Ohjelmistosuunnittelija ja ohjelmoija

Johdanto

Ohjelmistosuunnittelijat ja ohjelmoijat työskentelevät ohjelmistotuotannon tehtävissä tietotekniikan palvelutuotannon yrityksissä tai muilla toimialoilla. He suunnittelevat ja toteuttavat uusia ohjelmistotuotteita sekä kehittävät käytössä olevia. Tehtäviin voi kuulua myös asiakaspalvelua ja kouluttamista. Työssä vaaditaan ohjelmistotuntemuksen ja ohjelmointitaitojen lisäksi ongelmanratkaisutaitoja, yhteistyötaitoja ja asiakasosaamista.

Työtehtävät

Ohjelmistosuunnittelijat ja ohjelmoijat työskentelevät ohjelmistojen suunnittelun, toteutuksen, kehityksen ja ylläpidon tehtävissä. Suunnittelu ja ohjelmointi ovat toisiinsa limittyviä tehtäviä, joiden toteutuksesta voi vastata myös sama henkilö.

Ohjelmistosuunnittelijan tehtävänä on suunnitella ohjelmistotuote ohjelmointivalmiiksi. Hän määrittelee rakennettavan ohjelman sekä kuvaa sen tekniset ratkaisut. Ohjelmiston suunnittelu tehdään asiakkaan tai työnantajan tarpeiden pohjalta, ja se voi kohdistua joko uuteen ohjelmistoon tai jo käytössä olevan kehittämiseen.

Työ voi kohdistua esimerkiksi tietokoneen käyttöjärjestelmään tai johonkin sovellukseen, nettisovelluksiin, mobiilisovelluksiin tai laitteissa kuten kodinkoneissa oleviin sulautettuihin ohjelmistoihin.

Työtehtäviin kuuluu ohjelmiston suunnittelun lisäksi myös toteuttamista, testausta ja ylläpitoa. Ohjelmistotuotteiden suunnittelun lisäksi ohjelmistosuunnittelijat kehittävät myös ohjelmistoihin ja ohjelmointiin liittyviä teknologioita ja menetelmiä.

Työn pääpaino on enemmän ohjelmointiin liittyvien kysymysten ja ongelmien ratkaisemisessa kuin itse koodin kirjoittamisessa. Varsinaisen ohjelmoinnin tekeekin usein ohjelmoija, joka ryhtyy koodaamaan ohjeiden mukaisesti.

Ohjelmoijan työnä on ohjelmoida tietokone toimimaan tietyllä tavalla käyttäen jotakin tarkoitukseen sopivaa ohjelmointikieltä. Ohjelmointi toteutetaan suunnitelman pohjalta, jonka on laatinut ohjelmistosuunnittelija tai ohjelmoija itse. Ohjelmoinnin jälkeen testataan ohjelman toimivuus.

Ohjelmoijan työhön kuuluu uusien tuotteiden ohjelmoinnin lisäksi myös ohjelmien kehittäminen ja kunnossapito. Suuri osa ohjelmoijan työstä on vianetsintää ja muutosten tekemistä valmiisiin ohjelmiin.

Ohjelmoijan ja ohjelmistosuunnittelijan työtehtäviin voi kuulua myös asiakaspalvelua ja kouluttamista, jolloin käyttäjiä opastetaan ohjelman toimintoihin. Asiakkaiden kanssa pidetään palavereja, jotta ohjelmistoon kohdistuvat tarpeet ja toiveet saadaan selville.

Työ tehdään usein tiimissä, jossa ohjelmistosuunnittelijat ja ohjelmoijat työskentelevät oman sovellusalueensa johdon alaisuudessa. Työpaikasta ja tehtävästä riippuen he voivat itsekin olla esimiesasemassa. Suurten ohjelmistojen suunnittelussa ja kehittelyssä voi olla mukana jopa kymmeniä ammattilaisia.

Työssä käytetään apuna eri ohjelmointikieliä ja sovelluksia. Tyypillisin työympäristö on toimisto, ja työaika ns. normaali päivätyö- tai virastotyöaika. Projektiluonteisissa tehtävissä työajoista saattaa ajoittain joutua joustamaan. Työ voi olla kiireistä. Työhön voi kuulua matkustamista esimerkiksi tapaamaan asiakkaita tai esittelemään tuotteita.

 

Työpaikat

Tietotekniikan palveluyritykset.

 

Työn vaatimukset

Ohjelmistojen suunnittelussa ja ohjelmoinnissa tarvitaan ohjelmointiosaamista, käyttöjärjestelmien hallintaa ja tietokantaosaamista.

Työssä vaaditaan projektiosaamista.

Ohjelmistosuunnittelu edellyttää suurien kokonaisuuksien hallintaa, suunnittelutaitoja, järjestelmällisyyttä, loogista päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja.

Ohjelmoijan on tunnettava sovellusalue, jossa toteutettavaa ohjelmaa käytetään sekä hallittava sovelluskehitystyökalut.

Asiakaspalvelutaidot ja koulutustaidot ovat tarpeen. Yhteistyötaidot ovat tarpeen koska työtä tehdään myös työryhmän jäsenenä. Kaupallisesta osaamisesta on etua.

Kielitaito on tarpeen mm. koska alan kirjallisuus on usein englanninkielistä.

Tietotekniikan nopea kehittyminen edellyttää alan kehityksen seuraamista sekä jatkuvaa opiskelua.

.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon datanomi.

Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, kuten myös tieto- ja viestintätekniikan ammatti- ja erikoisammattitutkinnon.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tradenomi (AMK) tietojenkäsittelyyn suuntautuen.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa myös tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon, insinööri (AMK) esimerkiksi tietotekniikkaan suuntautuen.

Yliopistojen luonnontieteellisellä koulutusalalla voi opiskella tietojenkäsittelytiedettä ja tietotekniikkaa, jolloin ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri, alempi luonnontieteiden kandidaatti.

Yliopistojen teknillistieteellisellä koulutusalalla voi opiskella teknisiä tieteitä. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri, alempi tekniikan kandidaatti. Koulutusalalla voi suuntautua esimerkiksi tietotekniikkaan ja tietoliikennetekniikkaan.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Eri toimialoilla on voimassa omat työehtosopimuksensa, joihin palkkaus perustuu.

Tietotekniikan palveluyrityksissä noudatetaan Tietotekniikan palvelualan työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n välillä. Tehtävien vaativuuden lisäksi työntekijän palkkaan vaikuttavat työsuoritus, ammattitaito, työlle asetetut tulos- ja laatutavoitteet sekä henkilökohtainen pätevyys ja osaaminen.

Tietotekniikan palveluyrityksissä noudatetaan myös Tietotekniikan palveluyritysten teknisiä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välillä. Teknisen toimihenkilön kuukausipalkka määräytyy palkkausjärjestelmän mukaan.

 

 

 

 

 

Työmarkkinatiedot
Suunnittelu- ja konsultointiala

Teknologiateollisuuteen kuuluva suunnittelu- ja konsultointiala työllistää Suomessa yli 50 000 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 12 000 ammattilaista (v. 2016). Suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijapalveluita tarvitaan erityisesti teollisuudessa, talonrakentamisessa ja yhdyskuntarakentamisessa.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Kasvunäkymät ovat hyvät erityisesti teollisuuden suunnittelussa.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Tieto- ja viestintätekniikka

Teknologiateollisuuteen kuuluva tieto- ja viestintätekniikka  työllistää Suomessa noin 59 300 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 13 700 ammattilaista (v. 2016).

Tieto- ja viestintätekniikan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Tieto- ja viestintätekniikan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan kasvavan lähivuosina jonkin verran. Tieto- ja viestintätekniikan työllisyysnäkymät ovat pitkällä aikavälillä hyvät, koska tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään nykyaikaisessa yhteiskunnassa kaikkialla, mikä luo kysyntää alan tuotteille ja palveluille.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Lähinimikkeet

datanomi
diplomi-insinööri
filosofian maisteri
insinööri
insinööri (AMK)
ohjelmoija
peliohjelmoija
pelisuunnittelija
sovelluskehittäjä
sovellussuunnittelija
systeemiohjelmoija
tietokantasuunnittelija
tradenomi