Suuhygienisti

Johdanto

Suuhygienistin tehtäviin kuuluvat mm. hammaskiven poisto, hampaiden pinnoitus ja fluorikäsittelyt. Hän myös ohjaa ja opastaa asiakkaita suun itsehoitoon. Suuhygienisti voi työskennellä esimerkiksi terveyskeskuksen hammashoitolassa, yksityisellä hammaslääkäriasemalla tai omalla vastaanotolla. Ammatissa tarvitaan kykyä itsenäiseen työskentelyyn, hyvää palveluasennetta, vuorovaikutustaitoja sekä järjestelykykyä, tarkkuutta ja käden taitoja.

Työtehtävät

Suuhygienistin työn tavoitteena on asiakkaan hyvinvoinnin edistäminen, suu- ja hammassairauksien parantaminen sekä niiden ennaltaehkäisy ja vähentäminen. Työn osa-alueita ovat mm. terveyttä edistävä neuvonta ja kliininen hoitotyö.

Suuhygienisti kartoittaa ja seuraa asiakkaan suun terveydentilaa ja määrittää osaltaan hoidon tarpeen ja tekee hoitosuunnitelman. Hän ohjaa ja tukee asiakkaita yksilöllisesti suun ja hampaiden kotihoidossa, opastaa sopivien hoito- ja puhdistusvälineiden sekä -aineiden valinnassa ja käytössä sekä arvioi ruokailutottumuksia ja opastaa terveellisen ruokavalion valinnassa.

Suuhygienisti puhdistaa hampaat mekaanisesti, suorittaa hampaiden fluorikäsittelyjä, poistaa paikkaylijäämiä ja hammaskiveä, plakkia ja värjäytymiä, kiillottaa paikkoja, tarkastaa lasten hampaita ja ottaa röntgenkuvia.

Suuhygienistin työhön kuuluu hampaiden ien- ja kiinnityskudossairauksien ehkäisy ja hoito, toimenpiteet hampaiden reikiintymisen ehkäisemiseksi sekä yhteistyössä hammaslääkärin kanssa suoritettavat hampaiden oikomishoitoon sekä proteettiseen ja kirurgiseen hoitoon liittyvät toimenpiteet.

Oikomishoidossa tehtäviin kuuluu mm. hoidon tarpeen määrityksessä tarvittavien jäljennösten ja valokuvien otto, kipsimallien valmistus sekä oikomiskojeiden purkuun liittyvät tehtävät. Suuhygienisti neuvoo hammasproteesin käytössä ja hoidossa. Hän opastaa suukirurgisiin toimenpiteisiin tulevia potilaita ja vastaa leikkausten jälkihoidosta, kuten ompeleiden poistosta.

Suuhygienisti hoitaa lisäksi erilaisia toimistotehtäviä: ottaa vastaan ajanvarauksia, hoitaa osaltaan potilastietojen kirjaamisen, ylläpitää asiakasrekisteriä, tekee tilastoja ja hoitaa laskutusta hyödyntäen tietotekniikkaa.

Suuhygienisti vastaa osaltaan työpaikan aseptiikasta sekä työ- ja potilasturvallisuudesta ennen hoitotoimenpidettä, hoidon aikana ja hoitotoimenpiteen jälkeen. Hän puhdistaa, huoltaa, desinfioi ja steriloi tarvittaessa hammashoitovälineitä ja -laitteita.

Suuhygienisti työskentelee itsenäisesti ja vastaa osaltaan potilaansa hoidosta. Hän tekee yhteistyötä hammaslääkäreiden, hammashoitajien ja hammasteknikoiden sekä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Suuhygienisti voi toimia hammas- ja lähihoitajien, hammashuoltajien sekä suuhygienistien lähiesimiehenä.

Suuhygienisti käy ohjaamassa ja opastamassa eri-ikäisiä asiakkaita suun ja hampaiden hoidossa lasten- ja äitiysneuvoloissa, päiväkodeissa, kotisairaanhoidossa, avoterveyshuollossa, sairaaloissa, vanhainkodeissa, kehitysvammalaitoksissa, vankiloissa ja oppilaitoksissa. Työ tehdään pääasiassa kello 7.00-19.00 välillä, mutta siihen voi kuulua myös ilta- ja viikonlopputyötä.

Työpaikat

Suuhygienistejä työskentelee terveyskeskusten hammashoitoloissa, sairaaloissa, muissa hoitolaitoksissa sekä yksityisillä hammaslääkäriasemilla sekä yrittäjinä omilla vastaanotoillaan.

Myös alan laitteita, tarveaineita ja välineitä valmistavat ja markkinoivat yritykset tarjoavat töitä suuhygienisteille mm. messuilla ja erilaissa projektiluonteisissa tapahtumissa.

Työn vaatimukset

Suuhygienistin työ edellyttää uusimman tekniikan ja muuttuvien materiaalien käytön hallintaa.

Suuhygienistin ammatti on palveluammatti, jossa työskennellään itsenäisesti erilaisten potilaiden kanssa. Työssä tarvitaan hyvää palveluasennetta sekä kykyä luoda kontakti erilaisiin, usein pelokkaisiinkin potilaisiin.

Suuhygienistin työ edellyttää kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Ammatissa tarvitaan käden taitoja ja tarkkuutta sekä päätöksentekokykyä ja järjestelykykyä.

Ammatissa tarvitaan myös vuorovaikutus-, ryhmätyö- ja esiintymistaitoja.

Työssä on sopeuduttava nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja toimittava tehokkaasti ja taloudellisesti.

Työhön liittyvä tartuntariski edellyttää erityistä huolellisuutta potilastyöskentelyssä. On huomioitava myös ihon ja hengitysteiden kautta tapahtuva altistuminen paikkauksessa käytetyille muoviaineille sekä erilaisille puhdistus- ja desinfiointiaineille.

Työ vaatii fyysisen kunnon ylläpitoa. Yksin työskentely ja staattiset työasennot rasittavat niskaa, hartioita sekä selkää, porien, ultraääni- ja muiden laitteiden aiheuttama melu puolestaan kuuloa.

Ammatti edellyttää oman alan kehityksen seuraamista ja kouluttautumista lisä- ja täydennyskoulutuksella.

Koulutus

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella suun terveydenhuoltoa ja suorittaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suuhygienisti (AMK).

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Suuhygienisti on laillistettu ammattihenkilö. Suuhygienistinä voi toimia vain laillistettu ammattihenkilö. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää hakemuksesta laillistuksen ammattiin.

Palkkaus

Palkkaus määräytyy sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen mukaan.

Kunnissa noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Sopimuksessa on määritelty eri ammattiryhmille vähimmäispalkkatasot, joita ei voida alittaa. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkan osasta.

Valtiolla palkkaus määräytyy Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Palkka muodostuu tehtävän vaativuuden mukaan määräytyvästä peruspalkasta sekä henkilökohtaisen työsuorituksen ja pätevyyden mukaan määräytyvästä henkilökohtaisesta palkanosasta.

Yksityisellä sektorilla noudatetaan pääsääntöisesti Hammaslääkärien työnantajayhdistys ry:n ja Tehy ry:n välistä Suun terveydenhoitohenkilöstöä koskevaa työehtosopimusta, jossa on sovittu työ- ja palkkausehdoista.

Eri sopimusaloilla ansioita nostavat myös työaikakorvaukset sekä mahdollinen tulospalkkio.

 

Työmarkkinatiedot
Hammashuoltoala

Hammaslääkäreitä on työelämässä noin 4 600 (v. 2017). Heistä noin puolet työskentelee terveyskeskuksissa. Seuraavaksi yleisintä on työskentely ammatinharjoittajana, sitten toimiminen työsuhteessa yksityisellä sektorilla.

Hammaslääkäreistä erikoishammaslääkäreitä on noin 600. Heistä noin kaksi kolmesta työskentelee yksityissektorilla ja kolmasosa sairaaloissa tai terveyskeskuksissa.

Hammaslääkäreiden työllisyystilanne on hyvä, eikä työttömyyttä käytännössä juuri esiinny. Hammaslääkäreistä on pulaa erityisesti terveyskeskuksissa. Monella hammaslääkärillä on päätoimensa ohella myös sivutyö, joka on tavallisimmin vuokralaishammaslääkärinä toimiminen kliinisessä työssä.

Hammashuoltoalan työllisyyttä ylläpitää jatkuva tarve edistää suun terveyttä sekä ehkäistä ja hoitaa hammassairauksia. Hammaslääkäreiden lukumäärän arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa, koska väestön ikääntyminen lisää palveluiden kysyntää ja työmääriä. Uusia hammaslääkäreitä tarvitaan myös eläkkeelle jäävien tilalle. Sama koskee erikoishammaslääkäreitä.

Suuhygienistit työllistyvät useimmiten terveyskeskusten hammashoitoloihin, sairaaloihin, muihin hoitolaitoksiin ja yksityisille hammaslääkäriasemille. Suuhygienistejä toimii myös yrittäjinä omilla vastaanotoillaan. Suuhygienistien työllisyystilanne on pääasiassa hyvä, mutta vaihtelee jonkin verran alueellisesti.

Hammashoitajat (lähihoitajat) työskentelevät terveyskeskusten hammashoitoloissa, sairaaloissa, muissa hoitolaitoksissa ja yksityisillä hammaslääkäriasemilla. Heidän työllisyystilanteensa on yleisesti ottaen hyvä.

Hammasteknikot työskentelevät usein yrittäjinä tai toisen palveluksessa hammaslaboratoriossa, joihin myös hammaslaborantit enimmäkseen työllistyvät. Työllisyystilanne on hyvä.

Lähinimikkeet

hammashuoltaja
erikoishammashoitaja
osastonhoitaja
johtava hammashuoltaja

 

Suuhygienisti