Ohjelmistosuunnittelijat ja ohjelmoijat työskentelevät ohjelmistotuotannon tehtävissä joko tietotekniikan palvelutuotannon yrityksissä tai muilla toimialoilla. He suunnittelevat ja toteuttavat uusia ohjelmistotuotteita sekä kehittävät käytössä olevia. Tehtäviin voi kuulua myös asiakaspalvelua ja kouluttamista. Työssä vaaditaan ohjelmistojen tuntemuksen ja ohjelmointitaitojen lisäksi mm. ongelmanratkaisutaitoja, yhteistyötaitoja ja asiakasosaamista.
Ohjelmistosuunnittelijat ja ohjelmoijat työskentelevät ohjelmistojen suunnittelun, toteutuksen, kehityksen ja ylläpidon tehtävissä. Suunnittelu ja ohjelmointi ovat toisiinsa limittyviä tehtäviä, joiden toteutuksesta voi vastata myös sama henkilö.
Ohjelmistosuunnittelijan tehtävänä on suunnitella ohjelmistotuote ohjelmointivalmiiksi. Hän määrittelee rakennettavan ohjelman sekä kuvaa sen tekniset ratkaisut. Ohjelmiston suunnittelu tehdään asiakkaan tai työnantajan tarpeiden pohjalta, ja se voi kohdistua joko uuteen ohjelmistoon tai jo käytössä olevan kehittämiseen.
Työ voi kohdistua esimerkiksi tietokoneen käyttöjärjestelmään tai johonkin sovellukseen, nettisovelluksiin, mobiilisovelluksiin tai laitteissa kuten kodinkoneissa oleviin sulautettuihin ohjelmistoihin.
Työtehtäviin kuuluu ohjelmiston suunnittelun lisäksi myös toteuttamista, testausta ja ylläpitoa. Ohjelmistotuotteiden suunnittelun lisäksi ohjelmistosuunnittelijat kehittävät myös ohjelmistoihin ja ohjelmointiin liittyviä teknologioita ja menetelmiä.
Työn pääpaino on enemmän ohjelmointiin liittyvien kysymysten ja ongelmien ratkaisemisessa kuin itse koodin kirjoittamisessa. Varsinaisen ohjelmoinnin tekeekin usein ohjelmoija, joka ryhtyy koodaamaan ohjeiden mukaisesti.
Ohjelmoijan työnä on ohjelmoida tietokone toimimaan tietyllä tavalla käyttäen jotakin tarkoitukseen sopivaa ohjelmointikieltä. Ohjelmointi toteutetaan suunnitelman pohjalta, jonka on laatinut ohjelmistosuunnittelija tai ohjelmoija itse. Ohjelmoinnin jälkeen testataan ohjelman toimivuus.
Ohjelmoijan työhön kuuluu uusien tuotteiden ohjelmoinnin lisäksi myös ohjelmien kehittäminen ja kunnossapito. Suuri osa ohjelmoijan työstä on vianetsintää ja muutosten tekemistä valmiisiin ohjelmiin.
Ohjelmoijan ja ohjelmistosuunnittelijan työtehtäviin voi kuulua myös asiakaspalvelua ja kouluttamista, jolloin käyttäjiä opastetaan ohjelman toimintoihin. Asiakkaiden kanssa pidetään palavereja, jotta ohjelmistoon kohdistuvat tarpeet ja toiveet saadaan selville.
Työ tehdään usein tiimissä, jossa ohjelmistosuunnittelijat ja ohjelmoijat työskentelevät oman sovellusalueensa johdon alaisuudessa. Työpaikasta ja tehtävästä riippuen he voivat itsekin olla esimiesasemassa. Suurten ohjelmistojen suunnittelussa ja kehittelyssä voi olla mukana jopa kymmeniä ammattilaisia.
Työssä käytetään apuna eri ohjelmointikieliä ja sovelluksia. Tyypillisin työympäristö on toimisto, ja työaika ns. normaali päivätyö- tai virastotyöaika. Projektiluonteisissa tehtävissä työajoista saattaa ajoittain joutua joustamaan. Työ voi olla kiireistä. Työhön voi kuulua matkustamista esimerkiksi tapaamaan asiakkaita tai esittelemään tuotteita.
Tietotekniikan palveluyritykset.
Ohjelmistojen suunnittelussa ja ohjelmoinnissa tarvitaan ohjelmointiosaamista, käyttöjärjestelmien hallintaa ja tietokantaosaamista.
Työssä vaaditaan projektiosaamista.
Ohjelmistosuunnittelu edellyttää suurien kokonaisuuksien hallintaa, suunnittelutaitoja, järjestelmällisyyttä, loogista päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja.
Ohjelmoijan on tunnettava sovellusalue, jossa toteutettavaa ohjelmaa käytetään sekä hallittava sovelluskehitystyökalut.
Asiakaspalvelutaidot ja koulutustaidot ovat tarpeen. Yhteistyötaidot ovat tarpeen koska työtä tehdään myös työryhmän jäsenenä. Kaupallisesta osaamisesta on etua.
Kielitaito on tarpeen mm. koska alan kirjallisuus on usein englanninkielistä.
Tietotekniikan nopea kehittyminen edellyttää alan kehityksen seuraamista sekä jatkuvaa opiskelua.
.
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon datanomi.
Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, kuten myös tieto- ja viestintätekniikan ammatti- ja erikoisammattitutkinnon.
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tradenomi (AMK) tietojenkäsittelyyn suuntautuen.
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa myös tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon, insinööri (AMK) esimerkiksi tietotekniikkaan suuntautuen.
Yliopistojen luonnontieteellisellä koulutusalalla voi opiskella tietojenkäsittelytiedettä ja tietotekniikkaa, jolloin ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri, alempi luonnontieteiden kandidaatti.
Yliopistojen teknillistieteellisellä koulutusalalla voi opiskella teknisiä tieteitä. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri, alempi tekniikan kandidaatti. Koulutusalalla voi suuntautua esimerkiksi tietotekniikkaan ja tietoliikennetekniikkaan.
Eri toimialoilla on voimassa omat työehtosopimuksensa, joihin palkkaus perustuu.
Tietotekniikan palveluyrityksissä noudatetaan Tietotekniikan palvelualan työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n välillä. Tehtävien vaativuuden lisäksi työntekijän palkkaan vaikuttavat työsuoritus, ammattitaito, työlle asetetut tulos- ja laatutavoitteet sekä henkilökohtainen pätevyys ja osaaminen.
Tietotekniikan palveluyrityksissä noudatetaan myös Tietotekniikan palveluyritysten teknisiä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välillä. Teknisen toimihenkilön kuukausipalkka määräytyy palkkausjärjestelmän mukaan.
Tietotekniikka-ala
Tietotekniikka-alan yrityksissä on henkilöstöä Suomessa 48 000 ja tytäryrityksissä ulkomailla noin 17 000 henkeä. Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 290 000 henkilöä. Teknologiateollisuuden merkitystä työllistäjänä lisää entisestään se, että jokaisen työpaikan välillinen työllisyysvaikutus on noin 1,5-kertainen muilla toimialoilla.
Rekrytointi on vilkastumassa teknologiateollisuuden yrityksissä johtuen erityisesti eläköitymisen aiheuttaman poistuman korvaamisesta. Vuosittainen rekrytointitarve on lähitulevaisuudessa yhteensä jopa 6 800 uutta osaajaa.
Tietotekniikka-alalla sekä elektroniikka- ja sähköteollisuudessa henkilöstömäärän kasvu on suhteellisesti suurinta palvelutuotannon tiiminvetäjätehtävissä sekä asiakastuen, ylläpidon ja kunnossapidon tehtävissä. Kone- ja metallituoteteollisuudessa sekä metallien jalostuksessa henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten myynti- ja markkinointitehtävissä sekä tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä.
Tehtävien vaativuustason noususta johtuen korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.
datanomi
diplomi-insinööri
filosofian maisteri
insinööri
insinööri (AMK)
ohjelmoija
peliohjelmoija
pelisuunnittelija
sovelluskehittäjä
sovellussuunnittelija
systeemiohjelmoija
tietokantasuunnittelija
tradenomi
