Webmaster on verkkosivuston ylläpitäjä, jonka tehtäviin kuuluu yleensä useamman sivuston sisällön päivittämistä sekä toimivuuden tarkkailua ja kehittämistä. Webmastereita työskentelee sivustoja suunnittelevissa ja ylläpitävissä yrityksissä sekä yritysten, virastojen ja yhteisöjen palveluksessa. Työssä tarvitaan tietotekniikan osaamista, viestinnän tuntemusta sekä yhteistyö- ja asiakaspalvelutaitoja.
Webmaster on verkkosivuston ylläpitäjä, jonka tehtäviin kuuluu päivittää sivuston sisältöä ja vastata sivuston toimivuudesta. Työ voi kohdistua joko internet- tai intranet-sivustoon. Toimenkuva voi vaihdella paljonkin työpaikasta riippuen.
Verkkosivuston sisällön päivittäminen on keskeistä webmasterin työssä. Sisältö on tyypillisesti tekstiä ja kuvaa, mutta myös animaatiota, ääntä ja videokuvaa käytetään. Verkkosivuilla voidaan lisäksi esittää kyselyitä sekä tarjota mahdollisuus keskusteluun ja palautteen antamiseen. Sivuston sisältö tulee usein muilta, webmasterin tehtävänä on julkaiseminen.
Webmasterin toinen keskeinen tehtävä on sivuston toimivuuden tarkkailu ja teknisten ongelmatilanteiden selvittäminen. Teknisen ylläpidon lisäksi hän vastaa sivustoon liittyviin teknisiin kysymyksiin, joita tulee pääasiassa sivuston käyttäjiltä.
Työnkuvaan voi kuulua myös sivuston kehittämistä, yrityksen verkkostrategian suunnittelua, palvelimen ylläpitoa, käyttöoikeuksien hallintaa ym. Suuremmissa työpaikoissa voi olla useampi webmaster, joilla kaikilla on omat vastuualueensa. Työtä tehdään usein myös ryhmässä.
Tärkein työväline on tietokone, jossa on internet-yhteys, www-selain, html-editori, kuvankäsittelyohjelma, tavalliset toimisto-ohjelmat sekä sähköposti. Toinen tärkeä työväline on puhelin.
Työaika on yleensä normaali toimistotyöaika, mutta työpäivät saattavat joskus venyä. Mahdollisessa päivystysvuorossa on tultava tarvittaessa paikalle. Kiirehuippuja esiintyy etenkin kun otetaan käyttöön uusia sivustoja, sisältökokonaisuuksia, uutta ulkoasua tms.
Asiat hoidetaan pitkälti verkon välityksellä, joten työn vuoksi ei yleensä joudu matkustelemaan.
Webmasterin töitä voidaan tehdä myös muilla ammattinimikkeillä. Tehtäviä hoidetaan monissa työpaikoissa myös sivutoimisesti.
Tietotekniikan palvelutuotantoyritykset.
Työpaikkoja on myös tietotekniikkaa käyttävien yritysten ja organisaatioiden kuten virastojen ja oppilaitosten atk-keskuksissa, IT-osastoissa, tietotekniikkaosastoissa ja vastaavissa.
Webmasterin työssä tarvitaan tärkeimpien web-kuvauskielten ja ohjelmointikielten hallintaa.
Mikäli tehtäviin kuuluu myös grafiikasta vastaaminen, niin lisäksi on hallittava kuvankäsittelyohjelmistoja.
Webmasterin on hallittava tietotekniset työkalut sekä tunnettava perusteet siitä, miten tietoa siirretään verkossa.
Pienemmissä yrityksissä työntekijät ovat usein ns. moniosaajia, joiden on hyvä hallita vähän kaikkea.
Käyttäjänäkökulman hahmottaminen on tärkeää, joten viestinnän tuntemuksesta on hyötyä.
Ammatissa tarvitaan kykyä hahmottaa suuria kokonaisuuksia sekä hyvää muistia.
Vuorovaikutustaidot ovat tarpeen, koska työ on asiakaspalvelua ja töitä tehdään myös ryhmässä.
Kielitaitoa tarvitaan, koska alan kirjallisuus on usein englanninkielistä.
Tietotekniikan nopea kehittyminen tarjoaa jatkuvia haasteita sekä edellyttää jatkuvaa opiskelua.
Webmastereilla on erilaisia koulutustaustoja, esimerkiksi tietotekniikan, graafisen suunnittelun tai humanistisen alan opintoja. Monilla on ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto.
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tradenomi (AMK) tietojenkäsittelyyn suuntautuen.
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa myös tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon, insinööri (AMK) esimerkiksi tietotekniikkaan suuntautuen.
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon datanomi.
Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, kuten myös tieto- ja viestintätekniikan ammatti- ja erikoisammattitutkinnon.
Oppisopimuskoulutus on yksi tapa oppia ammatti.
Eri toimialoilla on voimassa omat työehtosopimuksensa, joihin palkkaus perustuu.
Tietotekniikan palveluyrityksissä noudatetaan Tietotekniikan palvelualan työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n välillä. Tehtävien vaativuuden lisäksi työntekijän palkkaan vaikuttavat työsuoritus, ammattitaito, työlle asetetut tulos- ja laatutavoitteet sekä henkilökohtainen pätevyys ja osaaminen.
Tietotekniikan palveluyrityksissä noudatetaan myös Tietotekniikan palveluyritysten teknisiä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välillä. Teknisen toimihenkilön kuukausipalkka määräytyy palkkausjärjestelmän mukaan.
Tietotekniikka-ala
Tietotekniikka-alan yrityksissä on henkilöstöä Suomessa 48 000 ja tytäryrityksissä ulkomailla noin 17 000 henkeä. Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 290 000 henkilöä. Teknologiateollisuuden merkitystä työllistäjänä lisää entisestään se, että jokaisen työpaikan välillinen työllisyysvaikutus on noin 1,5-kertainen muilla toimialoilla.
Rekrytointi on vilkastumassa teknologiateollisuuden yrityksissä johtuen erityisesti eläköitymisen aiheuttaman poistuman korvaamisesta. Vuosittainen rekrytointitarve on lähitulevaisuudessa yhteensä jopa 6 800 uutta osaajaa.
Tietotekniikka-alalla sekä elektroniikka- ja sähköteollisuudessa henkilöstömäärän kasvu on suhteellisesti suurinta palvelutuotannon tiiminvetäjätehtävissä sekä asiakastuen, ylläpidon ja kunnossapidon tehtävissä. Kone- ja metallituoteteollisuudessa sekä metallien jalostuksessa henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten myynti- ja markkinointitehtävissä sekä tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä.
Tehtävien vaativuustason noususta johtuen korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.
datanomi
insinööri
insinööri (AMK)
tekninen sisällöntuottaja
verkkosivuston ylläpitäjä
web-ylläpitäjä
www-ylläpitäjä
ylläpitäjä
