Lähihoitaja, hammashoitaja

Johdanto

Suun ja hampaiden hoitoon suuntautunut lähihoitaja osallistuu suun alueen sairauksien tutkimukseen ja hoitoon yhteistyössä hammaslääkärin kanssa. Tehtäviin kuuluu myös vastaanoton järjestelytöitä. Työpaikkoja ovat mm. terveyskeskusten hammashoitolat, hammaslääkärien vastaanotot, sairaalat ja hammastarvikeliikkeet. Työ edellyttää ammattitaidon lisäksi palveluasennetta, vuorovaikutustaitoja, järjestelykykyä ja kätevyyttä.

Työtehtävät

Suun ja hampaiden hoitoon suuntautuneen lähihoitajan ammattinimikkeitä ovat lähihoitaja ja hammashoitaja. Työnä on potilaiden suun alueen sairauksien tutkimus ja hoito yhteistyössä hammaslääkärin kanssa.

Potilastyöskentely tapahtuu ns. nelikäsityöskentelynä, jossa lähihoitaja tai hammashoitaja ojentaa ja vastaanottaa kulloinkin käytettävät instrumentit, jotta hammaslääkäri pystyy säilyttämään katsekontaktin työkohteeseen työskentelyn aikana. Hammaslääkärin tarvitsemat välineet ja laitteet on kyettävä ennakoimaan, jotta hoito sujuisi hyvin.

Hammashoitaja varaa kutakin toimenpidettä varten valmiiksi tarvittavat instrumentit ja tarveaineet. Ammatissa on hallittava erilaiset hoitokäytännöt ja oikeat paikka-aineet, puudutusaineet ja lukuisat instrumentit.

Tehtäviin kuuluu tarkkailla potilaan vointia hoitotapahtuman aikana. Hoidon jälkeen hän voi antaa potilaalle tarvittavat kotihoito-ohjeet. Lähihoitaja voi tehdä myös itsenäisiä, ehkäiseviä suun- ja hampaiden hoitoon liittyviä tehtäviä, esimerkiksi hampaiden fluorikäsittelyjä ja pinnoituksia.

Työhön kuuluu myös ohjata asiakkaita suun ja hampaiden puhdistuksessa ja kotihoidossa. Tehtäviin kuuluu opastaa sopivien hoito- ja puhdistusvälineiden valinnassa ja käytössä sekä opastaa terveellisen ruokavalion valinnassa. Terveyskasvatusta annetaan erilaisille ryhmille, kuten päiväkotilapsille ja koululaisille.

Lähihoitaja vastaa osaltaan työpaikan aseptiikasta ja työ- sekä potilasturvallisuudesta ennen hoitotoimenpidettä, hoidon aikana ja hoitotoimenpiteen jälkeen. Tehtäviin kuuluu puhdistaa, huoltaa, desinfioida ja steriloida hammashoitovälineitä ja -laitteita sekä hoitoympäristöä.

Lähihoitaja huolehtii myös erilaisista toimistotehtävistä tietotekniikkaa hyödyntäen. Tähän liittyen lähihoitaja mm. ottaa vastaan ajanvarauksia, hoitaa osaltaan potilastietojen kirjaamisen, ylläpitää asiakasrekisteriä, tekee tilastoja ja hoitaa laskutusta.

Työhön kuuluu myös huolehtia instrumenttien ja tarveaineiden tilauksista sekä yhteydenpidosta esimerkiksi hammaslaboratorioihin ja muihin yhteistyökumppaneihin. Lähihoitaja kehittää ja arkistoi röntgenkuvat, huolehtii instrumenttien teroituksesta sekä vastaa hammashoidossa käytettävien laitteiden ja välineiden huollosta sekä lääke- ja tarveainevarastosta.

Työympäristönä ovat hammashoitolan tai hammaslääkärin vastaanoton hoitohuoneet, asiakaspalvelutilat ja varastot. Työ tehdään pääasiassa kello 7.00-19.00 välisenä aikana. Ammattiin voi kuulua myös viikonlopputyötä.

 

Työpaikat

Työpaikkoja ovat terveyskeskusten hammashoitolat, hammaslääkäriasemat, sairaalat, laitokset ja hammastarvikeliikkeet. Osa työskentelee yrittäjinä.

 

Työn vaatimukset

Lähihoitajan tai hammashoitajan ammatissa on hallittava erilaiset hoitokäytännöt ja oikeat paikka-aineet, puudutusaineet ja lukuisat instrumentit.

Ammatti edellyttää asiakaspalveluosaamista ja vuorovaikutustaitoja. Työssä on osattava luoda kontakti erilaisiin, usein pelokkaisiinkin potilaisiin.

Työskentely fyysisestikin läheisessä tiimityössä hammaslääkärin kanssa vaatii joustavuutta. Ammatissa on mukauduttava eri hammaslääkäreiden vaihteleviin työtapoihin.

Lähihoitajan tai hammashoitajan työ on hyvin pikkutarkkaa, eikä virheitä saa tehdä. Ammatissa tarvitaan kätevyyttä ja järjestelykykyä sekä kykyä sietää toistuvia rutiineja.

Työ edellyttää uusimman tekniikan ja muuttuvien paikkaus- ja muiden materiaalien käytön hallintaa sekä jatkuvaa lisä- ja täydennyskouluttautumista.

Työhön liittyvä tartuntariski edellyttää erityistä huolellisuutta potilastyöskentelyssä. Ammatissa on huomioitava myös ihon ja hengitysteiden kautta tapahtuva altistuminen paikkauksessa käytetyille muoviaineille sekä erilaisille puhdistus- ja desinfiointiaineille.

Hyvä stressinsietokyky on välttämätön, koska työ on usein nopearytmistä ja tiukan aikataulun mukaista.

Ammatti vaatii riittävän hyvää fyysistä kuntoa. Staattiset työasennot rasittavat niskaa, hartioita ja selkää. Porien, ultraääni- ja muiden laitteiden aiheuttama melu on kuuloriski.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suun terveydenhoitoon suuntautuen. Tutkintonimike on lähihoitaja.

Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Kelpoisuusvaatimuksena lähihoitajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto.

Lähihoitaja on nimikesuojattu ammattihenkilö.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira merkitsee terveydenhuollon ammattihenkilöistä ylläpidettävään rekisteriin ammattinimikettä käyttämään oikeutetun ammattihenkilön.

Nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammateissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on hoitamaansa tehtävään riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Heillä ei kuitenkaan ole oikeutta käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä.

 

Palkkaus

Palkkaus määräytyy sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen mukaan.

Kunnissa noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Valtiolla palkkaus määräytyy Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkan osasta.

Yksityisellä sektorilla noudatetaan pääsääntöisesti Hammaslääkärien työnantajayhdistys ry:n ja Tehy ry:n välistä Suun terveydenhoitohenkilöstöä koskevaa työehtosopimusta, jossa on sovittu työ- ja palkkausehdoista.

 

 

Työmarkkinatiedot
Hammashuoltoala

Hammaslääkäreitä on työelämässä noin 4 600 (v. 2017). Heistä noin puolet työskentelee terveyskeskuksissa. Seuraavaksi yleisintä on työskentely ammatinharjoittajana, sitten toimiminen työsuhteessa yksityisellä sektorilla.

Hammaslääkäreistä erikoishammaslääkäreitä on noin 600. Heistä noin kaksi kolmesta työskentelee yksityissektorilla ja kolmasosa sairaaloissa tai terveyskeskuksissa.

Hammaslääkäreiden työllisyystilanne on hyvä, eikä työttömyyttä käytännössä juuri esiinny. Hammaslääkäreistä on pulaa erityisesti terveyskeskuksissa. Monella hammaslääkärillä on päätoimensa ohella myös sivutyö, joka on tavallisimmin vuokralaishammaslääkärinä toimiminen kliinisessä työssä.

Hammashuoltoalan työllisyyttä ylläpitää jatkuva tarve edistää suun terveyttä sekä ehkäistä ja hoitaa hammassairauksia. Hammaslääkäreiden lukumäärän arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa, koska väestön ikääntyminen lisää palveluiden kysyntää ja työmääriä. Uusia hammaslääkäreitä tarvitaan myös eläkkeelle jäävien tilalle. Sama koskee erikoishammaslääkäreitä.

Suuhygienistit työllistyvät useimmiten terveyskeskusten hammashoitoloihin, sairaaloihin, muihin hoitolaitoksiin ja yksityisille hammaslääkäriasemille. Suuhygienistejä toimii myös yrittäjinä omilla vastaanotoillaan. Suuhygienistien työllisyystilanne on pääasiassa hyvä, mutta vaihtelee jonkin verran alueellisesti.

Hammashoitajat (lähihoitajat) työskentelevät terveyskeskusten hammashoitoloissa, sairaaloissa, muissa hoitolaitoksissa ja yksityisillä hammaslääkäriasemilla. Heidän työllisyystilanteensa on yleisesti ottaen hyvä.

Hammasteknikot työskentelevät usein yrittäjinä tai toisen palveluksessa hammaslaboratoriossa, joihin myös hammaslaborantit enimmäkseen työllistyvät. Työllisyystilanne on hyvä.

Lähinimikkeet

hammashoitaja
lähihoitaja

 

 

 

Lähihoitaja, hammashoitaja