Ammattiurheilija

Johdanto

Ammattiurheilijat kilpailevat työkseen joko yksilö-, pari- tai joukkuelajeissa. Työ koostuu harjoituksista, kilpailuista ja erilaisiin tilaisuuksiin osallistumisista. Ammattiurheilu edellyttää hyvää terveyttä ja liikunnallista lahjakkuutta sekä erinomaista oman lajin vaatimaa kuntoa ja hallintaa. Ammattiurheilija tarvitsee kurinalaista luonnetta, pitkäjännitteisyyttä ja voimakastahtoisuutta.

Työtehtävät

Ammattiurheilijat kilpailevat työkseen omassa urheilulajissaan. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä kansainvälinen menestys uralla. Yksittäisissä kilpailuissa pyritään mahdollisimman hyvään sijoitukseen ja henkilökohtaiseen tulokseen.

Kilpailuja järjestetään lajista riippuen sekä ulkomailla että kotimaassa. Erilaisia kilpailuja, osakilpailuja, otteluita, liigoja, turnauksia ja cupeja järjestetään vuosittain, esimerkkinä Suomen mestaruuskilpailut. Kaikista arvokkaimmat urheilukilpailut, kuten esimerkiksi EM- ja MM-kilpailut sekä olympialaiset järjestetään vain määrävuosina.

Ammattiurheilija työskentelee valmentajansa ja muiden tukihenkilöiden kanssa saavuttaakseen tavoitteet kunakin kautena ja yksittäisissä kilpailuissa. Päästäkseen arvokisoihin urheilijan on läpäistävä tiukat karsinnat. Sekä yksilö- että joukkuelajien urheilijoiden on annettava jatkuvia näyttöjä osaamisestaan tullakseen valituiksi tärkeisiin kilpailuihin.

Lajista riippumatta ammattiurheilu vaatii jokapäiväistä sitkeää harjoittelua, jota ilman menestyminen ei ole mahdollista. Erilaisia harjoituksia voi olla useita päivässä. Harjoitus- ja kilpaohjelmien lisäksi keskeinen osa ammattia on normaalia tiukempien elämäntapojen ja ravitsemustottumusten noudattaminen. Myös keskittymis- ja rentoutumisharjoitukset kuuluvat urheilijan arkeen.

Ammattiurheilussa ei jää aikaa muulle työlle, joten urheilija tarvitsee toimeentulonsa turvaamiseksi rahallisen sopimuksen, sponsorin tai muun tulonlähteen. Sponsorisopimus edellyttää urheilijalta sponsorin nimen, logon tms. esille tuomista eri yhteyksissä, minkä vuoksi urheilijan työhön kuuluvatkin osallistumiset erilaisiin tilaisuuksiin.

Ammattiurheilijoilla on tukena valmentaja, hieroja, fysioterapeutti ja urheilulääkäri. Joukkuelajeissa pelataan joukkueen jäsenenä, parilajeissa tehdään yhteistyötä parin kanssa. Urheilijan työn sosiaalisuutta lisäävät tietenkin myös kilpailupaikalla oleva yleisö sekä toimittajien tekemät haastattelut.

Urheilijan työvälineet ja -asut vaihtelevat lajin mukaan uimarin uima-asusta ja -laseista maantiekilpapyörään ja purjeveneeseen. Harjoittelussa käytetään monissa lajeissa välineinä kuntosalin laitteita sekä juoksukenkiä.

Työympäristö riippuu siitä, onko kyseessä sisäurheilu-, kesä- vai talvilaji. Kilpailuja järjestetään lajista riippuen urheiluhalleissa, urheilukentillä, uimahalleissa, maanteillä, hiihtoladuilla jne. Harjoitteluympäristö vaihtelee lenkkipoluilta kuntosalille ja lajikohtaisiin harjoittelutiloihin.

Ammattiurheilijan elämässä työn ja vapaa-ajan erottaminen on vaikeaa. Ammatikseen urheilevan elämään kuuluu jatkuvaa matkustelua eri puolille maailmaa kilpailumatkoille ja harjoitusleireille.

Työpaikat

Urheiluseurat.

Työn vaatimukset

Ammattiurheilijalta edellytetään ehdottomasti hyvää terveyttä, liikunnallista lahjakkuutta ja erinomaista lajin vaatimaa kuntoa. Lisäksi ammattiurheilijan on hallittava oma lajinsa perinpohjaisesti.

Ammattiurheilijalta vaaditaan kurinalaista luonnetta, pitkäjännitteisyyttä ja voimakastahtoisuutta. Työssä on myös kyettävä sopeutumaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

Menestymiseen tarvitaan lujia kilpailuhermoja sekä psyyken ja fysiikan saumatonta yhteistyötä.

Ammatikseen urheilevat tekevät tiivistä yhteistyötä tukijoidensa tai sponsoreidensa kanssa, joten hyvän esiintymistaidon ja imagon merkitys on suuri.

Ammatinkuvaan kuuluvat onnistumisten ja epäonnistumisten vaihtelut, julkisuuden tuomat rasitteet sekä usein varsin nopeasti tapahtuva uran päättyminen.

On oltava oman lajinsa huipputasoa, mikäli aikoo elättää itsensä pelkästään urheilulla.

Ammattiurheilu on hyvin riskialtista, sillä fyysinen rasitus vaatii elimistöltä joskus kohtuuttomiakin ponnistuksia. Myös henkinen rasitus on tavallista, erityisesti epäonnistumisten ja vammojen yhteydessä.

Koulutus

Alkuvalmennus tapahtuu yleensä urheiluseurassa tai -liitossa.

Kilpailuihin valmentaudutaan tavallisesti valmentajan avulla.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Ammattiurheilussa palkkiot ja palkat riippuvat pitkälti itse lajin suosiosta sekä urheilijan menestyksestä.

Ammattiurheilijoiden tulot vaihtelevat laidasta laitaan myös stipendien ja sponsorisopimusten kirjavuuden vuoksi.

Työmarkkinatiedot
Liikunta ja urheilu

Liikunnan ja urheilun tehtävissä työskentelevien lukumäärän selvittäminen on vaikeaa, koska alan työpaikat ovat yksityisellä puolella eri toimialoilla, kunnissa ja järjestöissä. Alalla työskennellään paljon myös sivutoimisesti sekä osa-aikaisesti tuntityöntekijöinä.

Suomessa on arviolta noin 1 200 ammattiurheilijaa, jotka saavat elantonsa tai osan siitä urheilemalla (v. 2017). Yleensä vain menestyvät huippu-urheilijat, joilla on hyvät sopimukset ja sponsorit, tulevat toimeen pelkästään urheilemalla. Monilla on siksi jokin toinen työ toimeentulon lähteenä. Ammattivalmentajia on noin 1 800, joista monet ovat osa-aikaisia tai sivutoimisia.

Kunnat työllistävät liikuntatoimessa yhteensä noin 5 000 henkeä (v. 2017). He toimivat pääosin liikuntapaikkojen hoidon ja asiakaspalvelun tehtävissä tai liikunnanopettajina. Liikuntapalvelujen suunnittelutehtävät työllistävät jonkin verran. Kunnat palkkaavat uusia työntekijöitä pääasiassa eläkkeelle jäävien tilalle. Työllisyystilanne on vakaa. Kuntien ei kuitenkaan arvioida työllistävän tulevaisuudessa enempää kiristyvän talouden vuoksi.

Liikuntapalveluja tarjoavat yritykset työllistävät arviolta noin 8 000 henkilöä. Työpaikkojen määrä on kasvanut voimakkaasti esimerkiksi liikuntakeskuksissa ja kuntosaleilla. Liikunnan ammattilaiset perustavat yhä enemmän pienyrityksiä, jotka keskittyvät liikuntapalvelujen tarjontaan ja konsultointiin. Alalla on paljon esimerkiksi personal trainereita ja ryhmäliikuntatuntien ohjaajia toiminimellä.

Ala työllistää myös urheiluseuroissa, joista useimmat toimivat kokonaan tai osittain vapaaehtoistyön varassa. Urheilun ja liikunnan keskusjärjestöt ja lajiliitot työllistävät kukin muutamasta muutamaan kymmeneen henkilöä kokopäiväisesti esimerkiksi hallinnon, kilpailutoiminnan ja viestinnän tehtävissä.

Kaupan alalla työllistävät urheiluvälineiden ja -tarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan erikoisliikkeet. Urheilu- ja liikuntavälineiden valmistus työllistää sekin Suomessa. Urheiluvälineiden kysyntään vaikuttavat talouden suhdanteet ja asiakkailla käytettävissä olevat varat.

Liikunnan arvioidaan työllistävän tulevaisuudessa nykyistä enemmän liikuntayrityksissä. Liikunnan työllisyyttä edistää sen harrastamisen kiistaton yhteys hyvinvointiin ja terveyteen. Monilla on myös varaa ja halu palkata henkilökohtainen valmentaja. Väestön ikääntymisen myötä syntyy uusia työtilaisuuksia, koska yhä useammalla on aikaa liikkua. Ihmiset käyttävät liikuntapalveluja talouden suhdanteista riippumatta.

Lähinimikkeet

ammattilaisurheilija
urheilija

 

Ammattiurheilija