Psykologi

Johdanto

Psykologi työskentelee vastaanotollaan asiakastyössä tai muissa asiantuntijatehtävissä, joissa tarvitaan tuntemusta ihmisen käyttäytymisestä, ajattelusta ja tunne-elämästä. Psykologin ammatissa tarvitaan hyvä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Psykologeja työskentelee mm. mielenterveystoimistoissa ja terveyskeskuksissa sekä henkilöstöhallinto- ja koulutustehtävissä.

Työtehtävät

Psykologi keskustelee, neuvoo, tukee ja auttaa elämän erilaisissa kriisi- ja ongelmatilanteissa. Hän suunnittelee ja ohjaa mielenterveysongelmien hoitoa ja kuntoutusta, tekee psykologisia tutkimuksia, kirjoittaa lausuntoja ja lähetteitä sekä antaa psykoterapiaa.

Tavoitteena on auttaa potilasta selviytymään jokapäiväisessä elämässä, mahdollisesti palaamaan takaisin työelämään tai ainakin elämään omaa itsenäistä elämää. Ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä on useissa tehtävissä. Psykologi voi toimia myös asiantuntijana ja tutkijana.

Kasvatus- ja perheneuvolapsykologi työskentelee kasvatuksen asiantuntijana perheneuvolassa. Hän auttaa vanhempia löytämään ratkaisuja lasten ja nuorten ongelmatilanteissa. Tässä hän voi käyttää apuna psykologisia tutkimuksia ja testejä. Hän tukee traumoissa ja kriiseissä sekä auttaa tarvittaessa erilaisten yksilö-, pari-, perhe- ja ryhmäterapioiden avulla.

Koulupsykologi selvittää oppimisvaikeuksia ja koululaisten mielenterveysongelmia. Hän arvioi erityisopetuksen ja tukitoimenpiteiden tarpeellisuutta sekä osallistuu opettajien kanssa opetuksen suunnitteluun.

Ammatinvalintapsykologi auttaa ihmisiä soveltuvan ammatin ja koulutuksen valinnassa elämän eri vaiheissa. Hän tekee tarvittaessa psykologisia tutkimuksia sekä osallistuu vajaatyökykyisten kuntoutuksen suunnitteluun.

Työ- ja organisaatiopsykologi toimii muun muassa konsulttina, henkilöstöhallinnossa tai työterveyshuollossa. Hän tekee psykologisia tutkimuksia ja antaa esimerkiksi henkilövalintaan sekä henkilökunnan ja työolojen kehittämiseen liittyviä neuvoja.

Terveyskeskuspsykologi antaa apua lastenkasvatusongelmissa, henkilökohtaisissa kriiseissä ja elämän muutostilanteissa. Hän tekee psykologisia tutkimuksia ja antaa lyhytkestoista psykologista hoitoa. Terveyskasvatus sekä työterveyshuoltoon liittyvät tehtävät ovat usein osa toimenkuvaa.

Mielenterveystoimistossa työskentelevä psykologi keskustelee, neuvoo ja ohjaa elämän kriisitilanteissa. Hän antaa sekä kriisi- että psykoterapiaa, tekee psykologisia tutkimuksia ja arvioi psyykkistä toimintakykyä.

Psykiatrisessa sairaalassa psykologi tekee tutkimuksia, joilla arvioidaan potilaan hoitoa, arvioidaan työkykyä tai autetaan eläkepäätösten teossa. Hän suunnittelee hoitoa ja kuntoutusta sekä ohjaa ja kouluttaa muuta henkilökuntaa.

Neuropsykologi on erikoistunut neuropsykologiaan, jonka avulla selvitetään aivoperäisiä häiriöitä. Tällaisia häiriöitä voivat olla esimerkiksi puhe-, muisti- ja havaintohäiriöt. Neuropsykologi selvittää niiden laatua ja vaikeusastetta tekemällä neuropsykologisia tutkimuksia. Hän osallistuu myös potilaiden kuntoutuksen toteutukseen.

Psykoterapeutti antaa psykoterapiaa, jolla pyritään tukemaan ihmisen itseymmärrystä ja siten auttamaan elämän kriisivaiheiden yli. Psykoterapia voi olla eri tavoin suuntautunutta, esimerkiksi psykodynaamista psykoterapiaa tai kognitiivista terapiaa.

Psykologi työskentelee työyhteisössään yhteistyössä eri tahojen kanssa: psykiatrien, lääkäreiden, sosiaalityöntekijöiden, puheterapeuttien, opettajien, koulukuraattorien, terveydenhoitajien, vanhempien, viranomaisten jne.

Olennaisinta työssä on kuitenkin onnistunut vuorovaikutus potilaan/asiakkaan kanssa. Psykologin työ on vaativaa ihmissuhdetyötä, joka edellyttää oman persoonallisuuden käyttöä työvälineenä.

Psykologin työympäristönä on useimmiten toimistomainen vastaanottohuone. Työhön voi joissain työpaikoissa sisältyä myös matkustamista, esimerkiksi koulupsykologi työskentelee tavallisesti useammassa kuin yhdessä koulussa, työpsykologi vierailee työpaikoilla jne.

Työ on yleensä päivätyötä, mutta työajat vaihtelevat eri tehtävissä. Psykologi saattaa esimerkiksi osallistua asiantuntijana erilaisiin iltaisin järjestettäviin tilaisuuksiin, joissakin toimipaikoissa voidaan järjestää iltavastaanottoaikoja.

 

 

Työpaikat

Psykologeja työskentelee muun muassa mielenterveystoimistoissa, sairaaloiden psykiatrisilla klinikoilla ja osastoilla, terveyskeskuksissa, kouluissa, työvoimatoimistoissa, sosiaalitoimessa sekä yritysten ja työklinikoiden palveluksessa. Osa toimii ammatinharjoittajina ja yrittäjinä.

Työn vaatimukset

Psykologin ammatti edellyttää laajan teoreettisen tiedon soveltamista käytännön ongelmiin.

Kiinnostus inhimillisen käyttäytymisen lainalaisuuksia kohtaan sekä kyky paneutua ja syventyä ovat psykologin keskeisiä vaatimuksia.

Oman persoonallisuuden käyttö työvälineenä edellyttää oman persoonallisuuden tuntemista.

Ihmisläheisessä työssä tärkeää on taito tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, hyvä huomiokyky, empaattisuus ja herkkyys. Kyky kuunnella toista ihmistä on olennaista.

Työssä on siedettävä pitkäjännitteisesti myös ristiriitoja ja ongelmia.

Mielenterveystyössä työskentelevän tulee olla henkisesti tasapainoinen ja hyvän todellisuudentajun omaava.

Hänen tulee pystyä itsenäiseen työskentelyyn sekä työskentelyyn hoitoryhmän jäsenenä.

Valmius luovaan ajatteluun ja ongelmanratkaisukyky ovat välttämättömiä.

Koulutus

Yliopistoissa voi suorittaa psykologian maisterin tutkinnon.

Yliopistoissa voi myös suorittaa muun ylemmän korkeakoulututkinnon, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu korkein arvosana psykologiassa.

Ainoastaan psykologian maisterit saavat oikeuden toimia laillistettuina psykologeina. Muilla tutkinnoilla voi suuntautua esimerkiksi tutkijan tai opettajan ammattiin.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja psykologin työtä voi tehdä vain laillistettu psykologi. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää hakemuksen perusteella luvan käyttää psykologin ammattinimikettä ja toimia psykologin ammatissa henkilölle, joka on suorittanut psykologian maisterin tutkinnon.

Terveydenhuollon ammatinharjoittamisesta säädetään ammatinharjoittamislaissa ja asetuksessa terveydenhuollon ammattihenkilöistä.

Palkkaus

Psykologit työskentelevät yleensä kuukausipalkalla. Kunnilla noudatetaan yleistä Kunnallista virka- ja työehtosopimusta. Valtiolla palkkaus määräytyy Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan.

Yksityissektorilla palkkaus on usein työnantajan ja työntekijän välinen neuvottelukysymys.

Poikkeuksen muodostaa lähinnä itsenäinen ammatinharjoittaminen, jolloin psykologi hinnoittelee itse tunti- tai projektikohtaisesti omat palvelunsa.

 

Työmarkkinatiedot
Opetusala

Opetusala työllistää yhteensä noin 100 000 opetusalan ammattilaista, joita ovat esimerkiksi luokanopettajat, aineenopettajat, lehtorit, erityisopettajat, rehtorit, lastentarhanopettajat, opetuksen ja koulutuksen asiantuntijat sekä tutkijat.

Opettajien työpaikat ovat peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, aikuiskoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa, vapaassa sivistystyössä kansalais- ja työväenopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sekä varhaiskasvatuksessa päiväkodeissa. Kunnat ja kuntayhtymät ovat suurin työnantaja opetusalalla, mutta opettajia työskentelee myös yksityisellä opetusalalla ja valtiolla.

Opettajat työllistyvät yleisesti ottaen hyvin koulutustaan vastaavaan työhön, mutta työllistyminen riippuu omasta koulutuksesta. Varsinkin lastentarhanopettajien, erityisopettajien, harvinaisempien kielten ja matemaattisten aineiden opettajista on pulaa. Työntekijöiden tarpeessa ja työllisyydessä on alueellisia eroja.

Opetusalalla esiintyy myös työttömyyttä esimerkiksi aikuiskoulutuksessa ja yliopistoissa. Työttömyys vaihtelee kausittain siten, että kesällä ja joulun aikaan on enemmän työttömyyttä. Työllistymisessä vaikeinta on uran alku. Esimerkiksi luokanopettajilla vakinaisen viran tai toimen saaminen voi olla hankalaa. Opetusalalla toimitaan myös määräaikaisuuksissa ja sijaisuuksissa.

Opettajia siirtyy lähivuosina paljon eläkkeelle, mikä luo runsaasti työpaikkoja uusille opettajille. Työllisyyteen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, esimerkiksi pienenevät tuntikehykset, tuntiopettajista säästäminen ja oppilasryhmien koon kasvattaminen. Opettajat ovat kysyttyjä työntekijöitä myös muilla aloilla.

Sosiaalialan työ

Sosiaalipalvelut työllistävät kunnissa noin 126 000 ammattilaista, esimerkiksi lähihoitajia, sosiaaliohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä. Yksityiset sosiaalipalvelut työllistävät noin 70 000 ammattilaista yrityksissä ja järjestöissä. Näiden tarjoamia palveluita ovat esimerkiksi vanhuspalvelut, lasten ja nuorten palvelut sekä vammaisten palvelut, joita kunnat hankkivat ostopalveluina.

Sosiaaliala on työllistänyt koko ajan enemmän viime vuosina. Eniten työllisten määrä on lisääntynyt alan yrityksissä, sillä nopeasti kasvavalle alalle on tullut runsaasti sosiaalipalveluyrityksiä, itsenäisiä yrittäjiä ja ammatinharjoittajia. Alan ammattilaiset ovat perustaneet esimerkiksi palvelutaloja, ryhmäkoteja, päivähoitopaikkoja sekä perhe- ja laitoshoitoa tarjoavia hoitopaikkoja. Myös järjestöt työllistävät merkittävästi.

Sosiaalialan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, mutta vaihtelee eri puolilla maata. Korkeakoulutetuista sosiaalityöntekijöistä on pulaa. Ammattikorkeakouluista valmistuneet sosionomit (AMK) työllistyvät hyvin, mutta työelämään siirtymisen alkuvaiheessa voi olla lyhytaikaista työttömyyttä. Myös alalle kouluttautuneiden lähihoitajien työllistyminen on ollut hyvää. Määräaikaiset työsuhteet ovat kuitenkin sosiaali- ja terveysalalla yleisiä.

Työllisyysnäkymät ovat sosiaalialalle kouluttautuneille hyvät, sillä uusia työntekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa paljon. Tarvetta lisää monen työntekijän jääminen eläkkeelle lähivuosina varsinkin kuntien palveluksesta. Myös kasvavat palvelutarpeet väestön ikääntyessä lisäävät uusien työntekijöiden tarvetta.

Terveydenhuoltoala

Terveyspalvelut työllistävät yhteensä arviolta yli 190 000 henkilöä. Eniten työllistää julkinen sektori kunnissa ja kuntayhtymissä. Terveyspalvelujen henkilöstöstä noin neljännes työskentelee yksityisellä sektorilla terveyspalveluja tarjoavissa yrityksissä ja järjestöissä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia työskentelee jonkin verran myös ulkomailla esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin palveluksessa ja kehitysyhteistyössä kirkon järjestöissä.

Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta alan yritykset ovat työllistäneet suhteellisesti koko ajan enemmän. Monet alan ammattilaiset ovat perustaneet oman yrityksen tai toimivat ammatinharjoittajina.

Terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, ja työntekijöistä on jopa pulaa. Ammattikohtaisia ja alueellisia eroja kuitenkin esiintyy. Alalle ovat tyypillisiä myös lyhytkestoiset sijaisuudet, joita saattaa olla useita peräkkäin. Vastavalmistuneet työllistyvät usein aluksi erilaisiin perhe- tai opintovapaan sijaisuuksiin.

Terveydenhuoltoala tulee työllistämään tulevaisuudessa enemmän johtuen väestön ikääntymisestä, mikä lisää palveluiden kysyntää ja työmääriä. Työntekijöiden tarvetta kasvattaa myös henkilöstön eläköityminen.

Henkilöstöhallinto

Henkilöstöhallinto työllistää eri toimialojen yrityksissä sekä valtion, kuntien ja seurakuntien virastoissa ja monenlaisissa järjestöissä. Henkilöstöasioita hoitavat joissakin työpaikoissa taloushallinnon tai muut hallinnon työntekijät, minkä vuoksi henkilöstöhallinnon tehtävissä työskentelevien kokonaismäärän selvittäminen on vaikeaa.

Henkilöstöhallinto on vakaa työllistäjä. Työllisyyttä ylläpitää tehtävien hoidon tärkeys yrityksen tai organisaation käytännön toiminnan kannalta sekä henkilöstöön liittyvien asioiden lakisääteisyys. Hyvällä henkilöstöhallinnolla voidaan myös hankkia sopivia työntekijöitä eri tehtäviin, parantaa koulutuksin osaamistasoa sekä lisätä työhyvinvointia ja työssä jaksamista sekä edistää innovatiivisuutta, mikä luo kysyntää alan ammattilaisille.

Yritykset, valtio, kunnat, seurakunnat ja järjestöt palkkaavat henkilöstöhallinnon tehtäviin uusia työntekijöitä pääasiassa eläkkeelle lähtevien tai toisiin tehtäviin siirtyvien tilalle. Valtio, kunnat ja seurakunnat ovat perustaneet palvelukeskuksia, jotka hoitavat kootusti yksittäisten virastojen ja laitosten henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä.

Henkilöstöhallinto voidaan myös ulkoistaa kokonaan tai osittain, jolloin henkilöstöhallinnon palvelut hankitaan niitä tarjoavilta henkilöstöpalveluyrityksiltä. Tämä siirtää työpaikkoja henkilöstöpalveluyrityksiin ja alan konsulttiyrityksiin.

Henkilöstöpalveluala

Henkilöstöpalvelualan yrityksissä työskentelee arviolta noin 3 500 henkilöä henkilöstöalan asiantuntija- ja muissa tehtävissä (v. 2016). Alalla toimii yli 1 000 yritystä, joista vakiintuneita on noin 500-600. Suurin osa on pieniä yrityksiä, jotka työllistävät omissa toimistoissaan 1-4 henkilöä, mutta joukossa on myös pari yli 100 henkilöä työllistävää yritystä. Keskimäärin alan yrityksessä työskentelee 17 henkilöä.

Henkilöstöpalvelualan yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä, sillä niiden kautta työllistyy vuosittain yli 100 000 henkilöä. Vuokratyöntekijöitä välitetään esimerkiksi eri toimialojen yrityksille ja kunnille. Pelkästään nuoria työllistyy vuokratyöntekijöinä vuosittain yli 50 000. He ovat kaikki henkilöstöpalvelualan yritysten palkkalistoilla.

Henkilöstöpalveluyrityksiä toimii eri puolilla maata, mutta suurin osa toimistoista sijaitsee Etelä-Suomessa sekä suuremmissa kaupungeissa, joissa myös työpaikat ovat. Osalla alan yrityksistä on toimintaa myös Baltian maissa, Ruotsissa ja Venäjällä.

Henkilöstöpalvelualan työllisyyttä pitää yllä yksityisen työnvälityksen kasvanut rooli sekä työelämän ja julkisten työvoimapalveluiden muutos. Alan yritykset rekrytoivat palvelukseensa tarpeen mukaan. Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat jonkin verran työntekijöiden tarpeeseen. Henkilöstöpalveluala on kasvuala, joka työllistää alan yrityksissä tulevaisuudessa yhä useampia henkilöstöammattilaisia ja muita työntekijöitä.

 

Lähinimikkeet

ammatinvalintapsykologi
koulu- ja kasvatuspsykologi
psykologian maisteri
perheneuvolapsykologi
psykoterapeutti
työpsykologi
neuropsykologi
terveyskeskuspsykologi
kuntoutuspsykologi