Koulunkäynninohjaaja

Johdanto

Koulunkäynninohjaaja (koulunkäyntiavustaja) auttaa ja tukee oppilasta tehtävissä, joissa tämä ei kehitysvaiheensa, vammansa tai sosiaalisen tilanteensa vuoksi selviydy itse. Hän voi työskennellä päivähoidossa, perusopetuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja lukioissa, koulujen iltapäivätoiminnassa, leikkipuistoissa ja tarvittaessa myös asiakkaan kotona. Työ vaatii kärsivällisyyttä, myönteistä asennetta ja hyviä vuorovaikutustaitoja.

Työtehtävät

Koulunkäynninohjaajan (koulunkäyntiavustajan) työ on kasvatus-, ohjaus- ja huolenpitotyötä päiväkodeissa, kouluissa ja vapaa-ajan toiminnoissa. Tavoitteena on tukea oppilaan itsenäistymistä ja oppimiskykyä.

Työnä on auttaa esimerkiksi oppimisvaikeuksista kärsiviä sekä kehitys-, liikunta- ja aistivammaisia sekä autistisesti käyttäytyviä. Koulunkäynninohjaaja tai koulunkäyntiavustaja voidaan palkata kuntaa, koulua, erityisluokkaa tai yhtä tai useampaa oppilasta varten.

Työnkuva vaihtelee tilanteen mukaan. Ongelman tai vamman laatu vaikuttaa siihen, millaista apua tarvitaan. Tehtävät suunnitellaan kussakin tapauksessa erikseen yhteistyössä vanhempien ja opettajien kanssa.

Tehtäviin kuuluu ohjata oppilasta oppimistapahtumassa ja avustaa oppilasta esimerkiksi pukeutumisessa, ruokailussa ja liikkumisessa. Tehtäviin voi kuulua myös osallistumista oppilaan opetuksen ja koulutyön suunnitteluun, opetustilanteiden valmisteluun ja opetusmateriaalin valmistamiseen. Opetustyön tekee kuitenkin opettaja.

Kehitysvammaisten ja monivammaisten koulupäivään voi kuulua myös hoitotoimenpiteitä. Päivittäisiin toimiin saattaa sisältyä oppilaan kuntouttamista fysioterapeutin tai puheterapeutin ohjeiden mukaan.

Ammatissa on osattava käyttää tarvittavia apuvälineitä sekä järjestää ympäristö liikunnalle esteettömäksi. Työssä voidaan käyttää myös korvaavia viestintämenetelmiä kuten viittomakieltä ja pistekirjoitusta.

Työhön kuuluu myös osallistumista esimerkiksi välitunneilla ulko- ja sisävalvontaan. Tehtäviin voi kuulua myös kyydityksistä huolehtiminen ja niiden valvominen.

Koulunkäyntiavustajan työ on yhteistyötä asiakkaiden, perheiden, opettajien, koulukuraattorien ja psykologien kanssa. Työtä tehdään kouluympäristössä. Yleensä työ on päivätyötä.

 

Työpaikat

Kunnat ja kuntayhtymät.

 

Työn vaatimukset

Koulunkäynninohjaajan tai koulunkäyntiavustajan työ vaatii kärsivällisyyttä, kekseliäisyyttä, hyvää mielikuvitusta ja järjestelmällisyyttä.

Myönteinen asenne, oikeudenmukaisuus ja hyvät vuorovaikutustaidot ovat kouluavustajalle tarpeellisia ominaisuuksia.

Asiakkaan toimintakyvyn tukeminen erilaisissa tilanteissa vaatii joustavuutta ja sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin.

Työ vaatii hyvää havaintokykyä ja tilanteiden arviointikykyä.

Työympäristö on usein meluinen.

Työhön voi sisältyä liikuntavammaisten siirtoa ja raskaiden liikuntavälineiden nostoja.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon lähihoitaja.

Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.

Näyttötutkintona voidaan suorittaa myös koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto sekä koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen erikoisammattitutkinto.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Yleensä kuukausipalkka. Kunta-alan kuukausipalkat muodostuvat tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta palkasta ja tulospalkkiosta.

 

Työmarkkinatiedot
Opetusala

Opetusala työllistää yhteensä noin 100 000 opetusalan ammattilaista, joita ovat esimerkiksi luokanopettajat, aineenopettajat, lehtorit, erityisopettajat, rehtorit, lastentarhanopettajat, opetuksen ja koulutuksen asiantuntijat sekä tutkijat.

Opettajien työpaikat ovat peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, aikuiskoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa, vapaassa sivistystyössä kansalais- ja työväenopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sekä varhaiskasvatuksessa päiväkodeissa. Kunnat ja kuntayhtymät ovat suurin työnantaja opetusalalla, mutta opettajia työskentelee myös yksityisellä opetusalalla ja valtiolla.

Opettajat työllistyvät yleisesti ottaen hyvin koulutustaan vastaavaan työhön, mutta työllistyminen riippuu omasta koulutuksesta. Varsinkin lastentarhanopettajien, erityisopettajien, harvinaisempien kielten ja matemaattisten aineiden opettajista on pulaa. Työntekijöiden tarpeessa ja työllisyydessä on alueellisia eroja.

Opetusalalla esiintyy myös työttömyyttä esimerkiksi aikuiskoulutuksessa ja yliopistoissa. Työttömyys vaihtelee kausittain siten, että kesällä ja joulun aikaan on enemmän työttömyyttä. Työllistymisessä vaikeinta on uran alku. Esimerkiksi luokanopettajilla vakinaisen viran tai toimen saaminen voi olla hankalaa. Opetusalalla toimitaan myös määräaikaisuuksissa ja sijaisuuksissa.

Opettajia siirtyy lähivuosina paljon eläkkeelle, mikä luo runsaasti työpaikkoja uusille opettajille. Työllisyyteen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, esimerkiksi pienenevät tuntikehykset, tuntiopettajista säästäminen ja oppilasryhmien koon kasvattaminen. Opettajat ovat kysyttyjä työntekijöitä myös muilla aloilla.

Sosiaalialan työ

Sosiaalipalvelut työllistävät kunnissa noin 126 000 ammattilaista, esimerkiksi lähihoitajia, sosiaaliohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä. Yksityiset sosiaalipalvelut työllistävät noin 70 000 ammattilaista yrityksissä ja järjestöissä. Näiden tarjoamia palveluita ovat esimerkiksi vanhuspalvelut, lasten ja nuorten palvelut sekä vammaisten palvelut, joita kunnat hankkivat ostopalveluina.

Sosiaaliala on työllistänyt koko ajan enemmän viime vuosina. Eniten työllisten määrä on lisääntynyt alan yrityksissä, sillä nopeasti kasvavalle alalle on tullut runsaasti sosiaalipalveluyrityksiä, itsenäisiä yrittäjiä ja ammatinharjoittajia. Alan ammattilaiset ovat perustaneet esimerkiksi palvelutaloja, ryhmäkoteja, päivähoitopaikkoja sekä perhe- ja laitoshoitoa tarjoavia hoitopaikkoja. Myös järjestöt työllistävät merkittävästi.

Sosiaalialan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, mutta vaihtelee eri puolilla maata. Korkeakoulutetuista sosiaalityöntekijöistä on pulaa. Ammattikorkeakouluista valmistuneet sosionomit (AMK) työllistyvät hyvin, mutta työelämään siirtymisen alkuvaiheessa voi olla lyhytaikaista työttömyyttä. Myös alalle kouluttautuneiden lähihoitajien työllistyminen on ollut hyvää. Määräaikaiset työsuhteet ovat kuitenkin sosiaali- ja terveysalalla yleisiä.

Työllisyysnäkymät ovat sosiaalialalle kouluttautuneille hyvät, sillä uusia työntekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa paljon. Tarvetta lisää monen työntekijän jääminen eläkkeelle lähivuosina varsinkin kuntien palveluksesta. Myös kasvavat palvelutarpeet väestön ikääntyessä lisäävät uusien työntekijöiden tarvetta.

Lähinimikkeet

koulunkäyntiavustaja
avustaja
henkilökohtainen avustaja
lähihoitaja