Lasten ja nuorten erityisohjaaja

Johdanto

Lasten ja nuorten erityisohjaajat toimivat vaativissa lasten ja nuorten kasvatus- ja ohjaustehtävissä. He työskentelevät kunnissa, järjestöissä ja sosiaalialan yrityksissä sekä itsenäisinä ammatinharjoittajina. Työ on haastavaa ihmissuhdetyötä, joka edellyttää vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, joustavuutta, luovuutta ja organisointitaitoja.

Työtehtävät

Lasten ja nuorten erityisohjaajan työn tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen, kasvun ja yhteisöllisyyden tukeminen sekä syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisy.

Lasten ja nuorten erityisohjaaja voi työskennellä erityisnuoriso-, lastensuojelu-, seurakunta- tai perhetyössä sekä nuorten ja erityisryhmien työpajoissa sekä monikulttuurisessa työssä. Erityisohjaaja voi työskennellä myös laitoksissa, päivähoidossa, kouluissa ja iltapäiväkerhoissa.

Ammatissa tehdään erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä ohjausta ja tukemista, mikä on kokonaisvaltaista kasvatusta, hoitoa ja huolenpitoa sekä perhetyötä. Vuorovaikutteisella yhteistyöllä pyritään vaikuttamaan lapsen kasvuympäristöön.

Erityisohjaaja pyrkii työssään kehittämään nuorten elinoloja ja elämänhallintaa sekä yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia. Vaikeudet liittyvät esimerkiksi työllistymiseen, asumiseen tai monikulttuurisuuteen.

Erityisnuorisotyöhön kuuluu myös etsivää katutyötä ja työskentelyä vaikeissa olosuhteissa elävien ja moniongelmaisten nuorten kanssa. Useat järjestöt tarjoavat katupartiointi- ja yökahvilatyppistä toimintaa ja puhelinpäivystystä.

Erityisohjaajat myös suunnittelevat ja ohjaavat harrastus- ja vapaa-aikatoimintoja. Tehtäviin kuuluu järjestää esimerkiksi kulttuuri-, liikunta-, seikkailu-, leiri-, retki- ja elämystoimintaa ja ohjata nuorten itse järjestämää toimintaa.

Toimintaa järjestettäessä on huomioitava ohjattavien valmiudet, motivaatio ja tarpeet. Perustana toimintojen suunnittelussa ovat lasten ja nuorten omat lähtökohdat ja vapaaehtoisuus.

Lasten ja nuorten erityisohjaajat voivat toimia myös tiedotus- tai koulutustehtävissä. Osa erityisohjaajista työskentelee lasten- ja nuorisokotien ohjaajina sekä seurakunnan tai järjestöjen nuorisotyönohjaajina.

Erityisohjaaja työskentelee osana moniammatillista työryhmää lasten ja nuorten erityiskasvatuksen sekä perheiden hyvinvoinnin ja elinolojen asiantuntijana. Työssä korostuu erityisesti koulun, kodin ja sosiaalityön yhteistoiminta.

Työympäristö vaihtelee tehtävien mukaan. Työhön kuuluu paljon palavereja ja tapaamisia. Työn luonteen vuoksi monen erityisohjaajan työaika painottuu iltoihin ja viikonloppuihin.

 

Työpaikat

Kunnat. Seurakunnat. Järjestöt. Sosiaalialan yritykset. Yhteisöt. Ammatinharjoittajina.

 

Työn vaatimukset

Lasten ja nuorten erityisohjaajan on kyettävä käsittelemään ammatillisesti lasten ja nuorten kasvatukseen liittyviä erityiskysymyksiä ja haasteita.

Ammatti edellyttää vuorovaikutustaitoja, joustavuutta, luovuutta ja organisointitaitoa.

Yhteistyötaitoja tarvitaan toimittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa sekä työryhmän jäsenenä.

Erityisohjaajan on osattava motivoida ja innostaa eri-ikäisiä osallistujia ohjattuun toimintaan sekä osattava huomioida heidän erilaiset lähtökohtansa ja tarpeensa.

Nuorisotyössä on tärkeää kyky toimia erilaisissa kulttuureissa kasvaneiden ihmisten kanssa.

Käytännön ohjaustoiminnassa tarvitaan ystävällisyyttä, luotettavuutta ja rehellisyyttä.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto. Tutkintonimike on nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa myös lapsi- ja perhetyön perustutkinto. Tutkintonimike on lastenohjaaja.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa myös sosiaali- ja terveysalan perustutkinto lasten ja nuorten hoitoon ja kasvatukseen suuntautuen. Tutkintonimike on lähihoitaja.

Perustutkinnot voidaan suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintoina.

Näyttötutkintona voidaan suorittaa myös lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto.

Ammattikorkeakouluissa voidaan suorittaa humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto yhteisöpedagogi (AMK).

Ammattikorkeakouluissa voidaan suorittaa myös sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto sosionomi (AMK).

Yliopistoissa voidaan opiskella sosiaalityötä. Ylempi korkeakoulututkinto on yhteiskuntatieteiden maisteri tai valtiotieteiden maisteri. Alempi korkeakoulututkinto on yhteiskuntatieteiden kandidaatti tai valtiotieteiden kandidaatti.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Kunnissa noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Sopimuksessa on määritelty eri ammattiryhmille vähimmäispalkkatasot, joita ei voida alittaa. Sopimuksen mukaan palkan tulee perustua tehtävän vaativuuden arviointiin. Keskeiset palkan osat ovat tehtäväkohtainen palkan osa sekä henkilökohtaiset lisät.

Yksityisellä sektorilla palvelutoiminnassa noudatetaan Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta, järjestötyössä Sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta. Terveyspalvelualalla noudatetaan Terveyspalvelualan työehtosopimusta. Yksityisen puolen sopimuksissa on ammattiryhmittäin ja ammattinimikkeittäin määritellyt vähimmäispalkkatasot.

 

Työmarkkinatiedot
Nuorisotyö

Nuorisotyö työllistää kuntien nuorisotoimessa noin 3 400 työntekijää ja seurakunnissa noin 1 200 työntekijää. Nuorisotyötä tekevät järjestöt työllistävät valtakunnallisella tasolla noin 1 100 työntekijää ja piiri- ja paikallistasolla noin 2 000. Ala työllistää myös sosiaalialan yritysten palveluksessa sekä ammatinharjoittajina toimivia.

Nuorisotyön työllisyyttä pitää yllä tarve nuorten kasvun ja itsenäistymisen tukemiseen, elämäntaitojen parantamiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen ja kasvu- ja elinolojen parantamiseen. Työllisyyteen vaikuttavat erityisesti taloudelliset resurssit, joilla henkilöstöä palkataan ja toimintaa hoidetaan, esimerkiksi nuorisojärjestöjen valtionavustukset ja kuntien nuorisomäärärahat.

Kuntien nuorisotoimen työllisyystilanne on yleisesti ottaen vakaa, mutta vaihtelee kunnittain. Henkilöstöä palkataan pääasiassa muihin tehtäviin tai eläkkeelle siirtyvien tilalle. Nuorisotyötä tehdään myös määräaikaisuuksilla, projektityönä ja osa-aikaisesti. Kuntien nuorisotoimen henkilöstön määrän arvioidaan pysyvän suurin piirtein samalla tasolla lähivuosina. Seurakuntien työllisyystilanne on samankaltainen kuin kunnilla.

Kunnat hankkivat nuorisotyön palveluita esimerkiksi järjestöiltä, yhdistyksiltä, alan yrityksiltä ja ammatinharjoittajilta. Ostopalveluita on käytetty esimerkiksi etsivän nuorisotyön toteuttamiseen, nuorisotilojen ohjaamiseen, työpajatoimintaan ja iltapäiväkerhotoimintaan. Alan palveluja tarjoavien yritysten ja järjestöjen arvioidaan työllistävän enemmän tulevaisuudessa. Nuorisotyötä tehdään myös verkossa.

Lasten päivähoito

Lasten päivähoito työllistää kunnilla ja kuntayhtymillä noin 61 000 henkilöä, joiden yleisimmät ammatit ovat lastenhoitaja, lastentarhanopettaja ja perhepäivähoitaja. Yksityinen sektori työllistää yrityksissä vähintään 4 000 ja järjestöissä noin 3 000 henkeä.

Päivähoito työllistää päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa. Eniten työllistää kunnallinen päiväkotihoito, mutta monissa pienemmissä kunnissa perhepäivähoito on suurempi osa päivähoitoa.

Päivähoitoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen erinomainen. Työntekijöistä on pulaa erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Lastentarhanopettajista on pulaa lähes koko maassa. Pulaa on myös ruotsinkielisistä lastentarhanopettajista ja erityislastentarhanopettajista sekä kaikkien ammattilaisten sijaisista.

Lastenhoitotyöntekijöiden kuten lastenhoitajien ja perhepäivähoitajien työllisyys vaihtelee alueellisesti huomattavasti. Varsinkin Etelä-Suomessa on pulaa työntekijöistä, mutta joissakin osissa maata työnhakijoita on enemmän kuin avoimia työpaikkoja.

Ala työllistää myös lyhytaikaisessa ja tilapäisessä lastenhoidossa, mikä lisää työllistymismahdollisuuksia koulutetuille ja ammattitaitoisille työntekijöille. Lastenhoitoa järjestetään myös aamu- ja iltapäivätoimintana kouluikäisille lapsille sekä kerhotoimintana. Työllisyysnäkymät ovat hyvät myös tulevaisuudessa.

Sosiaalialan työ

Sosiaalipalvelut työllistävät kunnissa noin 126 000 ammattilaista, esimerkiksi lähihoitajia, sosiaaliohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä. Yksityiset sosiaalipalvelut työllistävät noin 70 000 ammattilaista yrityksissä ja järjestöissä. Näiden tarjoamia palveluita ovat esimerkiksi vanhuspalvelut, lasten ja nuorten palvelut sekä vammaisten palvelut, joita kunnat hankkivat ostopalveluina.

Sosiaaliala on työllistänyt koko ajan enemmän viime vuosina. Eniten työllisten määrä on lisääntynyt alan yrityksissä, sillä nopeasti kasvavalle alalle on tullut runsaasti sosiaalipalveluyrityksiä, itsenäisiä yrittäjiä ja ammatinharjoittajia. Alan ammattilaiset ovat perustaneet esimerkiksi palvelutaloja, ryhmäkoteja, päivähoitopaikkoja sekä perhe- ja laitoshoitoa tarjoavia hoitopaikkoja. Myös järjestöt työllistävät merkittävästi.

Sosiaalialan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, mutta vaihtelee eri puolilla maata. Korkeakoulutetuista sosiaalityöntekijöistä on pulaa. Ammattikorkeakouluista valmistuneet sosionomit (AMK) työllistyvät hyvin, mutta työelämään siirtymisen alkuvaiheessa voi olla lyhytaikaista työttömyyttä. Myös alalle kouluttautuneiden lähihoitajien työllistyminen on ollut hyvää. Määräaikaiset työsuhteet ovat kuitenkin sosiaali- ja terveysalalla yleisiä.

Työllisyysnäkymät ovat sosiaalialalle kouluttautuneille hyvät, sillä uusia työntekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa paljon. Tarvetta lisää monen työntekijän jääminen eläkkeelle lähivuosina varsinkin kuntien palveluksesta. Myös kasvavat palvelutarpeet väestön ikääntyessä lisäävät uusien työntekijöiden tarvetta.

Lähinimikkeet

yhteisöpedagogi
yhteisöpedagogi (AMK)
sosionomi
sosionomi (AMK)
nuorisotyönohjaaja
lähihoitaja
valtiotieteiden maisteri
yhteiskuntatieteiden maisteri

 

Lasten ja nuorten erityisohjaaja