Soitinrakentaja

Johdanto

Soittimentekijän ammatissa yhdistyvät musiikki ja käsityötaidot. Soittimentekijä valmistaa käsityönä erilaisia soittimia kuten kitaroita, harmonikkoja tai urkuja. Tavoitteena on valmistaa muusikoille yksilöllisiä ja korkealaatuisia soittimia.

Työtehtävät

Soitinrakentaja työskentelee yleensä yrittäjänä valmistaen käsityönä soittimia, joihin hän on erikoistunut. Suomessa valmistetaan klassisia kitaroita, orkesterikitaroita, teräskielisiä tasakantisia kitaroita, sähkökitaroita, sähköbassoja, ukuleleja, mandoliineja, luuttuja, banjoja, jousisoittimia, harmonikkoja, urkuja, pilliurkuja, puupuhaltimia sekä monenlaisia kansansoittimia kuten kanteleita.

Soitinrakentaja on lähes aina erikoistunut johonkin soitinperheeseen, ja usein vielä sen johonkin osa-alueeseen, esimerkiksi jousisoittimien jousen rakentamiseen. Työhön kuuluu myös soittimien huoltamista ja virittämistä. Osa soitinrakentajista on erikoistunut soittimien huoltoon ja korjaukseen.

Soitinrakentaja valmistaa soittimet alusta loppuun saakka itsenäisesti. Soitin valmistetaan tyypillisesti tilaustyönä, jolloin ensimmäiseksi selvitetään asiakkaan tarpeet ja toiveet. Asiakkaita ovat pääasiassa muusikot. Asiakas voi myös pyytää tarjousta soittimesta kuten esimerkiksi uusista uruista.

Suunnittelussa soittimesta laaditaan piirustus tai malli hyödyntäen alan tietämystä. Suunnitteluun kuuluu myös materiaalien valintaa sekä työhön menevän ajan ja hinnan arviointia. Ennen valmistusta on myös hankittava työssä tarvittavat materiaalit.

Soitinrakentajalla voi olla omia soitinmallistoja, joista asiakas valitsee haluamansa. Mallistossa olevia soittimia voidaan räätälöidä, jolloin esimerkiksi lisävarusteilla saadaan aikaiseksi haluttu lopputulos. Soittimia voidaan myös kehitellä uutuuksina myyntiin vastaamaan tulevaa kysyntää.

Soitinrakentajan verstas voi sijaita erillisessä tilassa, kodin yhteydessä tai liikehuoneistossa, jossa on yhdistetty verstas ja myymälä. Kokoonpanolle, pintakäsittelylle, kiillotukselle ja lopulliselle kokoonpanolle on yleensä eri tilat, jonka lisäksi on erillinen puuvarasto. Toimistotyöt tehdään niitä varten varatussa tilassa.

Soittimen valmistuksessa verstaalla käytetään sekä perinteisiä että nykyaikaisia työmenetelmiä ja työvälineitä, joita ovat puun, metallin ja tekoaineiden työstökoneet kuten oiko-tasohöylä, hiomakoneet, jyrsinkoneet ja pylväsporakone sekä tarvittavat käsityökalut. Kalliita työstömenetelmiä kuten CNC sekä laser- ja vesileikkausta voidaan ostaa alihankintana. Pintakäsittely tehdään hyödyntäen lukuisia eri menetelmiä.

Pilliurkujen valmistukseen kuuluu myös äänitys, jolloin urkurakentaja käsittelee ja säätää pillejä, jotta ne soivat halutulla sointisävyllä. Soittimesta riippuen tehtäviin kuuluu myös elektroniikkatöitä kuten esimerkiksi mikrofonien asennusta. Soittimen kokoonpanon jälkeen se säädetään, testataan ja viritetään. Tämä edellyttää riittävää soittotaitoa, jotta pystyy valmistamaan laadukkaan soittimen, joka täyttää ammattimuusikon tarpeet.

Työn luovuttamisen yhteydessä asiakkaalle annetaan käyttö- ja huoltoneuvontaa. Soitinrakentaja myös huoltaa sen soitinperheen soittimia, joihin hän on erikoistunut. Soittimet tarvitsevat jatkuvaa ylläpitoa. Työnkuvaan voi kuulua myös soitinten korjausta sekä esimerkiksi soitinkoteloiden rakentamista.

Soitinrakentaja työskentelee usein yksin, mutta joissakin työpaikoissa voi työskennellä yli kymmenen henkilöä, jotka voivat olla erikoistuneita tiettyihin soitinvalmistuksen osa-alueisiin. Yhteisyrityksissä toimii puolestaan monta itsenäistä yrittäjää samoissa tiloissa.

Tehtäviin kuuluu myös työtilan ja työprosessien suunnittelua sekä verstaan varustamista niin että työt sujuvat. Myös koneiden, laitteiden, osien, varusteiden ja raaka-aineiden hankinnat kuuluvat työnkuvaan. Verstas on myös pidettävä siistinä sekä koneet ja laitteet kunnossa, minkä vuoksi huoltotyöt kuuluvat tehtäviin. Omia työkaluja ja valmistusprosessissa tarvittavia työvälineitä valmistetaan tarvittaessa itse.

Soitinrakentaja hoitaa useimmiten myös yrityksen markkinoinnin, mikä tapahtuu esimerkiksi mainosten, esitteiden ja yrityksen kotisivujen kautta sekä messuilla. Tehtäviin kuuluu tyypillisesti myös yrityksen johtaminen ja toimistotyöt, jotka liittyvät mm. laskutukseen, kirjanpitoon ja verotukseen. Muita työllistävillä yrittäjillä tehtäviin kuuluu myös henkilöstöhallinnon ja työsuojelun tehtäviä.

Asiakkaisiin eli muusikoihin ja soittimen tilaajiin pidetään yhteyttä sähköpostin ja puhelimen välityksellä sekä asiakaskäynneillä. Heidän lisäksi työssä ollaan tekemisissä alihankkijoiden, tavaran toimittajien ja markkinointialan ihmisten sekä musiikin opiskelijoiden ja soitinrakennusta opiskelevien ja harrastavien ihmisten kanssa.

Työaika on normaalisti kahdeksan tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Yrittäjät voivat joustaa työaikojen suhteen, mutta tarvittaessa työskennellään iltaisin ja viikonloppuisinkin. Työt voivat ruuhkautua vastoinkäymisten vuoksi ja kiirettä voi esiintyä esimerkiksi messujen aikoihin. Työhön kuuluu usein matkustelua ulkomaita myöten mm. asiakastapaamisten tai ammatillisten ja tieteellisten tapaamisten merkeissä. Urkujenrakentajat käyvät myös asentamassa urkuja.

Monet soitinrakentajat myös opettavat soitinrakennusta esimerkiksi kansalais- ja työväenopistoissa. Ammattiin voi kuulua myös soittimien esittelyä oppilaitoksissa tai musiikkitapahtumissa sekä alan tieteelliseen tutkimukseen osallistumista. Soitinrakentaja voi toimia myös soitinteknikon tehtävissä isompien bändien kiertueilla, jolloin tehtäviin kuuluu kuljettaa, huoltaa, virittää ja kytkeä muusikoiden soittimia.

Työpaikat

Soitinrakentajat toimivat pääasiassa yrittäjinä omissa soitinrakennusyrityksissään. Suomessa on noin 200 soitinrakennusalan yritystä (v. 2014).

Soitinrakennuksen opetustehtävät työllistävät esimerkiksi käsi- ja taideteollisuusalan oppilaitoksissa, kansalais- ja työväenopistoissa sekä Sibelius-Akatemiassa ja Aalto-yliopistossa.

Työpaikkoja on myös soitinhuoltoon erikoistuneissa liikkeissä sekä soitinkaupoissa.

Soitinrakentaja voi työllistyä myös teknikoksi bändeille.

Työn vaatimukset

Soittimien rakennustaidot ovat välttämättömiä jokaiselle soitinrakentajalle. Ammatti edellyttää erityisesti puun- ja metallintyöstötaitoja.

Ammatissa on myös osattava huoltaa ja korjata soittimia.

Kädentaitojen lisäksi ammatissa tarvitaan riittävää soittotaitoa ja musikaalisuutta sekä musiikin teorian ja musiikkikulttuurin tuntemusta.

Soitinrakentajan ammatti on palveluammatti, jossa tarvitaan asiakaspalveluosaamista.

Työssä on osattava kuunnella asiakasta ja kyettävä ymmärtämään tämän tarpeet sekä rakentaa niitä vastaava soitin.

Yrittäjän taidot ovat tarpeen liittyen esimerkiksi markkinointiin, kustannuslaskentaan, budjetointiin ja verotukseen.

Yrittäjänä toimivan soitinrakentajan on myös osattava johtaa yritystään, mihin liittyy mm. sen toiminnan ja tuotteiden suunnittelu ja kehittäminen sekä henkilöstöasiat.

Kielitaito, erityisesti englannin kielen taito, on välttämättömyys varsinkin ulkomaisten asiakkaiden kanssa toimittaessa sekä osallistuttaessa kansainvälisiin tapahtumiin.

Ammatissa on hyötyä siitä, että osaa toimia erilaisissa kulttuureissa ja tuntee kohdemaiden musiikkikulttuuria.

Ammatissa on etua sosiaalisesta luonteesta, täsmällisyydestä ja luotettavuudesta.

Tietotekniikan käyttötaidot ovat tarpeen mm. yrittäjyyteen liittyvien hallinnollisten tehtävien hoitamisessa.

Ammattitaidon ylläpito edellyttää jatkuvaa kouluttautumista sekä alan kehityksen seuraamista, mikä tarkoittaa esimerkiksi kurssien käymistä, opiskelua kirjoista ja nettimateriaaleista sekä osallistumista soitinrakentajien tapaamisiin.

Koulutus

Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa voi suorittaa käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon suuntautuen kitaranrakennukseen tai harmonikanrakennukseen. Tutkintonimike on artesaani.

Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa jatkokoulutuksena myös soitinrakentajakisällin ammattitutkinto sekä soitinrakentajamestarin erikoisammattitutkinto.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Soitinrakentamisen koulutusta järjestetään myös ulkomailla.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Yrittäjinä toimivilla soitinrakentajilla ansiotaso määräytyy yritystoiminnan kannattavuuden mukaan. Palkkioihin vaikuttaa tekijän kokemus ja tunnettuus. Nimekäs soitinrakentaja pystyy veloittamaan soittimesta tyypillisesti enemmän.

Alalla ei ole sitovaa eikä yleissitovaa työehtosopimusta, jota sovellettaisiin toisen palveluksessa työskentelevien palkan muodostamisessa. Yrityksissä voidaan kuitenkin noudattaa eri alojen kuten esimerkiksi puualan työehtosopimusta.

Opettajien palkan muodostumisessa noudatetaan opetusalan työehtosopimusta (Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES).

Työmarkkinatiedot
Musiikkiala

Musiikkialan arvioidaan työllistävän Suomessa noin 30 000 henkilöä koko- tai osa-aikaisesti tai satunnaisesti. He ovat musiikin tekijöitä ja esittäjiä, tuotannon tehtävissä toimivia sekä koulutuksen, järjestöjen ja hallinnon työntekijöitä. Musiikkialalla ei ole paljon vakinaisia työpaikkoja paitsi esimerkiksi levy-yhtiöissä, studioissa, tapahtumajärjestäjillä, oppilaitoksissa, järjestöissä ja taidehallinnossa. Alan työt ovat enimmäkseen keikkatöitä.

Ammattimaisia muusikkoja on maassamme arviolta noin 5 000. Suomen Muusikkojen Liittoon kuuluu noin 3 300 jäsentä, joista noin kolmasosa on orkesterimuusikkoja ja kaksi kolmasosaa freelancereina työskenteleviä muusikkoja, jotka soittavat erilaisissa kokoonpanoissa tanssiorkestereista rockbändeihin. Kaikki muusikot eivät ole päätoimisia musiikin ammattilaisia, sillä joukossa on myös sivutoimisia ja harrastajia.

Musiikkiala työllistää myös esimerkiksi tuottajia, säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia, musiikin kustantajia ja opettajia sekä äänittäjiä ja äänitarkkailijoita. Soitinrakentajat puolestaan valmistavat soittimia käsityönä sekä huoltavat ja korjaavat niitä. Lisäksi on soittimien virittämiseen erikoistuneita ammattilaisia kuten pianonvirittäjiä.

Muusikoilla on usein jokin toinen työ muusikontyönsä ohessa. Arviolta noin puolet Suomen Muusikkojen Liiton freelance-pohjalta työskentelevistä jäsenistä tekee jotain muuta työtä toimeentulonsa turvaamiseksi, esimerkiksi musiikkiin liittyvää opetustyötä. Myös toimiin tai virkoihin palkatuista orkesterimuusikoista osa tekee opetustyötä. Myös musiikin tekijät sekä tapahtumien järjestämiseen osallistuvat voivat olla sivutoimisia.

Alalla esiintyy työttömyyttä sekä töiden riittämättömyyttä ja epätasaisuutta. Muusikoiden työllisyystilanne vaihtelee suosion ja keikkamyynnin mukaan, mutta työllisyystilannetta ei voi päätellä suoraan keikkojen lukumäärästä, sillä ammattiin kuuluvat myös harjoitukset, musiikin tekeminen ja levyttäminen. Työllisyyteen vaikuttavat jonkin verran myös yleinen taloudellinen tilanne, kuluttajakäyttäytyminen ja julkisen rahoituksen saatavuus.

Musiikkialan oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän kuin työpaikkoja ja työtilaisuuksia on tarjolla. Suomen musiikkimarkkinat ovat suhteellisen pienet, eikä maksavaa yleisöä riitä tapahtumiin ja asiakkaita levykauppoihin niin paljon, että kaikki halukkaat saisivat toimeentulonsa pelkästään musiikista. Musiikkiala houkuttelee silti yhä uusia tulijoita.

Käsityöala

Käsityöala työllistää suoraan arviolta noin 10 000 ammattilaista, jotka ovat esimerkiksi muotoilijoita ja kultaseppiä. Työllistävimpiä käsityöaloja ovat huonekalujen valmistus, puusepän ja muiden puutuotteiden valmistus sekä metallin takominen ja metallituotteiden valmistus.

Käsityöala työllistää lisäksi välillisesti esimerkiksi opetus- ja neuvontatehtävissä, käsityötuotteita myyvissä liikkeissä, erilaisia tarvikkeita ja aineita valmistavissa yrityksissä sekä matkailualalla. Käsityötoimialat työllistävät suoraan ja välillisesti yhteensä arviolta yli 15 000 henkeä.

Käsityöläiset työskentelevät pääasiassa käsityöalan yrittäjinä, useimmat omissa toiminimiyrityksissään ammatinharjoittajina. Käsityötuotteiden valmistuksen lisäksi alan yritysten palveluihin kuuluvat usein esimerkiksi tuotteiden korjaus ja suunnittelu, käsityön ohjaus ja opetus sekä käsityöhön liittyviä elämyspalveluita kuten työnäytteitä matkailuun liittyen. Käsityöläiset tekevät toisinaan ammatinharjoittamisen ohessa muuta työtä.

Käsityöala on pienyritysvaltainen toimiala. Suurin osa alan yrityksistä työllistää yhdestä kahteen ammattilaista, palkattua henkilökuntaa on vain suurimmilla yrityksillä. Pienyritysvaltaisinta toiminta on keraamisten tuotteiden valmistuksessa sekä kellojen ja kultasepäntuotteiden korjauksessa ja vaatteiden valmistuksessa. Alalla toimii myös sivutoimisia ja osa-aikaisia yrittäjiä.

Käsityöläinen joutuu pitkälti itse luomaan oman työpaikkansa. Työllistymiseen vaikuttavat ammattitaito sekä kyky myydä omia tuotteita ja palveluja. Menestystekijöitä ovat korkea laatu, yrittäjän oma persoona ja yrityksen kyky erottautua kilpailijoista sekä kestävät materiaalit, toimitusvarmuus, tuote- ja palvelukehitys ja muotoiluosaaminen. Toiminnan kannattavuuteen ja työllisyyteen vaikuttavat kuluttajien ostokäyttäytyminen ja verotus.

Käsityöalan yritykset toimivat tyypillisesti erilaisissa verkostoissa tehden yhteistyötä joko keskenään tai muiden toimialojen kanssa, joita edustavat esimerkiksi matkailuelinkeino ja tapahtumajärjestäjät. Alihankintatyötä tehdään toisille käsityöalan yrityksille.

Lähinimikkeet

soitinrakentajamestari
soitinrakentajakisälli
viulunrakentaja
jousenrakentaja
kitaranrakentaja
soitinhuoltaja
urkujenrakentaja
urkujen virittäjä
urkujen äänittäjä
urkuhuoltaja
soitinkorjaaja
soitinteknikko
rumputeknikko
kitarateknikko
bassoteknikko