Lähihoitaja, lastenhoitaja

Johdanto

Lasten ja nuorten hoitoon ja kasvatukseen suuntautunut lähihoitaja on lasten varhaiskasvatuksen ja hoidon ammattilainen. Työpaikkoina ovat muun muassa päiväkodit, ryhmäperhepäiväkodit, sairaaloiden lastenosastot ja synnyttäneiden vuodeosastot sekä lastensuojelulaitokset ja erilaiset hoitolaitokset. Vastuullinen työ lasten parissa edellyttää hoidon ja kasvatuksen osaamista, käytännöllisyyttä, kärsivällisyyttä ja vuorovaikutustaitoja.

Työtehtävät

Lasten ja nuorten hoitoon ja kasvatukseen suuntautunut lähihoitaja eli lastenhoitaja huolehtii lasten perushoidosta ja varhaiskasvatuksesta. Hän työskentelee sekä terveiden että sairaiden lasten parissa. Hoidettavien lasten ikä vaihtelee vastasyntyneistä teini-ikäisiin saakka.

Sairaaloissa vastasyntyneiden ja vierihoito-osastolla työssä korostuu perhekeskeinen ohjaus vastasyntyneen lapsen hoitamisessa. Lastenhoitaja hoitaa tervettä vastasyntynyttä lasta ja tukee äitiä ja perhettä hoidossa.

Isompien lasten osastolla lastenhoitaja toimii lapsen omahoitajana. Työn keskeisenä sisältönä on sairaan lapsen ja nuoren hoito ja ohjaus. Työssään lastenhoitajan on tunnettava eri-ikäisten lasten tavallisimmat sairaudet ja niiden hoito sekä hallittava ensiavun ja peruselvytyksen antaminen.

Lastenhoitaja avustaa hoitotoimenpiteissä lääkärin ohjeiden mukaan, valmentaa lasta hoitotilanteisiin sekä tukee ja rauhoittaa lasta niiden aikana.

Päivähoidossa lastenhoitajan tehtävänä on lasten hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta huolehtiminen. Varhaiskasvatus toteutetaan moniammatillisessa työryhmässä. Työssä painottuu kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa sekä lasten ja perheiden hyvinvoinnin havainnointi ja työskentely ennaltaehkäisevin menetelmin.

Käytännön työ on muun muassa lasten perushoitoa ja hoivaa, leikkimisen ja askartelun ohjaamista, ulkoilun valvomista, lasten auttamista pukeutumisessa ja ruokailussa sekä vuoropuhelua vanhempien kanssa.

Lastenhoitaja vastaa myös sairastuneen lapsen hoidon järjestämisestä ja jatkohoitoon ohjaamisesta. Hänen on osattava havainnoida lapsen fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia.

Tehtäviin kuuluu huolehtia myös erityishoitoa tarvitsevien lasten hoidosta. Esimerkiksi diabetes ja muut pitkäaikaissairaudet vaativat lääkityksen ja erityisruokavalion noudattamista.

Lastenkodissa työskentelevän lastenhoitajan työssä keskeisintä on kuntoutus lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen tukena. Hänen on tunnistettava ongelmat. Myös perheen tukeminen ja ohjaaminen kuuluu työhön.

Lastenhoitajat työskentelevät työryhmän jäseninä, mutta myös itsenäisesti. Työ painottuu sisätiloihin, mutta lasten kanssa ollaan työtehtävistä riippuen myös ulkona päivittäin. Työ on yleensä päivätyötä, jolloin työajat vaihtelevat klo 06.00-18.00. Työ sairaaloissa, lastenkodeissa sekä vuoropäiväkodeissa on vuorotyötä.

 

Työpaikat

Työpaikkoina ovat muun muassa päiväkodit, sairaaloiden erilaiset lastenosastot ja synnyttäneiden vuodeosastot, lastensuojelulaitokset ja erilaiset hoitolaitokset.

 

Työn vaatimukset

Lastenhoitajan on oltava aidosti kiinnostunut lapsista sekä eläytymiskykyinen ja luova.

Hyvät vuorovaikutustaidot sekä yhteistyötaidot ovat ammatissa tarpeen.

Musiikilliset, liikunnalliset, kielelliset ja kuvallisen ilmaisun taidot ovat eduksi lapsiryhmän ohjauksessa.

Havaintojen tekeminen on tärkeää lapsen ja perheen hyvinvoinnin tarkkailussa.

Lasten kanssa työskenneltäessä myös pitkäjännitteisyys, rauhallisuus, kärsivällisyys ja kyky ymmärtävään ohjaukseen ovat tärkeitä.

Lasten pukeminen, nosteleminen ja erilaiset työasennot saattavat rasittaa selkää, joten hyvän fyysisen kunnon ylläpitäminen on eduksi.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinto lasten ja nuorten hoitoon ja kasvatukseen suuntautuen. Tutkintonimike on lähihoitaja.

Perustutkinto voidaan suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Kelpoisuusvaatimuksena lähihoitajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto.

Lähihoitaja on ns. nimikesuojattu ammattinimike.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) myöntää tutkinnon suorittaneille lähihoitajille oikeuden käyttää lähihoitajan nimikettä.

Sosiaalialan kelpoisuusehdot on määritelty laissa ja asetuksessa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista.

 

Palkkaus

Palkkaus määräytyy sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen mukaan.

Kunnissa noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Sopimuksessa on määritelty eri ammattiryhmille vähimmäispalkkatasot, joita ei voida alittaa. Sopimuksen mukaan palkan tulee perustua tehtävän vaativuuden arviointiin. Keskeiset palkan osat ovat tehtäväkohtainen palkan osa sekä henkilökohtaiset lisät.

Yksityisellä sektorilla palvelutoiminnassa noudatetaan Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta ja järjestötyössä Sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta. Terveyspalvelualalla noudatetaan Terveyspalvelualan työehtosopimusta. Yksityisen puolen sopimuksissa on ammattiryhmittäin ja ammattinimikkeittäin määritellyt vähimmäispalkkatasot.

 

 

Työmarkkinatiedot
Lasten päivähoito

Lasten päivähoito työllistää kunnilla ja kuntayhtymillä noin 61 000 henkilöä, joiden yleisimmät ammatit ovat lastenhoitaja, lastentarhanopettaja ja perhepäivähoitaja. Yksityinen sektori työllistää yrityksissä vähintään 4 000 ja järjestöissä noin 3 000 henkeä.

Päivähoito työllistää päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa. Eniten työllistää kunnallinen päiväkotihoito, mutta monissa pienemmissä kunnissa perhepäivähoito on suurempi osa päivähoitoa.

Päivähoitoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen erinomainen. Työntekijöistä on pulaa erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Lastentarhanopettajista on pulaa lähes koko maassa. Pulaa on myös ruotsinkielisistä lastentarhanopettajista ja erityislastentarhanopettajista sekä kaikkien ammattilaisten sijaisista.

Lastenhoitotyöntekijöiden kuten lastenhoitajien ja perhepäivähoitajien työllisyys vaihtelee alueellisesti huomattavasti. Varsinkin Etelä-Suomessa on pulaa työntekijöistä, mutta joissakin osissa maata työnhakijoita on enemmän kuin avoimia työpaikkoja.

Ala työllistää myös lyhytaikaisessa ja tilapäisessä lastenhoidossa, mikä lisää työllistymismahdollisuuksia koulutetuille ja ammattitaitoisille työntekijöille. Lastenhoitoa järjestetään myös aamu- ja iltapäivätoimintana kouluikäisille lapsille sekä kerhotoimintana. Työllisyysnäkymät ovat hyvät myös tulevaisuudessa.

Terveydenhuoltoala

Terveyspalvelut työllistävät yhteensä arviolta yli 190 000 henkilöä. Eniten työllistää julkinen sektori kunnissa ja kuntayhtymissä. Terveyspalvelujen henkilöstöstä noin neljännes työskentelee yksityisellä sektorilla terveyspalveluja tarjoavissa yrityksissä ja järjestöissä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia työskentelee jonkin verran myös ulkomailla esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin palveluksessa ja kehitysyhteistyössä kirkon järjestöissä.

Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta alan yritykset ovat työllistäneet suhteellisesti koko ajan enemmän. Monet alan ammattilaiset ovat perustaneet oman yrityksen tai toimivat ammatinharjoittajina.

Terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, ja työntekijöistä on jopa pulaa. Ammattikohtaisia ja alueellisia eroja kuitenkin esiintyy. Alalle ovat tyypillisiä myös lyhytkestoiset sijaisuudet, joita saattaa olla useita peräkkäin. Vastavalmistuneet työllistyvät usein aluksi erilaisiin perhe- tai opintovapaan sijaisuuksiin.

Terveydenhuoltoala tulee työllistämään tulevaisuudessa enemmän johtuen väestön ikääntymisestä, mikä lisää palveluiden kysyntää ja työmääriä. Työntekijöiden tarvetta kasvattaa myös henkilöstön eläköityminen.

Lähinimikkeet

lähihoitaja
päivähoitaja