Kuntoutusohjaaja on pitkäaikaissairaan tai vammaisen henkilön yhteyshenkilö kuntoutuksen ammattihenkilöiden ja eri palvelujärjestelmien välillä. Hän ohjaa, neuvoo ja tukee potilasta ja hänen läheisiään muuttuneessa elämäntilanteessa. Kuntoutusohjaajat työskentelevät esimerkiksi yliopisto- ja keskussairaaloissa, terveyskeskuksissa, kuntoutuslaitoksissa sekä erilaisissa projekteissa tai järjestöjen palveluksessa. Kuntoutusohjaajan työ edellyttää vuorovaikutustaitoja, pitkäjännitteisyyttä, yhteistyökykyä ja joustavuutta.
Kuntoutusohjauksella tarkoitetaan pitkäaikaissairasta tai vammaista henkilöä ja hänen läheisiään tukevaa toimintaa. Kuntoutusohjaaja tukee asiakkaan itsenäistä selviytymistä arkipäivässä, elämänhallintaa ja sosiaalista toimintakykyä.
Ohjaus ja neuvonta liittyvät sairauden tai vamman hoitoon, apuvälineiden käyttöön, erilaisten kuntoutusmahdollisuuksien ja sosiaalietuuksien selvittämiseen, hoitojen järjestämiseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen.
Kuntoutusohjaajan tulee tuntea sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja lainsäädäntö. Työhön sisältyy myös ammatillisten koulutus- ja työmahdollisuuksien kartoittamista, työllistämisen tukemista sekä työn ohjaamista. Kuntoutusohjaaja arvioi myös asiakkaan toimintakykyä.
Kuntoutuja tarvitsee henkistä tukea. Kuntoutusohjaaja vahvistaa asiakkaan psyykkistä toimintakykyä ja selviytymistä. Kuntoutusohjaaja tutustuu kuntoutujan elinympäristöön, kouluun tai työpaikkaan ja tekee yhteistyötä viranomaisten, muiden yhteistyötahojen sekä kuntoutujan perheen kanssa.
Perusterveydenhuollon ja sosiaalialan palveluja järjestettäessä kuntoutusohjaaja toimii sairaalan tai laitoksen yhdyshenkilönä. Hän osallistuu erilaisiin työryhmiin sekä tiedotus- ja koulutustoimintaan.
Kuntoutusohjaajan työ on pääasiassa säännöllistä päivätyötä. Työhön voi kuulua pitkiäkin päivittäisiä työmatkoja riippuen siitä, kuinka laajalla alueella kuntoutusohjaaja työskentelee.
Kuntoutusohjaajia työskentelee muun muassa keskussairaaloissa, terveyskeskuksissa, kuntoutuslaitoksissa ja järjestöjen palveluksessa.
Kuntoutusohjaajan työ edellyttää riittävää tietoa oman potilasryhmän sairaudesta ja sen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta vaikutuksesta kuntoutujan arkeen.
Kuntoutusohjaajan tulee kyetä kokonaisvaltaiseen näkemykseen ja itsenäiseen toimintaan.
Työ edellyttää vuorovaikutustaitoja, pitkäjännitteisyyttä, yhteistyökykyä ja joustavuutta.
Tehtävässä tarvittava koulutus määrittyy työpaikkakohtaisesti tehtävän sisällön ja vaativuuden mukaan.
Ammattikorkeakouluissa voidaan suorittaa kuntoutusohjaukseen ja -suunnitteluun suuntautunut sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, kuntoutuksen ohjaaja (AMK).
Sosiaalialan kelpoisuusehdot on määritelty laissa ja asetuksessa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista.
Terveydenhuollon ammatinharjoittamisesta säädetään ammattiharjoittamislaissa ja asetuksessa terveydenhuollon ammattihenkilöistä.
Kunnissa noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Sopimuksessa on määritelty eri ammattiryhmille vähimmäispalkkatasot, joita ei voida alittaa. Sopimuksen mukaan palkan tulee perustua tehtävän vaativuuden arviointiin. Keskeiset palkan osat ovat tehtäväkohtainen palkan osa sekä henkilökohtaiset lisät.
Yksityisellä sektorilla palvelutoiminnassa noudatetaan Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta ja järjestötyössä Sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta. Terveyspalvelualalla noudatetaan Terveyspalvelualan työehtosopimusta. Yksityisen puolen sopimuksissa on ammattiryhmittäin ja ammattinimikkeittäin määritellyt vähimmäispalkkatasot.
Sosiaalialan työ
Sosiaalialalla työskentelee noin 180 000 henkeä. Heistä suurin osa työskentelee kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa. Työpaikkoja on myös alan yrityksissä ja järjestöissä sekä valtiolla.
Viime vuosina sosiaalialan työllisten lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta eniten alan yrityksissä. Nopeasti kasvavalle alalle on tullut runsaasti sosiaalipalveluyrityksiä ja itsenäisiä yrittäjiä. Alan ammattilaiset ovat perustaneet palvelutaloja, ryhmäkoteja, päivähoitopaikkoja sekä perhe- ja laitoshoitoa tarjoavia hoitopaikkoja. Myös järjestöjen merkitys sosiaalipalveluiden tuottajana on merkittävä.
Sosiaalialalle kouluttautuneet työllistyvät yleisesti ottaen hyvin. Korkeakoulutetuista sosiaalityöntekijöistä on pulaa. Ammattikorkeakouluista valmistuneet sosionomit (AMK) työllistyvät hyvin, mutta työelämään siirtymisen alkuvaiheessa voi olla lyhytaikaista työttömyyttä. Osa on työllistynyt myös koulutustaan alemman tason työtehtäviin. Myös alalle kouluttautuneet lähihoitajat ovat työllistyneet hyvin.
Pidemmän ajan työllisyysnäkymät ovat sosiaalialalle kouluttautuneille hyvät, sillä uusia työntekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa paljon. Työntekijöiden tarvetta lisää mm. alan työntekijöiden eläköityminen, joka on varsinkin kuntasektorilla suurta lähivuosina. Myös väestön kasvavat palvelutarpeet lisäävät alan työvoimatarvetta, esimerkkinä väestön ikääntyminen.
kuntoutuksen ohjaaja
sosiaaliohjaaja
sosiaalityöntekijä
sosionomi (AMK)
geronomi (AMK)
kuntoutuksen ohjaaja (AMK)
