Päälliköt, tietotekniikka

Johdanto

Tietotekniikka-alalla on käytössä monia eri päällikkötason tehtävänimikkeitä. Päälliköt toimivat esimies- ja johtotehtävissä vastaten esimerkiksi projekteista tai järjestelmistä. Työpaikkoja on tietotekniikan tuotteita ja palveluita tuottavissa yrityksissä sekä niitä käyttävissä yrityksissä ja organisaatioissa. Päällikkötason tehtävissä vaaditaan halua johtaa sekä vastuunottokykyä ja tulossuuntautuneisuutta. Oman vastuu- tai sovellusalueen teknisen osaamisen lisäksi työssä tarvitaan mm. esimiesosaamista ja organisointikykyä.

Työtehtävät

Tietotekniikan (IT) ammattilaisista noin 20 prosenttia toimii esimiestehtävissä ja 5 prosenttia johtotehtävissä. Tietotekniikan päälliköt toimivat mm. tietohallinnon ja tietoturvallisuuden johtotehtävissä, projekti- ja järjestelmävastuussa sekä kehitystehtävissä.

Tietotekniikka-alalla on käytössä monia eri päällikkötason nimikkeitä. Nimikkeet vaihtelevat paitsi vastuualueen, myös sen mukaan työskennelläänkö tuottaja- vai käyttäjäorganisaatiossa, yksityisellä vai julkisella sektorilla sekä yrityksen tai organisaation koon, kulttuurin ja kansainvälisyyden mukaan.

Seuraavassa esitellään joitakin yleisimpiä tietotekniikan päällikkötason tehtävänimikkeitä vastuualueittain:

Tietohallintopäällikkö

Tietohallintopäällikkö johtaa organisaation tai yrityksen tietohallintoa. Hän vastaa talossa käytettävästä tietotekniikasta, laitteistoista, ohjelmistoista ja tietoverkoista. Tavoitteena on saada tietotekniikka palvelemaan parhaalla mahdollisella tavalla organisaation toimintaa.

Tietohallintopäällikkö koordinoi atk-toimintaa talon sisällä. Työtehtäviin kuuluvat hankinnat, teknisen kehityksen seuraaminen, käyttäjäkoulutuksen järjestäminen, budjetin laatiminen tietotekniikan osalta sekä erilaisten projektien kuten esimerkiksi tietojärjestelmien kehittämisen käynnistäminen ja valvominen. Lisäksi hän hoitaa yhteyksiä ulospäin.

Riippuen työpaikasta näitä tehtäviä saatetaan hoitaa myös nimikkeillä tietojärjestelmäpäällikkö, Information Systems Manager, IT-johtaja tai IT Manager. Suuressa organisaatiossa tai konsernissa titteli voi olla tietohallintojohtaja (Chief Information Officer, CIO). ATK-päällikkö puolestaan vastaa tavallisesti atk-yksikön operatiivisesta toiminnasta.

Tietohallintopäällikön tai vastaavan alaisuudessa toimii joukko muita päälliköitä, jotka vastaavat kukin omasta teknologia- tai sovellussektoristaan.

Järjestelmäpäällikkö

Järjestelmäpäällikkö tai sovelluspäällikkö toimii esimiestehtävissä atk-päällikön tai vastaavan alaisuudessa. Suurimmissa organisaatioissa voi olla useampia järjestelmäpäälliköitä, jotka ovat erikoistuneita johonkin tietotekniikan osa-alueeseen, esimerkiksi tietoliikenteeseen.

Tietotekniikan palveluyrityksissä (atk-taloissa) järjestelmäpäällikkö vastaa tietyn alueen järjestelmien kehittämisestä. Tehtäviin kuuluu jakaa työtehtävät ja hoitaa yhteydenpito tuotteen tilanneeseen asiakkaaseen.

Järjestelmien kehittämistyössä järjestelmäpäällikkö on mukana lähinnä tukihenkilönä, joka hoitaa resurssien koordinoimista laajassa mittakaavassa. Hänellä voi olla tärkeä rooli myös uusia kehittämiskohteita etsittäessä ja myytäessä.

Tietotekniikan käyttäjäorganisaatiossa järjestelmäpäällikön vastuualueeseen voivat kuulua esimerkiksi ylläpito, mikrotuki, verkot, tietokannat tai tietojärjestelmät.

Järjestelmäpäällikkö vastaa jollakin järjestelmällä hoidettavasta toiminnasta sekä sen ylläpidosta ja jatkokehityksestä apunaan atk-yksikön tai vastaavan osaston toimintaryhmä. Järjestelmäpäällikkö huolehtii myös yhteydenpidosta järjestelmän toteuttaneeseen atk- taloon.

Tietoturvapäällikkö

Tietoturvapäällikkö vastaa organisaation tai yrityksen tietoturvasta. Hänen päätehtävänsä on valvoa tietoturvan toteutumista ja toteuttamista. Työtehtäviin kuuluvat mm. tietoturvapolitiikan laadinta, tietoturvakoulutus ja huolehtiminen siitä, että käyttäjät noudattavat annettuja ohjeita. Myös tietosuojakysymykset kuuluvat enenevässä määrin tehtäviin.

Erilaiset tietoturvauhat kuten hakkerointi eli tietojärjestelmiin murtautuminen, vakoiluohjelmat ja virushyökkäykset sekä myös roskaposti ovat lisääntyneet viime vuosina. Tietoturvapäällikkö laatii ratkaisuja tietojärjestelmien turvallisuustason parantamiseksi, jotta organisaation toiminta tai yrityksen liiketoiminta ei vaarantuisi. Virustorjunta, käyttöoikeusluokitukset, koodijärjestelmät ja salasanat kuuluvat työn arkeen.

Tietoturvapäällikön esimies on tietohallintojohtaja tai vastaava. Apunaan tehtävien hoidossa tietoturvapäälliköllä on tarvittaessa koko tietotekniikkaosaston henkilökunta. Pienemmissä yrityksissä on yleensä tietoturvasta vastuussa oleva henkilö, joka saattaa hoitaa tehtäviä myös oman toimensa ohella. Tehtäviä voidaan hoitaa myös nimikkeellä IT Security Manager.

Projektipäällikkö

Projektipäällikkö vetää jotakin projektia varten muodostettua suunnittelu- tai tuotantotiimiä. Projektipäällikön tehtävä on periaatteessa tilapäinen, yhden projektin aikainen tehtävä. Yrityksissä, joissa kehitetään jatkuvasti projektimuotoisesti atk-järjestelmiä, käytetään myös vakituista projektipäällikkö-nimikettä.

Lopputuote riippuu asiakkaan tilauksesta sekä projektin toteuttavan yrityksen toimialasta. Ohjelmistotuotannossa tuote voi olla uusi tietojärjestelmä, esimerkiksi paikanvarausjärjestelmä. Uusmedia-alalla tai sisällöntuotannossa valmis tuote voi olla vaikkapa markkinointitarkoituksiin tehdyt internetsivut.

Projektipäällikkö selvittää asiakkaalle projektin laajuuden, valmistamiskustannukset ja toteutusaikataulut. Hän huolehtii projektin toteuttavien ihmisten valinnasta, materiaalin hankinnasta sekä yhteydenpidosta asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja tuotantotiimin välillä.

Projektipäällikkö vastaa aikatauluissa ja budjetin raameissa pysymisestä, riskien hallinnasta, muutoksista ja viime kädessä myös lopputuotteen laadusta. Projektin vetäminen tapahtuu asiakkaan tilauksen mukaisesti.

Käyttötoiminnoissa projektipäällikkö saattaa vastata esimerkiksi laitteistokannan uusimisesta tai suurehkosta ohjelmistopäivityksestä. Projektipäällikkö toimii tyypillisesti tietohallintopäällikön tai järjestelmäpäällikön alaisena. Projektipäällikön englanninkielinen nimike on Project Manager.

Muita tietotekniikan päällikkönimikkeitä

Tietotekniikka-alalla käytetään myös seuraavia nimikkeitä, jotka sijoittuvat tyypillisesti organisaatiossa tietohallintopäällikön tai vastaavan alaisuuteen: tietoliikennepäällikkö, suunnittelupäällikkö, käyttöpäällikkö, ylläpitopäällikkö, menetelmäpäällikkö, laatupäällikkö ja teknologiapäällikkö. Käytössä on myös lukuisia englanninkielisiä nimikkeitä.

IT-alan yrityksissä työskentelee päälliköitä myös myynnin, markkinoinnin, viestinnän, asiakaspalvelun ja hallinnon tehtävissä.

Työ tehdään usein tiimissä, joiden esimiehinä päälliköt toimivat, mutta myös itsenäistä työskentelyä on paljon. Alaisten määrä on työpaikkakohtaista. Tehtävätasosta riippuen päälliköt työskentelevät oman sovellusalueensa johdon alaisuudessa.

Työympäristö on tyypillisesti toimisto, ja työaika päivätyö- tai virastotyöaika. Työssä käytetään apuna tietotekniikkaa. Projektiluonteisissa tehtävissä työajoista saattaa joutua joustamaan. Työhön voi kuulua matkustamista esimerkiksi asiakastapaamisiin ja tuote-esittelyihin.

 

Työpaikat

Tietotekniikan palvelutuotantoyritykset.

Teleoperaattorit. Tietoliikenneoperaattorit.

Käyttöpuolella työllistävät yritysten ja organisaatioiden omat atk-osastot, tietotekniikkakeskukset, IT-osastot ja vastaavat.

 

Työn vaatimukset

Kaikissa päällikkötason tehtävissä tarvitaan halua johtaa, vastuunottokykyä ja tulossuuntautuneisuutta.

Oman vastuu- tai sovellusalueen teknisen osaamisen lisäksi tehtävien hoitamiseksi tarvitaan esimiesosaamista. Organisointitaidot, kyky jakaa tehtäviä, neuvottelu- ja yhteistyötaidot sekä oma-aloitteisuus ovat tarpeen.

Tietohallintopäällikön työssä tarvitaan laajaa näkemystä tietotekniikasta ja sen soveltamismahdollisuuksista. Työssä korostuvat suunnittelutaidot, mutta pedagogista osaamista tarvitaan myös. Työnantajayrityksen toiminta on tunnettava hyvin, talousasioiden tuntemuksesta on hyötyä.

Järjestelmäpäällikön tulee hallita sovellusalue ja toimiala, johon järjestelmä liittyy. Työssä on tärkeää tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Suullisen ja kirjallisen ilmaisun on oltava selkeää.

Tietoturvapäällikön on ymmärrettävä tietoturvakokonaisuus hallinnollisesta tietoturvasta teknisiin ratkaisuihin. Lainsäädännön, johtamistaidon ja yritysturvallisuuden tuntemusta sekä pedagogisia taitoja tarvitaan myös.

Projektipäälliköltä vaaditaan projektinhallinnan osaamista ja vaaditun sovellusalueen asiantuntemusta. Projektipäälliköltä vaaditaan hyviä ihmissuhdetaitoja, koska työ tehdään ryhmässä ja siihen kuuluu myös asiakassuhteiden hoitamista. Suullisen ja kirjallisen ilmaisun on oltava sujuvaa, myyntihenkisyydestä on etua.

Kielitaitoa vaaditaan myös, erityisesti englannin kielen taitoa.

Tietotekniikan nopea kehitys edellyttää alan jatkuvaa seuraamista sekä opiskelua.

Koulutus

Tietotekniikan päälliköillä on yleensä ylempi tai alempi korkeakoulututkinto tietotekniikan alalta.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK) ohjelmistotekniikkaan, tietotekniikkaan tai mediatekniikkaan suuntautuen.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa myös liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tradenomi (AMK) tietojenkäsittelyyn suuntautuen.

Yliopistojen teknillistieteellisellä koulutusalalla voi opiskella teknisiä tieteitä. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri, alempi tekniikan kandidaatti. Koulutusalalla voi suuntautua esimerkiksi tietotekniikkaan ja tietoliikennetekniikkaan.

Yliopistojen luonnontieteellisellä koulutusalalla voi opiskella tietojenkäsittelytiedettä ja tietotekniikkaa, jolloin ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri, alempi luonnontieteiden kandidaatti.

Yliopistojen kauppatieteellisellä koulutusalalla voi opiskella tietohallintoa ja tietojohtamista. Alempi korkeakoulututkinto on kauppatieteiden kandidaatti, ylempi kauppatieteiden maisteri.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Yleisin palkkaustapa päällikkötason tehtävissä on kuukausipalkka, joka perustuu joko työehtosopimukseen tai henkilökohtaiseen työsopimukseen. Projektipäällikön tehtävissä käytetään myös projektipalkkausta. Eri toimialoilla on voimassa omat työehtosopimuksensa, joihin palkkaus perustuu.

Tietotekniikan palveluyrityksissä noudatetaan Tietotekniikan palveluyritysten teknisiä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välillä. Teknisen toimihenkilön kuukausipalkka määräytyy palkkausjärjestelmän mukaan.

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta osuudesta ja työsuoritus- ja pätevyystekijöiden perusteella määräytyvästä henkilökohtaisesta osuudesta sekä mahdollisesta yrityskohtaisesta osuudesta. Työsuhteen keston perusteella maksetaan erillistä palvelusvuosilisää. Alalla noudatetaan Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välillä.

Ylemmän toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella ottaen huomioon tehtävän vaativuus, koulutus ja ammattipätevyys. Palkkaustapoina ovat aikapalkka (kuukausipalkka) ja erilaiset palkkiopalkat. Alalla noudatetaan Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n välillä.

 

 

Työmarkkinatiedot
Suunnittelu- ja konsultointiala

Teknologiateollisuuteen kuuluva suunnittelu- ja konsultointiala työllistää Suomessa yli 50 000 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 12 000 ammattilaista (v. 2016). Suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijapalveluita tarvitaan erityisesti teollisuudessa, talonrakentamisessa ja yhdyskuntarakentamisessa.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Kasvunäkymät ovat hyvät erityisesti teollisuuden suunnittelussa.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Tieto- ja viestintätekniikka

Teknologiateollisuuteen kuuluva tieto- ja viestintätekniikka  työllistää Suomessa noin 59 300 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 13 700 ammattilaista (v. 2016).

Tieto- ja viestintätekniikan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Tieto- ja viestintätekniikan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan kasvavan lähivuosina jonkin verran. Tieto- ja viestintätekniikan työllisyysnäkymät ovat pitkällä aikavälillä hyvät, koska tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään nykyaikaisessa yhteiskunnassa kaikkialla, mikä luo kysyntää alan tuotteille ja palveluille.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Henkilöstöpalveluala

Henkilöstöpalvelualan yrityksissä työskentelee arviolta noin 3 500 henkilöä henkilöstöalan asiantuntija- ja muissa tehtävissä (v. 2016). Alalla toimii yli 1 000 yritystä, joista vakiintuneita on noin 500-600. Suurin osa on pieniä yrityksiä, jotka työllistävät omissa toimistoissaan 1-4 henkilöä, mutta joukossa on myös pari yli 100 henkilöä työllistävää yritystä. Keskimäärin alan yrityksessä työskentelee 17 henkilöä.

Henkilöstöpalvelualan yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä, sillä niiden kautta työllistyy vuosittain yli 100 000 henkilöä. Vuokratyöntekijöitä välitetään esimerkiksi eri toimialojen yrityksille ja kunnille. Pelkästään nuoria työllistyy vuokratyöntekijöinä vuosittain yli 50 000. He ovat kaikki henkilöstöpalvelualan yritysten palkkalistoilla.

Henkilöstöpalveluyrityksiä toimii eri puolilla maata, mutta suurin osa toimistoista sijaitsee Etelä-Suomessa sekä suuremmissa kaupungeissa, joissa myös työpaikat ovat. Osalla alan yrityksistä on toimintaa myös Baltian maissa, Ruotsissa ja Venäjällä.

Henkilöstöpalvelualan työllisyyttä pitää yllä yksityisen työnvälityksen kasvanut rooli sekä työelämän ja julkisten työvoimapalveluiden muutos. Alan yritykset rekrytoivat palvelukseensa tarpeen mukaan. Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat jonkin verran työntekijöiden tarpeeseen. Henkilöstöpalveluala on kasvuala, joka työllistää alan yrityksissä tulevaisuudessa yhä useampia henkilöstöammattilaisia ja muita työntekijöitä.

 

Lähinimikkeet

ATK-päällikkö
CIO
Chief Information Officer
Data Security Manager
IT Manager
IT Security Manager
IT-päällikkö
Information Systems Manager
diplomi-insinööri
filosofian maisteri
insinööri
insinööri (AMK)
kauppatieteiden maisteri
medianomi
sovelluspäällikkö
tietohallintojohtaja
tietojärjestelmäpäällikkö
tietoturvallisuuspäällikkö
tietoturvavastaava
tradenomi
tuotantopäällikkö