Kehitysvammaisten ohjaaja työskentelee eri-ikäisten kehitysvammaisten kasvatus-, hoito-, ohjaus- ja kuntoutustehtävissä sekä työnjohto- ja suunnittelutehtävissä. Työpaikkoja ovat mm. työ- ja toimintakeskukset, asumisyksiköt, hoitolaitokset, perhekodit, koulut ja päivähoidon yksiköt. Kehitysvammaisten ohjaajan työ edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja, kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja päätöksentekoon sekä joustavuutta.
Kehitysvammaisten ohjaaja suunnittelee, toteuttaa ja arvioi kehitysvammaisen asiakkaan hoito-, ohjaus-, tuki- ja kuntoutuspalveluja. Tarkoituksena on tukea kehitysvammaisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia valmiuksia niin, että hän selviytyy mahdollisimman itsenäisesti elämässä.
Kehitysvammaisten ohjaaja suunnittelee päivittäiset toiminnot sekä järjestää asiakkaiden tarvitseman tuen ja ohjauksen.
Työkeskuksessa työskentelevä ohjaaja suunnittelee työtehtävät, esimerkiksi palveluita tai tuotteiden valmistamista sekä vastaa markkinointiin liittyvistä toimista ja työturvallisuudesta. Ohjaustoiminta voi painottua tuettuun työhön, jolloin työ tapahtuu erilaisilla työpaikoilla työ- ja toimintakeskuksen ulkopuolella.
Asumisyksiköissä työskentelevä ohjaaja suunnittelee kehitysvammaisten palvelukokonaisuuksia sekä tukee ja ohjaa kehitysvammaista henkilöä arjen kaikilla eri osa-alueilla, kuten esimerkiksi henkilökohtaisessa hygieniassa, kodinhoidossa, asioinnissa ja vapaa-ajanvietossa.
Kehitysvammaisten ohjaaja voi työskennellä myös kotihoidonohjaajana. Tällöin ohjaaja toimii kehitysvammaisen ja hänen perheensä kanssa opastaen perhettä vammaisen hoidossa, kuntoutuksessa ja sosiaalipalveluiden käytössä.
Esimies- ja johtotehtävissä työhön kuuluu henkilöstö-, hallinto-, kehittämis-, suunnittelu- ja arviointitehtäviä. Työhön kuuluu henkilöstön perehdyttämistä ja opastamista, työsuojelullisia tehtäviä sekä tiedottamista monella tasolla. Usein työhön kuuluu myös taloudellista vastuuta ja tulosvastuuta. Vastaava ohjaaja vastaa yksikön taloudesta ja hallinnosta.
Kehitysvammaisten ohjaaja toimii asiakkaan tukena erilaisissa verkostoissa ja neuvotteluissa. Hän osallistuu myös erilaisiin työryhmiin, yhteistyökumppaneita on monilta eri aloilta. Isommissa yksiköissä työtä tehdään työryhmässä, pienemmissä yksiköissä enimmäkseen yksin. Työpaikasta riippuen työ on päivä- tai vuorotyötä.
Työpaikkoina kehitysvammaisten ohjaajilla ovat kuntien, kuntayhtymien, yksityisten palveluiden tuottajien, vammaisjärjestöjen ja säätiöiden toimintayksiköt, kuten asumisyksiköt, työ- ja toimintakeskukset, palvelutalot, perhekodit, päivähoito, koulut, hoitolaitokset ja sosiaalivirasto.
Kehitysvammaisen asiakkaan tukeminen ja ohjaaminen edellyttää vuorovaikutustaitoja.
Asiakkaan todellinen kohtaaminen ja kuuleminen on asiakaslähtöisen työn edellytys.
Työssä on eduksi joustavuus, sopeutumiskyky, pitkäjännitteisyys ja johdonmukaisuus.
Päätösten tekeminen ja niistä vastaaminen edellyttää johtamistaitoa, itsenäisyyttä ja vastuuntuntoa.
Sosiaalialalle suuntaavia sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoja ovat sosionomi (AMK), geronomi (AMK) ja kuntoutuksen ohjaaja (AMK).
Sosiaalialan kelpoisuusehdot on määritelty laissa ja asetuksessa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista.
Kunnissa noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Sopimuksessa on määritelty eri ammattiryhmille vähimmäispalkkatasot, joita ei voida alittaa. Sopimuksen mukaan palkan tulee perustua tehtävän vaativuuden arviointiin. Keskeiset palkan osat ovat tehtäväkohtainen palkan osa sekä henkilökohtaiset lisät.
Yksityisellä sektorilla palvelutoiminnassa noudatetaan Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta ja järjestötyössä Sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta. Terveyspalvelualalla noudatetaan Terveyspalvelualan työehtosopimusta. Yksityisen puolen sopimuksissa on ammattiryhmittäin ja ammattinimikkeittäin määritellyt vähimmäispalkkatasot.
Sosiaalialan työ
Sosiaalialalla työskentelee noin 180 000 henkeä. Heistä suurin osa työskentelee kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa. Työpaikkoja on myös alan yrityksissä ja järjestöissä sekä valtiolla.
Viime vuosina sosiaalialan työllisten lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta eniten alan yrityksissä. Nopeasti kasvavalle alalle on tullut runsaasti sosiaalipalveluyrityksiä ja itsenäisiä yrittäjiä. Alan ammattilaiset ovat perustaneet palvelutaloja, ryhmäkoteja, päivähoitopaikkoja sekä perhe- ja laitoshoitoa tarjoavia hoitopaikkoja. Myös järjestöjen merkitys sosiaalipalveluiden tuottajana on merkittävä.
Sosiaalialalle kouluttautuneet työllistyvät yleisesti ottaen hyvin. Korkeakoulutetuista sosiaalityöntekijöistä on pulaa. Ammattikorkeakouluista valmistuneet sosionomit (AMK) työllistyvät hyvin, mutta työelämään siirtymisen alkuvaiheessa voi olla lyhytaikaista työttömyyttä. Osa on työllistynyt myös koulutustaan alemman tason työtehtäviin. Myös alalle kouluttautuneet lähihoitajat ovat työllistyneet hyvin.
Pidemmän ajan työllisyysnäkymät ovat sosiaalialalle kouluttautuneille hyvät, sillä uusia työntekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa paljon. Työntekijöiden tarvetta lisää mm. alan työntekijöiden eläköityminen, joka on varsinkin kuntasektorilla suurta lähivuosina. Myös väestön kasvavat palvelutarpeet lisäävät alan työvoimatarvetta, esimerkkinä väestön ikääntyminen.
asuntolanhoitaja
kotihoidonohjaaja
koulunkäyntiavustaja
työkeskuksen ohjaaja
työtoiminnan ohjaaja
työvalmentaja
sosionomi (AMK)
geronomi (AMK)
kuntoutuksen ohjaaja AMK)
