Kaivosinsinööri

Johdanto

Kaivosinsinöörit työskentelevät kaivoksilla ja avolouhoksilla tuotannon suunnittelu-, johto- ja asiantuntijatehtävissä. Ammattinimikkeet ja työtehtävät vaihtelevat. Tehtäviin kuuluu esimerkiksi toiminnan tai kaivoksen rakenneteknisten töiden suunnittelua, tuotannon johtoa ja työnjohtoa. Työpaikkoja on kaivosyhtiöissä. Kaivosinsinööriltä edellytetään mm. geologian, kaivossuunnittelun ja louhintatekniikan tuntemusta. Ammatissa tarvitaan esimies- ja suunnitteluosaamista sekä vastuullisuutta.

Työtehtävät

Kaivosinsinöörit työskentelevät kaivoksilla ja avolouhoksilla erilaisissa tuotannon suunnittelu-, johto- ja asiantuntijatehtävissä. Ammattinimikkeet vaihtelevat toimenkuvan ja työpaikan mukaan.

Kaivossuunnitteluun kuuluu esimerkiksi kaivoksen toiminnan suunnittelua, louhintamenetelmien ja välineiden valintaa, näytteiden ottoa ja esiintymien koon arviointia sekä toiminnan kustannusten ja kannattavuuden laskentaa.

Kalliomekaniikan alaan kuuluu arvioida kallioperän ominaisuuksia ja siihen kohdistuvia jännitteitä sekä tehdä suunnitelmia seinämien, luiskien ja tunneleiden lujittamiseksi. Myös ilmanvaihdon ja muiden rakenneteknisten töiden suunnittelu kuuluu tehtäviin.

Kaivoksen käyttöinsinöörin tehtäviin kuuluu johtaa tuotantoa sekä varmistaa tuotanto- ja kustannustavoitteiden saavuttaminen. Hän vastaa siitä, että louhittu malmi on laadukasta ja se toimitetaan aikataulujen mukaan edelleen rikastettavaksi. Maankamarasta saatavat metallimalmit ja teollisuusmineraalit käytetään teollisuuden raaka-aineiksi.

Tehtäviin kuuluu myös vastata siitä, että työvoima, kalusto jne. tulee käytetyksi tehokkaasti ja kuljetukset sujuvat. Työ voi kohdistua myös kaivostyön kehittämiseen, jolloin pyritään kehittämään esimerkiksi toiminnan taloudellisuutta, tuotannon tehokkuutta, työn laatua ja työturvallisuutta.

Käytännön työnjohtotehtävissä muun muassa valvotaan työtä, opastetaan työntekijöitä, huolehditaan työvälineiden ja tarvikkeiden saatavuudesta sekä jaetaan tehtävät ja työvuorot. Tehtäviin voi kuulua myös työhönottoa, perehdyttämistä ja muita henkilöstöhallinnon asioita.

Kaivosinsinöörin työ voi olla myös malmien ja teollisuusmineraalien etsintää maastossa. Muita työllistäviä tehtäväalueita ovat tutkimustyö, myynti ja markkinointi sekä opetus ja koulutus. Alan insinöörejä toimii myös kaivosteollisuuden ulkopuolella rakennusteknisissä louhintatehtävissä.

Kaivosinsinöörit kuuluvat yleensä johtoon tai keskijohtoon. Tyypillisesti he toimivat kaivosprojektin tai työryhmän vetäjinä tai työnjohtajina. Heidän alaisuudessaan työskentelevien kaivostyöntekijöiden määrä riippuu kaivoksen koosta. Kaivoksella voi työskennellä useita kymmeniä työntekijöitä.

Työympäristö vaihtelee maanalaisen kaivoksen tai avolouhoksen karusta ja kivisestä miljööstä toimistohuoneeseen. Työssä käytettävät työvälineet vaihtelevat tietokoneista mittalaitteisiin.

Johto- ja suunnittelutehtävissä työ on tyypillisesti päivätyötä. Työnjohtotehtävissä työajat vaihtelevat enemmän, sillä monilla kaivoksilla tehdään kaksivuorotyötä. Ylitöitä tehdään tarvittaessa esimerkiksi tiukkojen aikataulujen tai yllättävien tapahtumien vuoksi. Joissakin tehtävissä matkustellaan työn vuoksi ulkomaita myöten.

 

Työpaikat

Kaivosyhtiöt. Malminetsintäyritykset.

 

Työn vaatimukset

Kaivosinsinööriltä edellytetään geologian, kaivossuunnittelun, kaivostuotannon ja louhintatekniikan tuntemusta.

Tehtävien hoitamiseksi tarvitaan johtamis- ja esimiesosaamista, suunnitteluosaamista ja kustannustietoisuutta.

Ammatissa tarvitaan myös yhteistyökykyä, pitkäjännitteisyyttä, vastuullisuutta ja oma-aloitteisuutta. Selkeä itsensä ilmaisemisen taito on tärkeää.

Kielitaito on tarpeen.

Työturvallisuuden varmistaminen ja ympäristönsuojelusta huolehtiminen edellyttävät vastuullisuutta, huolellisuutta, harkintaa ja tarkkaavaisuutta.

Alaan liittyvä lainsäädäntö on myös tunnettava.

Tietotekniikka kuten esimerkiksi suunnittelu- ja aikataulutusohjelmat on hallittava.

Paineensietokykyä tarvitaan myös. Stressiä saattavat aiheuttaa esimerkiksi tekniset häiriöt, inhimilliset tekijät ja aikataulut.

 

Koulutus

Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa voi opiskella yhdyskunta- ja ympäristötekniikkaa. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella rakennustekniikkaa ja suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK).

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä ylemmän toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella ottaen huomioon tehtävän vaativuus, koulutus ja ammattipätevyys.

Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta osuudesta ja työsuoritus- ja pätevyystekijöiden perusteella määräytyvästä henkilökohtaisesta osuudesta sekä mahdollisesta yrityskohtaisesta osuudesta. Työsuhteen keston perusteella maksetaan erillistä palvelusvuosilisää.

Alalla noudatetaan Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n välillä. Alalla noudatetaan myös Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Ammattiliitto Pron välillä.

 

 

Työmarkkinatiedot
Suunnittelu- ja konsultointiala

Teknologiateollisuuteen kuuluva suunnittelu- ja konsultointiala työllistää Suomessa yli 50 000 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 12 000 ammattilaista (v. 2016). Suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijapalveluita tarvitaan erityisesti teollisuudessa, talonrakentamisessa ja yhdyskuntarakentamisessa.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Kasvunäkymät ovat hyvät erityisesti teollisuuden suunnittelussa.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Kaivannaisteollisuus

Kaivosteollisuus työllistää kaivostoiminnassa ja malminetsinnässä suoraan noin 4 500 henkilöä (v. 2016). Ala työllistää kaivosyhtiöiden lisäksi urakoitsijoiden ja alihankkijoiden palveluksessa. Kaivostoiminta tuo työpaikkoja myös syrjäseuduille.

Kaivosteollisuuden toimintaan vaikuttaa erityisesti metallien kysyntä globaaleilla markkinoilla. Talouden suhdanteiden ja hintojen vaihtelut vaikuttavat yritysten kannattavuuteen. Investoinnit malminetsintään ja kaivostoimintaan heijastuvat työllisyystilanteeseen alan yrityksissä.

Kaivosteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Uusien työntekijöiden tarvetta lisää se, että lähivuosina jää runsaasti henkilöstöä eläkkeelle. Ala tarvitsee esimerkiksi kaivostyöntekijöitä, työnjohtajia, kaivos- ja rikastusinsinöörejä ja kaivosgeologeja.

Työllisyysnäkymät ovat osaajille hyvät myös tulevaisuudessa. Työpaikkojen säilymisen Suomessa takaa korkean osaamistason lisäksi se, että perustoimipaikkoja, kaivoksia ja louhoksia ei voida siirtää ulkomaille.

Ala työllistää välillisesti huomattavasti enemmän. Teknologiateollisuuden metallien jalostus tarvitsee metallimalmeja raaka-aineiksi. Kone- ja metallituoteteollisuus puolestaan valmistaa metalleista koneita ja laitteita, joita vastaavasti tarvitaan kaivostoiminnassa. Rakennusteollisuudelle metallit ja kiviainekset ovat välttämättömiä materiaaleja. Työpaikkoja on myös esimerkiksi tutkimus- ja kehitysyrityksissä sekä logistiikka-alalla.

Lähinimikkeet

diplomi-insinööri
insinööri
insinööri (AMK)
kaivoksen johtaja
kaivosmestari
kaivosmittaaja
kaivosteknikko
kaivostyönjohtaja
kalliotekniikan insinööri
käyttöinsinööri
tuotantojohtaja
tuotantosuunnittelija
työnjohtaja
vuoriteknikko
vuorotyönjohtaja

 

Kaivosinsinööri