Ravitsemusterapeutti

Johdanto

Ravitsemusterapeutti antaa ravitsemusneuvontaa sekä suunnittelee potilaille tai asiakkaille yksilöllisiä ruokavalioita ja seuraa niiden toteutusta. Ravitsemusterapeutit työskentelevät mm. terveyskeskuksissa ja sairaaloissa sekä tutkijoina yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa sekä tuotekehitys- ja markkinointitehtävissä elintarvike- ja lääketeollisuudessa. Ammatissa tarvitaan ravitsemuksen asiantuntemuksen lisäksi vuorovaikutus-, neuvonta- ja esiintymistaitoja.

Työtehtävät

Ravitsemusterapeutti työskentelee laaja-alaisesti ihmisen ravitsemuksen parissa. Hän antaa ravitsemusneuvontaa sekä suunnittelee potilaille tai asiakkaille yksilöllisiä ruokavalioita ja seuraa niiden toteutusta. Terveydenhuollossa toimivien ravitsemusterapeuttien työhön kuuluu lisäksi eri sairauksien vaatimat ravitsemushoidot.

Ravitsemusterapeutin erityisosaamista ovat kliininen ravitsemus, ravitsemusterapia ja elintarviketieteet. Asiantuntemukseen kuuluu mm. energian ja ravintoaineiden tarpeen, vaikutuksen, imeytymisen ja hyväksikäytön sekä puutosoireiden tuntemus.

Myös terveydenhuollon ravitsemuskasvatuksen antaminen sekä siihen liittyvän aineiston suunnittelu, toteutus ja arviointi sekä täydennys- ja työpaikkakoulutuksen antaminen kuuluvat työtehtäviin.

Terveyskeskuksissa ravitsemusterapeutti toimii ravitsemusohjauksen lisäksi ravitsemuksen asiantuntijana ja konsulttina ruokahuollossa, tiedottaa ravitsemusasioista, sekä toimii yhteistyössä järjestöjen kanssa väestön ravitsemuksen edistämiseksi.

Ravitsemusterapeutilla on myös laaja elintarvikkeiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja erityisvalmisteiden tuntemus, taito valita kuhunkin tilanteeseen sopiva tuote sekä ajan tasalla olevat tiedot markkinoilla olevista valikoimista.

Ravitsemusterapeutin työympäristö vaihtelee työhuoneesta keittiöihin ja potilaiden / asiakkaiden luokse. Työ on päivätyötä.

Työpaikat

Ravitsemusterapeutteja työskentelee terveyskeskusten, sairaaloiden, kuntoutuslaitosten, lääkäriasemien ja työterveyshuollon ravitsemusterapeutteina.

Ravitsemusasiantuntijoita työskentelee myös tutkimustyössä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa sekä elintarvike- ja lääketeollisuudessa tuotekehitys- ja markkinointitehtävissä.

He voivat työskennellä myös opettajina sekä elintarvike- ja kotitalousalan järjestöjen suunnittelu-, johto- ja valvontatehtävissä.

Ravitsemusterapeutteja työskentelee myös ammatinharjoittajina / yrittäjinä.

Työn vaatimukset

Ravitsemusterapeutin on tunnettava mm. ravitsemusterapiat, ravitsemustilan ja ruoankäytön selvittämismenetelmät, ruokavaliot, ravitsemushoidot sekä elintarvikkeet ravintosisältöineen.

Ravitsemusterapeutin ammatissa tarvitaan kykyä itsenäiseen työskentelyyn sekä ryhmätyötaitoja, vuorovaikutustaitoja ja joustavuutta.

Ammatti edellyttää hyvää esiintymiskykyä ja selkeää ilmaisua neuvonnassa ja ohjeiden antamisessa.

Ravitsemusterapeutin tulee jatkuvasti seurata oman alansa kehitystä, mm. kansainvälisiä ja kotimaisia tutkimuksia.

Koulutus

Ravitsemisterapeutit ovat suorittaneet ravitsemustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistossa.

Ravitsemustiedettä voi opiskella Helsingin yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa. Itä-Suomen yliopistossa voi suorittaa terveystieteiden maisterin (TtM) tutkinnon ja Helsingin yliopistossa elintarviketieteiden maisterin (ETM) tutkinnon.

Elintarviketieteiden maisterit voivat pätevöityä ravitsemusterapeutiksi Itä-Suomen yliopistossa.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Ravitsemusterapeutti on laillistettu ammattihenkilö. Ravitsemusterapeutin ammattia saa harjoittaa vain laillistettu ammattihenkilö. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää hakemuksesta laillistuksen ammattiin.

Palkkaus

Palkkaus määräytyy sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen mukaan.

Kunnissa noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Sopimuksessa on määritelty eri ammattiryhmille vähimmäispalkkatasot, joita ei voida alittaa. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkan osasta.

Valtiolla palkkaus määräytyy Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Palkka muodostuu tehtävän vaativuuden mukaan määräytyvästä peruspalkasta sekä henkilökohtaisen työsuorituksen ja pätevyyden mukaan määräytyvästä henkilökohtaisesta palkanosasta.

Yksityisellä terveyspalvelualalla on käytössä Terveyspalvelualan työehtosopimus. Yksityisen puolen sopimuksissa on ammattiryhmittäin ja ammattinimikkeittäin määritellyt vähimmäispalkkatasot.

Eri sopimusaloilla ansioita nostavat myös työaikakorvaukset sekä mahdollinen tulospalkkio.

Työmarkkinatiedot
Terveydenhuoltoala

Terveyspalvelut työllistävät yhteensä arviolta yli 190 000 henkilöä. Eniten työllistää julkinen sektori kunnissa ja kuntayhtymissä. Terveyspalvelujen henkilöstöstä noin neljännes työskentelee yksityisellä sektorilla terveyspalveluja tarjoavissa yrityksissä ja järjestöissä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia työskentelee jonkin verran myös ulkomailla esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin palveluksessa ja kehitysyhteistyössä kirkon järjestöissä.

Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta alan yritykset ovat työllistäneet suhteellisesti koko ajan enemmän. Monet alan ammattilaiset ovat perustaneet oman yrityksen tai toimivat ammatinharjoittajina.

Terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, ja työntekijöistä on jopa pulaa. Ammattikohtaisia ja alueellisia eroja kuitenkin esiintyy. Alalle ovat tyypillisiä myös lyhytkestoiset sijaisuudet, joita saattaa olla useita peräkkäin. Vastavalmistuneet työllistyvät usein aluksi erilaisiin perhe- tai opintovapaan sijaisuuksiin.

Terveydenhuoltoala tulee työllistämään tulevaisuudessa enemmän johtuen väestön ikääntymisestä, mikä lisää palveluiden kysyntää ja työmääriä. Työntekijöiden tarvetta kasvattaa myös henkilöstön eläköityminen.

Lähinimikkeet

elintarviketieteiden maisteri
terveydenhuollon maisteri
ravitsemussuunnittelija
ravitsemusasiantuntija

Ravitsemusterapeutti