Tilintarkastaja

Johdanto

Tilintarkastajan tehtäviin kuuluu yrityksen tai yhteisön tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon tarkastaminen. Tilintarkastajia työskentelee tilintarkastustoimistoissa, erilaisten yritysten ja organisaatioiden palveluksessa sekä itsenäisinä ammatinharjoittajina. Työ edellyttää taloushallinnon tuntemuksen lisäksi loogista ajattelukykyä ja tarkkuutta.

Työtehtävät

Tilintarkastaja on tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallintoasioiden asiantuntija. Hän tekee tilintarkastuksen sekä neuvoo yritysjohtoa siihen liittyvissä asioissa. Tilintarkastaja antaa lausuntoja ja tekee selvityksiä. Hän selvittää asiakkaalleen, mikä asioidenhoidossa on virheellistä ja miten virheet voidaan korjata. Päätökset tekee yritys tai yhteisö itse.

Tilintarkastaja voi neuvoa myös muissa yrityksen taloushallinnon asioissa kuten verotukseen, budjetointiin, palkanlaskentaan ja kannattavuusseurantaan liittyvissä asioissa.

Suomessa tilintarkastusta hoitavat kauppakamarin ja keskuskauppakamarin hyväksymät tilintarkastajat. Keskuskauppakamari on vahvistanut myös säännöt, joita tilintarkastajien on noudatettava. Lainsäädännössä on suhteellisen tiukat säädökset siitä, kuka voi ja miten tilintarkastustoimintaa hoitaa.

Hyväksyttyjen tilintarkastajien tulee lainsäädännön lisäksi noudattaa esteellisyyttä koskevia säännöksiä ja muutenkin ottaa huomioon tilintarkastuksen edellyttämä riippumattomuus. KHT-tilintarkastaja on keskuskauppakamarin hyväksymä ja HTM-tilintarkastaja on kauppakamarin hyväksymä.

Työhön kuuluu paljon päätetyöskentelyä toimistoympäristössä. Tilintarkastajalta vaaditaan tietotekniikan hallintaa, esimerkiksi toimisto-ohjelmistojen sekä taloushallinnon ohjelmistojen. Lisäksi on hallittava keskeinen työhön liittyvä lainsäädäntö ja seurattavasti jatkuvasti oman alan kehitystä.

Työaika ei aina rajoitu määrätunteihin varsinkaan silloin, kun yritykset tekevät vuoden tilinpäätökset. Työssä joutuu toimimaan tiukkojen aikataulujen mukaan, kiirehuiput toistuvat ajoittain.

 

 

Työpaikat

Tilintarkastajia työskentelee tilintarkastustoimistoissa, itsenäisinä ammatinharjoittajina sekä erilaisten yritysten ja organisaatioiden palveluksessa.

Työn vaatimukset

Tilintarkastajan työ edellyttää loogista ajattelukykyä, tarkkuutta ja järjestelmällisyyttä. Etenkin kirjanpitojen tarkastus vaatii äärimmäistä huolellisuutta ja halua työskennellä numeroiden parissa.

Lausuntojen ja neuvojen antajana tilintarkastajan pitää pystyä analysoimaan ja yhdistelemään erilaisia virhelähteitä, mikä vaatii laaja-alaista asioiden hallintaa.

Selkeä suullinen ilmaisutaito auttaa tilintarkastajaa esimerkiksi neuvontatehtävissä. Lisäksi tarvitaan kykyä tulla toimeen ja työskennellä erilaisten ihmisten kanssa.

Tilintarkastajan on osattava työskennellä kiireen aiheuttaman paineen alaisena. Työ on suoritettava joustavasti, nopeasti ja luottamuksellisesti.

Istumatyö ja runsas päätetyö saattaa rasittaa hartioita, olkapäitä ja selkää.

Koulutus

KHT-tilintarkastajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, riittävä käytännön työkokemus ja KHT-tilintarkastajatutkinnon suorittaminen.

HTM-tilintarkastajalta vaaditaan korkeakoulututkinnon suorittaminen sekä riittävä työkokemus ja suoritettu HTM-tilintarkastajatutkinto.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Lainsäädännössä on määrätty, milloin on välttämättä käytettävä hyväksyttyä tilintarkastajaa.

KHT-tilintarkastaja on keskuskauppakamarin hyväksymä ja HTM-tilintarkastaja on kauppakamarin hyväksymä.

Palkkaus

Kunnissa noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Sopimuksessa on määritelty eri ammattiryhmille vähimmäispalkkatasot, joita ei voida alittaa. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkan osasta.

Valtiolla palkkaus määräytyy Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Palkka muodostuu tehtävän vaativuuden mukaan määräytyvästä peruspalkasta sekä henkilökohtaisen työsuorituksen ja pätevyyden mukaan määräytyvästä henkilökohtaisesta palkanosasta.

Yksityisellä sektorilla palkoista sovitaan erikseen tilintarkastajan ja työnantajan välillä.

Työmarkkinatiedot
Toimistotyö

Toimistotyöt työllistävät eri toimialojen yrityksissä, valtion, kuntien ja seurakuntien virastoissa sekä järjestöissä. Toimistotyötä tekevien sijoittuminen käytännössä lähes kaikkien työnantajien palvelukseen ja eri toimialoille tekee näissä tehtävissä toimivien lukumäärän selvittämisen vaikeaksi.

Toimistotöiden työllisyyttä ylläpitää tehtävien hoidon välttämättömyys käytännön toiminnan kannalta. Esimerkiksi asiakirjoihin, tiedottamiseen, järjestelyihin, hankintoihin ja asiakaspalveluun liittyvät työt on hoidettava, jotta organisaation tai yrityksen toiminta sujuisi. Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä ylläpitää myös niiden lakisääteisyys.

Yritykset rekrytoivat toimistotyöntekijöitä tarpeen mukaan. Valtiolla, kunnilla, seurakunnilla ja järjestöissä uusia työntekijöitä palkataan pääasiassa eläkkeelle lähtevien tai uusiin tehtäviin siirtyvien tilalle. Valtio, kunnat ja seurakunnat ovat perustaneet palvelukeskuksia, jotka hoitavat kootusti yksittäisten virastojen ja laitosten henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä.

Toimistopalveluja hankitaan entistä enemmän niitä tarjoavilta yrityksiltä, jotta voidaan keskittyä omaan ydinosaamiseen sekä kustannussyistä. Tilitoimistot ovat erikoistuneet taloushallintoon, henkilöstöpalveluyritykset henkilöstöpalveluihin, minkä lisäksi on toimisto- ja sihteeripalveluja tarjoavia yrityksiä. Ulkoistaminen luo ammattilaisille mahdollisuuksia yritystoimintaan. Toimistotyöhön työllistytään myös henkilöstövuokrauksen kautta.

Taloushallinto

Taloushallintoala työllistää noin 13 000 henkilöä tilitoimistoissa (v. 2017). Taloushallinnon tehtävissä työskennellään myös eri toimialojen yrityksissä sekä valtion, kuntien ja seurakuntien virastoissa ja järjestöissä. Näissä työskentelevien taloushallinnon ammattilaisten lukumäärän arvioiminen on vaikeaa, koska taloushallinto voi olla vain yksi tehtäväalue esimerkiksi henkilöstöasioiden ja muiden hallintotehtävien ohella.

Taloushallintoala on vakaa työllistäjä, jonka työllisyyttä ylläpitää tehtävien hoidon tärkeys yrityksen tai organisaation käytännön toiminnan kannalta sekä talouteen liittyvien asioiden lakisääteisyys.

Tilitoimistoissa on jatkuva tarve ammattitaitoisille, alan tutkinnon suorittaneille työntekijöille. Osaavista työntekijöistä, erityisesti kirjanpitäjistä ja palkanlaskijoista on pulaa. Työllisyystilanne kuitenkin vaihtelee alueellisesti. Lähivuosina moni alan ammattilainen jää eläkkeelle, ja heidän tilalleen tarvitaan uusia työntekijöitä. Eri toimialojen yritykset, julkinen sektori ja järjestöt rekrytoivat taloushallinnon tehtäviin tarpeen mukaan.

Tulevaisuudessa yhä suurempi osa taloushallintoalan työntekijöistä työskentelee tilitoimistoissa, koska yritykset ja julkishallinnon organisaatiot ulkoistavat taloushallintonsa voidakseen keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa tai -tehtäväänsä sekä kustannussyistä. Taloushallinnon työtehtävät muuttuvat digitalisoinnin myötä yhä enemmän asiantuntijapalvelun, konsultoinnin ja liiketoiminnan strategioiden kehittämisen suuntaan.

Henkilöstöpalveluala

Henkilöstöpalvelualan yrityksissä työskentelee arviolta noin 3 500 henkilöä henkilöstöalan asiantuntija- ja muissa tehtävissä (v. 2016). Alalla toimii yli 1 000 yritystä, joista vakiintuneita on noin 500-600. Suurin osa on pieniä yrityksiä, jotka työllistävät omissa toimistoissaan 1-4 henkilöä, mutta joukossa on myös pari yli 100 henkilöä työllistävää yritystä. Keskimäärin alan yrityksessä työskentelee 17 henkilöä.

Henkilöstöpalvelualan yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä, sillä niiden kautta työllistyy vuosittain yli 100 000 henkilöä. Vuokratyöntekijöitä välitetään esimerkiksi eri toimialojen yrityksille ja kunnille. Pelkästään nuoria työllistyy vuokratyöntekijöinä vuosittain yli 50 000. He ovat kaikki henkilöstöpalvelualan yritysten palkkalistoilla.

Henkilöstöpalveluyrityksiä toimii eri puolilla maata, mutta suurin osa toimistoista sijaitsee Etelä-Suomessa sekä suuremmissa kaupungeissa, joissa myös työpaikat ovat. Osalla alan yrityksistä on toimintaa myös Baltian maissa, Ruotsissa ja Venäjällä.

Henkilöstöpalvelualan työllisyyttä pitää yllä yksityisen työnvälityksen kasvanut rooli sekä työelämän ja julkisten työvoimapalveluiden muutos. Alan yritykset rekrytoivat palvelukseensa tarpeen mukaan. Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat jonkin verran työntekijöiden tarpeeseen. Henkilöstöpalveluala on kasvuala, joka työllistää alan yrityksissä tulevaisuudessa yhä useampia henkilöstöammattilaisia ja muita työntekijöitä.

 

Lähinimikkeet

HTM-tilintarkastaja
kaupunginreviisori
KHT-tilintarkastaja
kunnanreviisori
lääninreviisori
reviisori
ylireviisori
merkonomi
tradenomi
kauppatieteiden kandidaatti
kauppatieteiden maisteri