiä asiakkaita. Puheterapeuttisen kuntoutuksen tarkoituksena on poistaa, lieventää tai ehkäistä kommunikaation, puheen, kielen sekä nielemisen häiriöitä.

Puheterapeuttisen tutkimuksen ja arvion perusteella puheterapeutti laatii ja toteuttaa asiakkaan kuntoutussuunnitelman sekä vastaa asiakkaan omaisten puheterapiaan liittyvästä ohjauksesta.

Puheterapeutin asiakkaat voivat olla kaiken ikäisiä, vammaisia tai onnettomuuksien tai sairauksien seurauksena kommunikaatio- tai puhekykynsä menettäneitä. Puhe- ja kommunikaatiohäiriöt voivat johtua kehityksellisestä tai toiminnallisesta syystä tai voivat liittyä muihin sairauksiin, vammoihin tai niiden jälkitiloihin.

Puheterapiaan liittyy kuntoutuksen lisäksi myös sopeutumisvalmennusta. Puheterapia voi olla lyhytaikaista tai koostua vain neuvonnasta ja seurannasta. Usein tarvitaan kuitenkin pitkäaikaista, jopa vuosia kestävää kuntoutusta.

Puheterapeutin työhön kuuluu myös konsultointia, tiedottamista ja yhteydenpitoa eri viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa. Puheterapeutti toimii oman alansa asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä, jossa toimipaikan mukaan voi työskennellä erikoislääkäri, psykologi, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä, toimintaterapeutti ja joskus myös opettajia.

Vain suurimmissa kunnissa ja kuntayhtymissä on useita puheterapeutin vakansseja. Puheterapeutti saattaakin työpaikallaan olla alansa ainoa edustaja. Puheterapeutti vastaa tällöin yksin puheterapiapalvelujen suunnittelusta, kehittämisestä sekä tuottamisesta. Puheterapeutin työ on pääasiassa päivätyötä.

Työpaikat

Pääosa puheterapeuteista työskentelee kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa. Puheterapeutteja työskentelee terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja päiväkodeissa. Puheterapeutteja on myös kehitysvammahuollossa, kasvatus- ja perheneuvoloissa, erityiskouluissa sekä kuntoutuslaitoksissa. Osa puheterapeuteista toimii ammatinharjoittajina / yrittäjinä.

 

Työn vaatimukset

Puheterapeutin on hallittava oman alansa terapiamenetelmät.

Puheterapeutin tulee kyetä itsenäiseen työskentelyyn. Ammatissa tarvitaan myös ryhmätyötaitoja.

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot ovat tarpeen, samoin ihmistuntemus.

Työssä tarvitaan luovuutta.

Ammatinharjoittajana / yrittäjänä toimiminen edellyttää yrittäjyyteen liittyviä valmiuksia ja osaamista, kuten esimerkiksi markkinoinnin ja verotuksen perusasioiden tuntemusta.

Normaali kuulo, näkö ja puhe ovat edellytyksiä ammatissa toimimiselle.

Oman alan kehityksen seuraaminen ja uuden opiskelu on tarpeen.

Koulutus

Yliopistoissa voi suorittaa filosofian maisterin tutkinnon logopedia pääaineena. Tutkinnon voi suorittaa Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistossa sekä Åbo Akademissa.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Puheterapeutti on laillistettu ammattihenkilö ja puheterapeutin työtä voi tehdä vain laillistettu puheterapeutti. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää hakemuksen perusteella luvan käyttää puheterapeutin ammattinimikettä.

Palkkaus

Palkkaus määräytyy sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen mukaan.

Kunnissa noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Sopimuksessa on määritelty eri ammattiryhmille vähimmäispalkkatasot, joita ei voida alittaa. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkan osasta.

Valtiolla palkkaus määräytyy Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Palkka muodostuu tehtävän vaativuuden mukaan määräytyvästä peruspalkasta sekä henkilökohtaisen työsuorituksen ja pätevyyden mukaan määräytyvästä henkilökohtaisesta palkanosasta.

Yksityisellä terveyspalvelualalla on käytössä Terveyspalvelualan työehtosopimus. Yksityisen puolen sopimuksissa on ammattiryhmittäin ja ammattinimikkeittäin määritellyt vähimmäispalkkatasot.

Eri sopimusaloilla ansioita nostavat myös työaikakorvaukset sekä mahdollinen tulospalkkio.

Ammatinharjoittajana toimivat puheterapeutit myyvät palvelujaan yleisimmin kunnille, kuntayhtymille ja Kelalle. Tulot määräytyvät liiketoiminnan kannattavuuden mukaan.

 

 

 

Työmarkkinatiedot
Terveydenhuoltoala

Terveyspalvelut työllistävät yhteensä arviolta yli 190 000 henkilöä. Eniten työllistää julkinen sektori kunnissa ja kuntayhtymissä. Terveyspalvelujen henkilöstöstä noin neljännes työskentelee yksityisellä sektorilla terveyspalveluja tarjoavissa yrityksissä ja järjestöissä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia työskentelee jonkin verran myös ulkomailla esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin palveluksessa ja kehitysyhteistyössä kirkon järjestöissä.

Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta alan yritykset ovat työllistäneet suhteellisesti koko ajan enemmän. Monet alan ammattilaiset ovat perustaneet oman yrityksen tai toimivat ammatinharjoittajina.

Terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, ja työntekijöistä on jopa pulaa. Ammattikohtaisia ja alueellisia eroja kuitenkin esiintyy. Alalle ovat tyypillisiä myös lyhytkestoiset sijaisuudet, joita saattaa olla useita peräkkäin. Vastavalmistuneet työllistyvät usein aluksi erilaisiin perhe- tai opintovapaan sijaisuuksiin.

Terveydenhuoltoala tulee työllistämään tulevaisuudessa enemmän johtuen väestön ikääntymisestä, mikä lisää palveluiden kysyntää ja työmääriä. Työntekijöiden tarvetta kasvattaa myös henkilöstön eläköityminen.

Lisäaineistot

 

 

Lähinimikkeet

filosofian maisteri