Suunnittelijat, tietotekniikka

Johdanto

Tietotekniikan tehtävissä työskentelevät suunnittelijat toimivat tyypillisesti kehitys- ja ylläpitotehtävissä. Työpaikkoja on tietotekniikan palveluyrityksissä sekä tietotekniikkaa käyttävissä yrityksissä ja organisaatioissa, joissa he työskentelevät eri nimikkeillä. Suunnittelijan on hallittava suuria kokonaisuuksia, jotka muodostuvat teknisistä, taloudellisista ja inhimillisistä tekijöistä. Joissakin suunnittelutehtävissä liiketoiminnallinen osaaminen on keskeistä.

 

Työtehtävät

Tietotekniikan (IT) ammattilaisista noin puolet työskentelee erilaisissa suunnittelutehtävissä ohjelmistotuotannossa, verkko- ja tietoliikennepalveluissa sekä käyttö- ja laitepalveluissa. Suunnittelun lisäksi työ koostuu kehitys- ja ylläpitotehtävistä.

Sovellusalueiden osaamisen merkitys on korostunut, eikä yksi ammattilainen pysty hallitsemaan koko tietotekniikan tehtäväkenttää, mikä johtaa erikoistumisen tarpeeseen. Suunnittelijan nimike riippuu siitä, mihin tietotekniikan osa-alueeseen hän on erikoistunut.

Nimikkeet vaihtelevat myös sen mukaan työskennelläänkö yksityisellä vai julkisella sektorilla, tuottaja- vai käyttäjäorganisaatiossa sekä yrityksen koon, kulttuurin ja kansainvälisyyden mukaan. Seuraavassa esitellään joitakin yleisimpiä tietotekniikan suunnittelija-nimikkeitä:

Systeemisuunnittelija

Systeemisuunnittelija vastaa tietojärjestelmien tai niiden osien kehittämisestä. Tehtäviin kuuluu kartoittaa asiakkaan tietojärjestelmien nykytila ja toimivuus sekä esittää muutosehdotuksia tai siirtymistä kokonaan uuteen järjestelmään. Työ voi kohdistua esimerkiksi asiakastietojärjestelmään.

Uutta järjestelmää kehitettäessä systeemisuunnittelija kartoittaa käyttäjien tarpeet sekä järjestelmälle asetettavat vaatimukset. Saatujen tietojen pohjalta hän laatii suunnitelman järjestelmän osista ja toiminnoista sekä tekee toteutusta varten tarvittavat määrittelyt. Systeemisuunnittelijat vastaavat myös vanhojen järjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta.

Suunnittelun lisäksi systeemisuunnittelijat saattavat hoitaa itse ohjelmoinnin, testauksen ja dokumentoinnin. He voivat myös osallistua järjestelmän käyttöönottoon toiminto- ja tietosisällön asiantuntijoina. Systeemisuunnittelijaa kutsutaan myös nimillä systeeminsuunnittelija, järjestelmäsuunnittelija, Systems Designer ja Systems Analyst.

Ohjelmistosuunnittelija

Ohjelmistosuunnittelijan työnä on suunnitella ohjelmistotuote ohjelmointivalmiiksi. Hän määrittelee rakennettavan ohjelman ja kuvaa sen tekniset ratkaisut. Asiakkaan tai työnantajan tarpeiden pohjalta lähtevä suunnittelutyö voi kohdistua joko uuteen ohjelmistoon tai jo käytössä olevan kehittämiseen.

Kyseessä voi olla systeemiohjelma (varusohjelma) tai sovellus. Lopputuote voi olla esimerkiksi tietokoneen käyttöjärjestelmä, palkanlaskentaohjelma, netti- tai mobiilisovellus tai laitteen sulautettu ohjelmisto.

Ohjelmistosuunnittelijat kehittävät myös ohjelmistoihin ja ohjelmointiin liittyviä teknologioita ja menetelmiä. Työtehtäviin kuuluu lisäksi testausta, toteuttamista ja ylläpitoa. Varsinaisen ohjelmoinnin tekee usein ohjelmoija, mutta suunnittelun ja koodauksen voi tehdä myös sama henkilö.

Nimikkeitä Software Designer ja Software Engineer käytetään myös. Sovellussuunnittelijat (Application Designer) ja sovelluskehittäjät kehittävät erilaisia sovelluksia tai räätälöivät valmisohjelmia asiakkaiden tarpeisiin. Tietokantasuunnittelija on erikoistunut tiedonhallintaan ja tietokantojen teknisiin ratkaisuihin. Pelisuunnittelijat suunnittelevat digitaalisia pelejä mm. PC:lle ja pelikonsoleille.

Käyttöliittymäsuunnittelija

Käyttöliittymäsuunnittelijan työnä on suunnitella tuotteelle käyttöliittymä. Hän suunnittelee keinot (välineet, toiminnot ja palautteen), joilla ihmisen ja tietojärjestelmän välinen vuorovaikutus toteutuu. Tuote voi olla esimerkiksi verkkopalvelu, ohjelmisto, tietokanta, matkapuhelimen tai pankkiautomaatin toimintavalikko tai teollisuuden prosessin ohjaus.

Tuotteen tulee olla toimiva ja mahdollisimman helppokäyttöinen. Käyttäjätutkimuksella saadaan selville mitä vaatimuksia käyttäjät tuotteelle asettavat. Työ voi kohdistua myös jo käytössä olevan tuotteen käytettävyyden parantamiseen.

Tehtäviin kuuluu tuote- ja konseptisuunnittelua sekä käyttöliittymän ulkoasun suunnittelua ja sen määrittelemistä ohjelmointia varten. Muita työtehtäviä ovat työn valvonta ohjelmoinnin aikana ja testaukset. Käyttöliittymäsuunnittelijaa kutsutaan myös nimellä User Interface Designer.

Web-suunnittelija

Web-suunnittelija tekee verkkosivuja. Tehtäviin kuuluu selvittää asiakkaan kanssa sivujen käyttötarkoitus, kohderyhmät ja tietosisällöt. Hän laatii suunnitelman sivuston rakenteesta, graafisesta ilmeestä, sivuilla käytettävistä mediaelementeistä (tekstit, kuvat, animaatiot jne.) sekä navigaatiosta ja toiminnallisuuksista.

Toteutusvaiheessa web-suunnittelija koostaa verkkosivut html-kielen ja eri ohjelmointikielten avulla Tämän jälkeen hän testaa sivuston toimivuuden ja tekee tarvittavat muutokset. Julkaisemisen jälkeen työtehtäviin saattaa kuulua sivujen ylläpito ja kehittäminen. Työhön voi kuulua muitakin tehtäviä kuten sivujen pääkäyttäjänä toimimista, www-toiminnan koordinointi- ja kehittämistehtäviä sekä www-palvelinten ylläpitotehtäviä.

Myös nimikkeitä www-suunnittelija, Internet-suunnittelija ja Web Designer käytetään.

Sisältösuunnittelija

Sisältösuunnittelija kehittää web- ja mobiilipalveluja. Tehtäviin kuuluu sisällöntuottajien tarjoamien palvelujen kartoittamista, sisältöjen ideoimista ja myös itse sisällön tuottamista. Sisältösuunnittelijoilla on yleensä omat vastuualueensa palveluista, esimerkiksi uutiset, pelit tai viihde.

Sisältösuunnittelijan tehtäviin kuuluu myös projektien vetäminen ja yhdyshenkilönä toimiminen sisällöntuottajiin päin. Kilpailuseuranta, sopimusasiat ja neuvotteluiden hoitaminen ovat osa työtä, samoin palvelujen testaaminen. Myös nimikkeitä konseptisuunnittelija ja Concept Designer käytetään.

Multimediakäsikirjoittaja puolestaan suunnittelee web- ja mobiilipalveluiden sekä dvd- tai cd-rom -tuotteiden sisältöä ja kerrontaa. Pyrkimyksenä on tarinallisuus, joka hyödyntää multimedian tarjoamia mahdollisuuksia monipuolisesti mm. kuvaa, äänimaailmaa ja vuorovaikutteisuutta käyttäen.

Tietoliikennesuunnittelija

Tietoliikennesuunnittelija vastaa yrityksen tietoliikenneverkon suunnittelusta, ylläpidosta ja kehittämisestä. Uusissa kohteissa työ on verkon rakentamista tai sen suunnittelua ja valvontatöitä. Tehtäviin kuuluu verkon aktiivilaitteiden valvontaa ja kapasiteetin seuraamista sekä järjestelmien asennuksia ja laitetestauksia. Ongelmien ennakointi, vikojen selvittely ja korjaaminen sekä muutosten toteuttaminen ovat keskeinen osa työtä. Tietoliikennesuunnittelijaa voidaan kutsua myös nimellä Telecommunications Designer.

IT-arkkitehti

IT-arkkitehti vastaa sopivan ratkaisun löytymisestä asiakkaan liiketoimintatarpeisiin. Hän toimii linkkinä asiakkaan ja järjestelmän kehittäjien välillä. IT-arkkitehti koordinoi myös tekniikkapuolen toimintaa. Hänen tehtävänsä on varmistaa, että eri projektien tuottamat ratkaisut ovat yhteensopivia keskenään ja olemassa olevien järjestelmien kanssa. Työtehtäviin kuuluu projektissa neuvomista ja teknisten ratkaisujen valintaa liittyen mm. laitteistoihin, ohjelmistoihin ja verkkoyhteyksiin.

Myös nimikkeitä sovellusarkkitehti, järjestelmäarkkitehti, tietoliikennearkkitehti, tietoarkkitehti ja tekninen arkkitehti käytetään. Tarkempi nimike riippuu siitä, millä sovellusalueella työskennellään.

Kaikkien suunnittelijoiden työnkuvaan voi kuulua oman erikoistumisalueen tehtävien lisäksi esimerkiksi asiakaspalvelua, kouluttamista tai hallinnollisia töitä. Yleensä tehtäviin kuuluu erilaisten projekteihin liittyvien kirjallisten dokumenttien laatimista.

Työ tehdään usein tiimissä, jossa suunnittelijat työskentelevät oman sovellusalueensa johdon alaisuudessa. He voivat itsekin olla esimiesasemassa riippuen työpaikasta ja tehtävistä. Työssä käytetään apuna tietotekniikkaa, eri ohjelmistoja ja sovelluksia.

Työympäristö on tyypillisesti toimisto, ja työ tehdään päivätyö- tai virastotyöaikana. Projektiluonteisissa tehtävissä työajoista saattaa ajoittain joutua joustamaan. Ajoittain työ voi olla kiireellistä. Työhön voi kuulua matkustamista esimerkiksi asiakastapaamisiin ja tuote-esittelyihin.

 

Työpaikat

Tietotekniikan palveluyritykset.

Teleoperaattorit. Tietoliikenneoperaattorit.

Tietotekniikkaa käyttävissä yrityksissä ja organisaatioissa kuten virastoissa ja oppilaitoksissa on niin ikään alan työpaikkoja, esimerkiksi niiden omissa atk-keskuksissa, atk-osastoissa, IT-osastoissa, tietotekniikkaosastoissa ja vastaavissa.

 

Työn vaatimukset

Suunnittelutehtävissä on hallittava suuria kokonaisuuksia, jotka muodostuvat teknisistä, taloudellisista ja inhimillisistä tekijöistä.

Usein edellytetään ohjelmointiosaamista sekä käyttöjärjestelmien hallintaa ja tietokantaosaamista.

Joissakin suunnittelutehtävissä liiketoiminnallinen osaaminen on keskeistä.

Tehtävissä tarvitaan suunnittelutaitoa, järjestelmällisyyttä, loogista päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoa.

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot ovat tarpeen, sillä työ tehdään usein ryhmän jäsenenä.

Suunnitteluammateissa on tärkeää ymmärtää asiakkaiden ja tietotekniikan käyttäjien tarpeet.

Asiat on osattava ilmaista sujuvasti sekä suullisesti että kirjallisesti.

Kouluttajana toimiminen voi kuulua tehtäviin, joten esiintymistaidoista on hyötyä.

Englannin kielen taito on tarpeen, sillä suurin osa alan kirjallisuudesta on englanninkielistä.

Tietotekniikan nopea kehitys edellyttää jatkuvaa alan kehityksen seuraamista ja opiskelua.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon datanomi. Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, kuten myös tieto- ja viestintätekniikan ammatti- ja erikoisammattitutkinnon. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK) ohjelmistotekniikkaan, tietotekniikkaan tai mediatekniikkaan suuntautuen.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa myös liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tradenomi (AMK) tietojenkäsittelyyn suuntautuen.

Yliopistojen teknillistieteellisellä koulutusalalla voi opiskella teknisiä tieteitä. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri, alempi tekniikan kandidaatti. Koulutusalalla voi suuntautua esimerkiksi tietotekniikkaan ja tietoliikennetekniikkaan.

Yliopistojen luonnontieteellisellä koulutusalalla voi opiskella tietojenkäsittelytiedettä ja tietotekniikkaa, jolloin ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri, alempi luonnontieteiden kandidaatti.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Eri toimialoilla on voimassa omat työehtosopimuksensa, joihin palkkaus perustuu. Tietotekniikan palveluyrityksissä noudatetaan Tietotekniikan palveluyritysten teknisiä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välillä. Teknisen toimihenkilön kuukausipalkka määräytyy palkkausjärjestelmän mukaan.

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta osuudesta ja työsuoritus- ja pätevyystekijöiden perusteella määräytyvästä henkilökohtaisesta osuudesta sekä mahdollisesta yrityskohtaisesta osuudesta. Työsuhteen keston perusteella maksetaan erillistä palvelusvuosilisää. Alalla noudatetaan Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välillä.

Ylemmän toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella ottaen huomioon tehtävän vaativuus, koulutus ja ammattipätevyys. Palkkaustapoina ovat aikapalkka (kuukausipalkka) ja erilaiset palkkiopalkat. Alalla noudatetaan Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n välillä.

 

Työmarkkinatiedot
Suunnittelu- ja konsultointiala

Teknologiateollisuuteen kuuluva suunnittelu- ja konsultointiala työllistää Suomessa yli 50 000 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 12 000 ammattilaista (v. 2016). Suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijapalveluita tarvitaan erityisesti teollisuudessa, talonrakentamisessa ja yhdyskuntarakentamisessa.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Kasvunäkymät ovat hyvät erityisesti teollisuuden suunnittelussa.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Tieto- ja viestintätekniikka

Teknologiateollisuuteen kuuluva tieto- ja viestintätekniikka  työllistää Suomessa noin 59 300 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 13 700 ammattilaista (v. 2016).

Tieto- ja viestintätekniikan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Tieto- ja viestintätekniikan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan kasvavan lähivuosina jonkin verran. Tieto- ja viestintätekniikan työllisyysnäkymät ovat pitkällä aikavälillä hyvät, koska tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään nykyaikaisessa yhteiskunnassa kaikkialla, mikä luo kysyntää alan tuotteille ja palveluille.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Henkilöstöpalveluala

Henkilöstöpalvelualan yrityksissä työskentelee arviolta noin 3 500 henkilöä henkilöstöalan asiantuntija- ja muissa tehtävissä (v. 2016). Alalla toimii yli 1 000 yritystä, joista vakiintuneita on noin 500-600. Suurin osa on pieniä yrityksiä, jotka työllistävät omissa toimistoissaan 1-4 henkilöä, mutta joukossa on myös pari yli 100 henkilöä työllistävää yritystä. Keskimäärin alan yrityksessä työskentelee 17 henkilöä.

Henkilöstöpalvelualan yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä, sillä niiden kautta työllistyy vuosittain yli 100 000 henkilöä. Vuokratyöntekijöitä välitetään esimerkiksi eri toimialojen yrityksille ja kunnille. Pelkästään nuoria työllistyy vuokratyöntekijöinä vuosittain yli 50 000. He ovat kaikki henkilöstöpalvelualan yritysten palkkalistoilla.

Henkilöstöpalveluyrityksiä toimii eri puolilla maata, mutta suurin osa toimistoista sijaitsee Etelä-Suomessa sekä suuremmissa kaupungeissa, joissa myös työpaikat ovat. Osalla alan yrityksistä on toimintaa myös Baltian maissa, Ruotsissa ja Venäjällä.

Henkilöstöpalvelualan työllisyyttä pitää yllä yksityisen työnvälityksen kasvanut rooli sekä työelämän ja julkisten työvoimapalveluiden muutos. Alan yritykset rekrytoivat palvelukseensa tarpeen mukaan. Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat jonkin verran työntekijöiden tarpeeseen. Henkilöstöpalveluala on kasvuala, joka työllistää alan yrityksissä tulevaisuudessa yhä useampia henkilöstöammattilaisia ja muita työntekijöitä.

 

Lähinimikkeet

atk-suunnittelija
it-arkkitehti
internet-suunnittelija
datanomi
diplomi-insinööri
filosofian maisteri
insinööri
insinööri (AMK)
järjestelmäsuunnittelija
kauppatieteiden maisteri
konseptisuunnittelija
käyttöliittymäsuunnittelija
multimediakäsikirjoittaja
ohjelmistosuunnittelija
ohjelmoija
peliohjelmoija
pelisuunnittelija
sisältösuunnittelija
sovelluskehittäjä
sovellussuunnittelija
systeeminsuunnittelija
systeemiohjelmoija
systeemisuunnittelija
tietokantasuunnittelija
tietoliikennesuunnittelija
tradenomi
tradenomi (AMK)
web-suunnittelija
www-suunnittelija