Urheiluvalmentaja

Johdanto

Urheiluvalmentaja ohjaa yksittäisen urheilijan tai joukkueen kehitystä. Työnkuvaan kuuluu valmennuksen suunnittelua, harjoitusten ohjaamista ja kilpailujen johtamista. Valmentajia työskentelee lajiliittojen, urheilujärjestöjen ja seurojen palveluksessa sekä yrittäjinä. Ammatissa tarvitaan valmennusosaamisen ja lajituntemuksen lisäksi alan jatkuvaa opiskelua, vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja sekä kykyä motivoida.

Työtehtävät

Urheiluvalmentaja valmentaa yksittäistä urheilijaa tai seuraa pyrkien ohjaamaan sen kehitystä tulokselliseksi. Työ tähtää urheilijan tai joukkueen mahdollisimman suureen menestykseen.

Kenttätyössä valmentaja ohjaa urheilijan tai seuran harjoituksia tarkasti laadittujen ja tavoitteellisten harjoitusohjelmien avulla. Kilpailumatkoilla hän on mukana johtamassa ja seuraamassa niiden kulkua sekä luomassa tarvittavaa henkeä.

Urheilijoiden lisäksi työssä ollaan tekemisissä myös lajin sidosryhmien kuten sponsoreiden kanssa. Työnkuvaan kuuluu myös kontaktien luomista sidosryhmiin. Yksi osa valmentajan työtä on tiedotusvälineissä esiintyminen esimerkiksi tiedotustilaisuuksissa kisojen aikaan.

Valmentajan työhön kuuluu myös uuden valmennus- ym. urheiluun liittyvän tiedon omaksumista, mikä edellyttää jatkuvaa opiskelua.

Valmentajia työskentelee myös urheiluorganisaatioissa valmennuksen johto-, suunnittelu- ja koulutustehtävissä.

Työ on yleensä hyvin liikkuvaa, ja työajat vaihtelevat riippuen harjoituksista, kilpailuaikatauluista ja ylipäätään valmennuksen kuvasta. Ylitöitä ja kiirettä on kausittain. Matkustamista ammattiin kuuluu runsaasti.

Työpaikat

Urheiluvalmentajia työskentelee lajiliittojen, urheilujärjestöjen, seurojen ja oppilaitosten palveluksessa sekä yksityisinä yrittäjinä.

 

Työn vaatimukset

Urheiluvalmentajalta edellytetään valmennusosaamista sekä lajinomaisten tietojen hyvää hallintaa. Hänen on kyettävä myös lajin valmennuksen kehittämiseen.

Etenkin menestyvien seurojen ja urheilijoiden ollessa kyseessä edellytetään yleensä myös kokemusta valmennustehtävistä.

Ammatti edellyttää jatkuvaa, pitkäjännitteistä opiskelua valmennustiedon lisääntyessä.

Hyväksi valmentajaksi tullaan usein vasta vuosien työkokemuksen myötä. Virheistä oppiminen ja kyky analysoida tavoitteita ja saavutettua tulostasoa on tärkeää.

Hyvän valmentajan ominaisuuksiin kuuluu myös valmennettavan urheilijan fyysisten ja psyykkisten voimavarojen tunteminen. Työssä tarvitaan myös kykyä luoda tarvittavaa henkeä.

Työnkuvaan kuuluu kontaktien luomista eri tahoihin, mikä edellyttää taitoa tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa sekä ryhmätyötaitoja.

Valmentajan on toimittava työssään hyväksyttävin tavoin ja menetelmin, sääntöjen mukaisesti.

Monesti valmentaja saa kannettavakseen urheilijan tai joukkueen epäonnistumiset, jolloin tarvitaan hyvää henkistä kestävyyttä.

Koulutus

Jyväskylän yliopistossa voi suorittaa liikuntatieteiden maisterin tutkinnon liikuntabiologiaan erikoistuen.

Toisella asteella voi suorittaa valmentajan ammattitutkinnon ja valmentajan erikoisammattitutkinnon näyttötutkintoina.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Urheiluvalmentajien palkat vaihtelevat hyvin suuresti. Monesti palkkaus on suorassa suhteessa ammatissa saavutettuun menestykseen. Ammattimaisten seuravalmentajien palkat ovat yleensä korkeammat kuin yksittäisten urheilijoiden parissa työskentelevien valmentajien.

 

Työmarkkinatiedot
Liikunta ja urheilu

Liikunnan ja urheilun tehtävissä työskentelevien lukumäärän selvittäminen on vaikeaa, koska alan työpaikat ovat yksityisellä puolella eri toimialoilla, kunnissa ja järjestöissä. Alalla työskennellään paljon myös sivutoimisesti sekä osa-aikaisesti tuntityöntekijöinä.

Suomessa on arviolta noin 1 200 ammattiurheilijaa, jotka saavat elantonsa tai osan siitä urheilemalla (v. 2017). Yleensä vain menestyvät huippu-urheilijat, joilla on hyvät sopimukset ja sponsorit, tulevat toimeen pelkästään urheilemalla. Monilla on siksi jokin toinen työ toimeentulon lähteenä. Ammattivalmentajia on noin 1 800, joista monet ovat osa-aikaisia tai sivutoimisia.

Kunnat työllistävät liikuntatoimessa yhteensä noin 5 000 henkeä (v. 2017). He toimivat pääosin liikuntapaikkojen hoidon ja asiakaspalvelun tehtävissä tai liikunnanopettajina. Liikuntapalvelujen suunnittelutehtävät työllistävät jonkin verran. Kunnat palkkaavat uusia työntekijöitä pääasiassa eläkkeelle jäävien tilalle. Työllisyystilanne on vakaa. Kuntien ei kuitenkaan arvioida työllistävän tulevaisuudessa enempää kiristyvän talouden vuoksi.

Liikuntapalveluja tarjoavat yritykset työllistävät arviolta noin 8 000 henkilöä. Työpaikkojen määrä on kasvanut voimakkaasti esimerkiksi liikuntakeskuksissa ja kuntosaleilla. Liikunnan ammattilaiset perustavat yhä enemmän pienyrityksiä, jotka keskittyvät liikuntapalvelujen tarjontaan ja konsultointiin. Alalla on paljon esimerkiksi personal trainereita ja ryhmäliikuntatuntien ohjaajia toiminimellä.

Ala työllistää myös urheiluseuroissa, joista useimmat toimivat kokonaan tai osittain vapaaehtoistyön varassa. Urheilun ja liikunnan keskusjärjestöt ja lajiliitot työllistävät kukin muutamasta muutamaan kymmeneen henkilöä kokopäiväisesti esimerkiksi hallinnon, kilpailutoiminnan ja viestinnän tehtävissä.

Kaupan alalla työllistävät urheiluvälineiden ja -tarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan erikoisliikkeet. Urheilu- ja liikuntavälineiden valmistus työllistää sekin Suomessa. Urheiluvälineiden kysyntään vaikuttavat talouden suhdanteet ja asiakkailla käytettävissä olevat varat.

Liikunnan arvioidaan työllistävän tulevaisuudessa nykyistä enemmän liikuntayrityksissä. Liikunnan työllisyyttä edistää sen harrastamisen kiistaton yhteys hyvinvointiin ja terveyteen. Monilla on myös varaa ja halu palkata henkilökohtainen valmentaja. Väestön ikääntymisen myötä syntyy uusia työtilaisuuksia, koska yhä useammalla on aikaa liikkua. Ihmiset käyttävät liikuntapalveluja talouden suhdanteista riippumatta.

Lähinimikkeet

juniorivalmentaja
lajivalmentaja
seuravalmentaja
valmentaja