Kehitysvammaistenhoitaja työskentelee vammaisten ihmisten kanssa kotona, avohuollossa, laitoksissa ja vammaisjärjestöissä. Hän tukee ja ohjaa vammaisia päivittäisissä toiminnoissa ja kodinhoidossa. Haasteellinen työ vammaisten kanssa vaatii vuorovaikutustaitoja sekä kykyä kohdata vammaisuutta ja erilaisuutta.
Vammaistyöhön suuntautunut lähihoitaja, kehitysvammaistenhoitaja, auttaa kehitysvammaista henkilöä kaikissa niissä arjen toimissa, joista vammainen ei itse suoriudu. Työn sisältö painottuu eri laitos- ja työyksiköissä.
Työhön kuuluu omatoimisuuden opettamista, lääkehoitoa, kuntoutusta ja viriketoiminnan järjestämistä. Hoitaja opettaa ja harjaannuttaa vammaista omatoimisuuteen ottaen huomioon vammaisuuden, kehitystason, iän ja toimintaedellytykset.
Hoitaja ohjaa vammaista ruokailutottumuksissa ja valmistaa ruokaa yhdessä vammaisen henkilön kanssa. Tarvittaessa hän hoitaa myös ravitsemuksen erityistilanteita, joita ovat esimerkiksi letkuruokinta ja laskimonsisäinen nestehoito.
Vammaista henkilöä ohjataan apuvälineiden käytössä. Häntä neuvotaan ja autetaan myös vammaisille tarkoitettujen palvelujen, tukitoimien ja etuuksien hakemisessa. Vammaisten lasten kanssa työskenneltäessä hoito, kasvatus ja hoiva ovat olennaisia tehtäviä.
Mielekkään toiminnan järjestämisessä käytetään kuvallisen ja muun luovan ilmaisun menetelmiä. Työ vaatii tuntemusta erilaisista terapioista sekä erilaisista korvaavista kommunikaatiomenetelmistä.
Kehitysvammaistenhoitaja voi myös työskennellä vammaisen henkilökohtaisena avustajana päiväkodissa, koulussa tai ammatillisessa koulutuksessa.
Vaikeimmin kehitysvammaiset hoidetaan laitoksissa, joissa työ voi olla raskasta ja työtahti kiireinen ja aikaa opetus- ja kasvatustyöhön vähän. Hoitaja voi työskennellä myös itsenäisenä perhehoitajana.
Kehitysvammaistenhoitaja työskentelee tiiviissä yhteistyössä osana moniammatillista työryhmää, johon voi kuulua mm. lääkäri, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja sekä sosiaalityöntekijä ja kodinhoitaja. Yhteistyötä tehdään vammaisten, omaisten ja muiden yhteistyökumppanien kanssa.
Laitoksissa työ on tyypillisesti kaksi- tai kolmivuorotyötä, avohuollossa ja järjestöissä työ on pääsääntöisesti päivätyötä.
Kehitysvammaistenhoitajia työskentelee kuntien, kuntayhtymien tai yksityisten palvelujen tuottajien tai järjestöjen toimintayksiköissä, joita ovat esimerkiksi laitokset, perhekodit, työ- ja toimintakeskukset ja tuettu työ ja asuminen. Hoitaja voi toimia myös itsenäisenä perhehoitajana tai koulunkäyntiavustajana.
Kehitysvammaistenhoitajan työ vaatii käytännöllisyyttä, kärsivällisyyttä ja pitkäjännitteisyyttä. Kehitysvammaisen edistyminen pienissäkin asioissa on usein hidasta.
Ammatti edellyttää tasapainoista, positiivista persoonallisuutta sekä kykyä asettua toisen henkilön asemaan.
Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä, koska työhön kuuluu toimimista moniammatillisessa työryhmässä.
Kuvallisen ilmaisun taidoista ja kädentaitojen eri lajeista sekä myös liikunnan taidoista ja musiikista on hyötyä vammaisille tarkoitetun toiminnan järjestämisessä.
Mielenterveysongelmien tunnistaminen ja ymmärtäminen on taito, jota tarvitaan työssä.
Haasteellinen ja monipuolinen työ vammaisten kanssa vaatii kykyä kohdata vammaisuutta ja erilaisuutta.
Työ voi olla fyysisesti raskasta, joten oman kunnon hoito on tärkeää. Ammatissa on hallittava ergonomisesti oikeat nosto- ja siirtotekniikat.
Toisella asteella voidaan suorittaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja. Tutkinnossa voidaan suuntautua vammaistyöhön.
Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona ja oppisopimuskoulutuksena.
Lähihoitaja on nimikesuojattu ammattihenkilö. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) myöntää tutkinnon suorittaneille lähihoitajille oikeuden käyttää lähihoitajan nimikettä.
Sosiaalialan kelpoisuusehdot on määritelty laissa ja asetuksessa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista.
Palkkaus määräytyy sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen mukaan.
Kunnissa noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Sopimuksessa on määritelty eri ammattiryhmille vähimmäispalkkatasot, joita ei voida alittaa. Sopimuksen mukaan palkan tulee perustua tehtävän vaativuuden arviointiin. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkan osista.
Yksityisellä sektorilla palvelutoiminnassa noudatetaan Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta ja järjestötyössä Sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta. Terveyspalvelualalla noudatetaan Terveyspalvelualan työehtosopimusta. Yksityisen puolen sopimuksissa on ammattiryhmittäin ja ammattinimikkeittäin määritellyt vähimmäispalkkatasot.
Sosiaalialan työSosiaalialalla työskentelee noin 180 000 henkeä. Heistä suurin osa työskentelee kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa. Työpaikkoja on myös alan yrityksissä ja järjestöissä sekä valtiolla.
Viime vuosina sosiaalialan työllisten lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta eniten alan yrityksissä. Nopeasti kasvavalle alalle on tullut runsaasti sosiaalipalveluyrityksiä ja itsenäisiä yrittäjiä. Alan ammattilaiset ovat perustaneet palvelutaloja, ryhmäkoteja, päivähoitopaikkoja sekä perhe- ja laitoshoitoa tarjoavia hoitopaikkoja. Myös järjestöjen merkitys sosiaalipalveluiden tuottajana on merkittävä.
Sosiaalialalle kouluttautuneet työllistyvät yleisesti ottaen hyvin. Korkeakoulutetuista sosiaalityöntekijöistä on pulaa. Ammattikorkeakouluista valmistuneet sosionomit (AMK) työllistyvät hyvin, mutta työelämään siirtymisen alkuvaiheessa voi olla lyhytaikaista työttömyyttä. Osa on työllistynyt myös koulutustaan alemman tason työtehtäviin. Myös alalle kouluttautuneet lähihoitajat ovat työllistyneet hyvin.
Pidemmän ajan työllisyysnäkymät ovat sosiaalialalle kouluttautuneille hyvät, sillä uusia työntekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa paljon. Työntekijöiden tarvetta lisää mm. alan työntekijöiden eläköityminen, joka on varsinkin kuntasektorilla suurta lähivuosina. Myös väestön kasvavat palvelutarpeet lisäävät alan työvoimatarvetta, esimerkkinä väestön ikääntyminen.
Hoitoalan ammatteja. Video. Työministeriö 2004.
lähihoitaja
