Apuvälineteknikko

Johdanto

Apuvälineteknikko suunnittelee ja valmistaa yksilöllisiä apuvälineitä niitä tarvitseville henkilöille. Apuvälineteknikoita työskentelee proteesipajoilla sekä apuvälineitä ja kuntoutuslaitteita valmistavissa yrityksissä. Käsityö- ja palveluammatissa tarvitaan luovuutta, kädentaitoja, empaattisuutta ja kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Työtehtävät

Apuvälineteknikko on teknisen apuvälinehuollon asiantuntija. Apuvälineteknikot toimivat asiakaspalvelutehtävissä, proteesien suunnittelu- ja valmistustehtävissä sekä oman alansa asiantuntijoina apuvälinekuntoutusryhmissä. Työn tavoitteena on potilaan toimintamahdollisuuksien ja elämänlaadun tukeminen, helpottaminen ja parantaminen.

Pääasiallisena tehtävänä on suunnitella ja valmistaa yksilöllisiä apuvälineitä henkilökohtaiseen käyttöön henkilöille, jotka tarvitsevat apuvälinettä jonkin vamman tai toiminta- ja liikuntarajoitteen vuoksi. Esimerkiksi proteeseilla korvataan vamman aiheuttamia haittoja ja helpotetaan elämää.

Potilaat tulevat apuvälinepoliklinikalle terveyskeskuslääkärin, yksityislääkärin tai työterveyshuollon lähetteellä. Työhön kuuluu apuvälineiden mitanoton, suunnittelun ja valmistuksen ohella niiden toimivuuden varmistaminen.

Apuvälineteknikon tärkeimmät työalueet ovat yksilölliset raajaproteesit, ortoosit, jotka ovat kehoa tukeva tai kehon asentoa korjaavia ulkoisia laitteita, erityisjalkineet ja -pohjalliset.

Tärkeä osa työtä on apuvälineen sopivuuden arviointi sekä sen käyttöön ja toimintaan liittyvä opastus ja seuranta. Työhön voi kuulua myös apuvälineiden korjaus-, muutos- ja huoltotehtäviä sekä yksilöllisten erityispalvelujen järjestämistä.

Apuvälineteknikon työhön voi kuulua myös työnjohtotehtäviä. Apuvälineitä ja kuntoutusvälineitä valmistavissa ja myyvissä yrityksissä on puolestaan tarjolla suunnittelu-, valmistus-, myynti- ja markkinointitehtäviä.

Terveydenhuollossa apuvälineteknikko osallistuu kuntoutustyöryhmän työhön, johon kuuluvat yleensä lääkäri ja fysioterapeutti. He pohtivat yhdessä potilaan kanssa apuvälineen tarvetta ja siihen liittyvän fysioterapian tarvetta sekä järjestävät niiden saannin.

Apuvälineet valmistetaan yleensä käsityönä. Materiaaleina käytetään luonnonmateriaaleja, metalleja, muoveja, silikonia ja hiilikuituja. Uudenaikaisia tietokoneavusteisia mitanotto- ja valmistusmenetelmiä on myös käytössä. Materiaalin työstämiseen ja liittämiseen käytetään erilaisia koneita ja laitteita.

Työskentelypaikkana on usein käsityöverstas, jossa on erityistyötiloja. Apuvälineiden valmistus on toisinaan pölyistä ja likaista työtä, jolloin on käytettävä suojaimia. Asiakaspalvelutilat ovat erikseen lähellä työpistettä. Työ on pääasiassa päivätyötä.

Työpaikat

Apuvälineyritykset. Apuvälineklinikat. Proteesipajat. Kuntoutuslaitteita valmistavat yritykset. Sairaaloiden ja muiden laitosten apuvälineyksiköt.

Työn vaatimukset

Apuvälineteknikon on tunnettava apuvälineet.

Ammatti edellyttää kykyä valmistaa apuväline käsityönä, mikä edellyttää myös materiaalien, työmenetelmien ja työvälineiden hallintaa.

Ammatissa on kyettävä arvioimaan apuvälineen tarve ja asiakkaan toimintakyky.

Työ edellyttää teknistä osaamista, kädentaitoja ja luovuutta.

Asiakastyössä apuvälineteknikko tarvitsee vuorovaikutustaitoja, empaattisuutta ja kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa.

Myös pitkäjännitteisyys ja ongelmanratkaisukyky ovat tarpeen.

Kielitaito on nykyään yhä useammin tarpeen.

Yrittäjäosaaminen on tarpeen yrittäjänä toimivilla.

Oman alan kehityksen seuraaminen on ammattitaidon kehittämisen edellytys.

Koulutus

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella apuvälinetekniikkaa ja suorittaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon apuvälineteknikko (AMK).


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Apuvälineteknikko on ns. nimikesuojattu ammattinimike. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää tutkinnon suorittaneille apuvälineteknikoille oikeuden käyttää apuvälineteknikon ammattinimikettä ja rekisteröi heidät.

Palkkaus

Kunnilla noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Palkkaan vaikuttavat tehtävän vaativuus sekä henkilökohtainen työsuoritus.

Valtiolla palkkaus määräytyy Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Palkkaan vaikuttavat tehtävän vaativuus sekä henkilökohtainen työsuoritus.

Yksityisellä sektorilla palkkaus perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen tai alan palkkasuosituksiin.

Työmarkkinatiedot
Terveydenhuoltoala

Terveyspalvelut työllistävät yhteensä arviolta yli 190 000 henkilöä. Eniten työllistää julkinen sektori kunnissa ja kuntayhtymissä. Terveyspalvelujen henkilöstöstä noin neljännes työskentelee yksityisellä sektorilla terveyspalveluja tarjoavissa yrityksissä ja järjestöissä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia työskentelee jonkin verran myös ulkomailla esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin palveluksessa ja kehitysyhteistyössä kirkon järjestöissä.

Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta alan yritykset ovat työllistäneet suhteellisesti koko ajan enemmän. Monet alan ammattilaiset ovat perustaneet oman yrityksen tai toimivat ammatinharjoittajina.

Terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, ja työntekijöistä on jopa pulaa. Ammattikohtaisia ja alueellisia eroja kuitenkin esiintyy. Alalle ovat tyypillisiä myös lyhytkestoiset sijaisuudet, joita saattaa olla useita peräkkäin. Vastavalmistuneet työllistyvät usein aluksi erilaisiin perhe- tai opintovapaan sijaisuuksiin.

Terveydenhuoltoala tulee työllistämään tulevaisuudessa enemmän johtuen väestön ikääntymisestä, mikä lisää palveluiden kysyntää ja työmääriä. Työntekijöiden tarvetta kasvattaa myös henkilöstön eläköityminen.

Lähinimikkeet

proteesimestari