Lastenohjaaja

Johdanto

Lastenohjaaja toimii kasvatus- ja ohjaustehtävissä lasten ja varhaisnuorten sekä heidän perheidensä parissa. Tehtäväalueita ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito, kerho- ja leiritoiminta sekä leikki- ja vapaa-ajantoiminta. Lastenohjaajia työskentelee kunnissa, seurakunnissa, järjestöissä ja sosiaalialan yrityksissä.

 

 

Työtehtävät

Lastenohjaajan työ on ohjaus- ja kasvatustyötä, jossa korostuu lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito. Lastenohjaaja toimii lapsen iän, kehitysvaiheiden ja erityistarpeiden edellyttämällä tavalla ottaen huomioon lapsen fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset valmiudet.

Lastenohjaaja ohjaa yksittäisiä lapsia ja ryhmiä erilaisissa kerhoissa, leireillä, vapaa-ajantoiminnassa, päiväkodissa, perhepäivähoidossa ja leikkitoiminnassa.

Koululaisten iltapäivätoiminnan järjestäminen ja ohjaaminen on tärkeä toiminta-alue sekä kuntien että seurakuntien palveluksessa oleville ohjaajille. Kerhotoiminnan muotoja voivat olla esimerkiksi luova toiminta tai opintotoiminta, askartelu, pelit ja leikit, retkeilytoiminta sekä erilaiset kilpailut ja tapahtumat.

Seurakunnissa lastenohjaaja soveltaa työssään kristillistä kasvatusta lasten persoonallisuuden kasvua ja kehitystä edistävällä tavalla. Erityisesti hän tukee vanhempia ja muita kasvatustyöhön osallistuvia kristillisen kasvatuksen antamisessa ja uskontokasvatusta koskevissa kysymyksissä.

Työssä korostuu myös perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatus. Lastenohjaaja pyrkii tukemaan perheitä kasvatustehtävässä, edistämään vuorovaikutusta, hyvinvointia, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja toimintakykyä.

Ohjaaja pyrkii vaikuttamaan lapsen kasvuympäristöön ja ehkäisemään syrjäytymistä. Työssä on tärkeää yhteistyö päivähoidon, neuvolan, koulun, lastensuojelun, järjestöjen, seurakunnan ja muiden kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaa järjestävien tahojen kanssa.

Työympäristönä ovat mm. kuntien ja seurakuntien nuorisotilat, koulut ja vapaa-aikatilat. Lastenohjaaja työskentelee erilaisiin kulttuureihin kuuluvien ja erilaisen elämänkatsomuksen omaavien lasten ja perheiden parissa. Työajat vaihtelevat työpaikan ja työtehtävien mukaan.

 

Työpaikat

Kunnat. Seurakunnat. Järjestöt. Sosiaalialan yritykset.

 

Työn vaatimukset

Lastenohjaajan työ edellyttää laaja-alaisen ammattitaidon lisäksi aitoa kiinnostusta ihmisiin ja yhteiskuntaan.

Ammatissa tarvitaan oma-aloitteisuutta ja itsenäisyyttä sekä kykyä toimia ryhmässä ja yhteistyössä perheiden, muiden kasvatustyötä tekevien ja vapaa-ajantoimintaa järjestävien tahojen kanssa.

Lastenohjaajalta vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja, luovuutta ja ilmaisutaitoja.

Työ vaatii käytännöllisyyttä sekä suunnittelu-, organisointi- ja ongelmanratkaisutaitoja.

Ammatissa tarvitaan vastuullisuutta.

Työssä on osattava tukea lasta hänen omassa kasvussaan ja lapsen oman persoonan kunnioittamista.

Ammatissa tarvitaan myös kykyä hyväksyä erilaisuutta.

Oleellista lastenohjaajan työssä on aktiivinen ja myönteinen elämänasenne ja innostava, aktivoiva työskentelytapa.

Lastenohjaajalta odotetaan myös kustannustietoisuutta ja kykyä nähdä toimintansa osana laajempaa kokonaisuutta.

Seurakunnan lapsityössä lastenohjaajilta odotetaan kristillisen kasvatuksen antamista lapsille, ohjaaja toimii kristillisenä lähikasvattajana.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa lapsi- ja perhetyön perustutkinnon. Tutkintonimike on lastenohjaaja.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon lasten ja nuorten hoitoon ja kasvatukseen suuntautuen. Tutkintonimike on lähihoitaja.

Perustutkinnot voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintoina.

Näyttötutkintona voidaan suorittaa myös lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinnon yhteisöpedagogi (AMK).

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Toimiminen seurakunnan palveluksessa edellyttää kirkon jäsenyyttä.

 

Palkkaus

Lastenohjaajan palkka määräytyy kunta-alan tai kirkon työehtosopimuksen mukaan.

 

Työmarkkinatiedot
Lasten päivähoito

Lasten päivähoito työllistää kunnilla ja kuntayhtymillä noin 61 000 henkilöä, joiden yleisimmät ammatit ovat lastenhoitaja, lastentarhanopettaja ja perhepäivähoitaja. Yksityinen sektori työllistää yrityksissä vähintään 4 000 ja järjestöissä noin 3 000 henkeä.

Päivähoito työllistää päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa. Eniten työllistää kunnallinen päiväkotihoito, mutta monissa pienemmissä kunnissa perhepäivähoito on suurempi osa päivähoitoa.

Päivähoitoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen erinomainen. Työntekijöistä on pulaa erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Lastentarhanopettajista on pulaa lähes koko maassa. Pulaa on myös ruotsinkielisistä lastentarhanopettajista ja erityislastentarhanopettajista sekä kaikkien ammattilaisten sijaisista.

Lastenhoitotyöntekijöiden kuten lastenhoitajien ja perhepäivähoitajien työllisyys vaihtelee alueellisesti huomattavasti. Varsinkin Etelä-Suomessa on pulaa työntekijöistä, mutta joissakin osissa maata työnhakijoita on enemmän kuin avoimia työpaikkoja.

Ala työllistää myös lyhytaikaisessa ja tilapäisessä lastenhoidossa, mikä lisää työllistymismahdollisuuksia koulutetuille ja ammattitaitoisille työntekijöille. Lastenhoitoa järjestetään myös aamu- ja iltapäivätoimintana kouluikäisille lapsille sekä kerhotoimintana. Työllisyysnäkymät ovat hyvät myös tulevaisuudessa.

Kirkollinen työ

Suomen evankelis-luterilainen kirkko työllistää noin 20 000 työntekijää seurakunnissa, seurakuntayhtymissä, tuomiokapituleissa ja Kirkkohallituksessa (v. 2017).

Henkilöstöstä noin puolet työskentelee hengellisen työn tehtävissä, esimerkiksi papit ja kanttorit sekä diakonia-, nuoriso- ja lapsityöntekijät. Kirkko työllistää myös hallinnon, toimistotyön, viestinnän, tietohallinnon ja kiinteistönhoidon tehtävissä.

Uusia työntekijöitä rekrytoidaan tarpeen mukaan. Lähivuosina eläkkeelle jää paljon työntekijöitä, joiden tilalle seurakunnat palkkaavat uusia viranhaltijoita ja työntekijöitä. Seurakunnat työllistävät vuosittain huomattavan määrän kesätyöntekijöitä, joista useimmat hoitavat hautausmaita.

Seurakuntien kykyyn työllistää vaikuttaa niiden taloudellinen tilanne, joka vaihtelee suuresti seurakuntien välillä. Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat seurakuntien talouteen viiveellä.

Suomen ortodoksinen kirkko työllistää seurakunnissaan sekä hallintotehtävissään noin 200 henkilöä.