Mikrotukihenkilö

Johdanto

Mikrotukihenkilöt työskentelevät tietotekniikan laitteiden, ohjelmistojen ja verkkojen tukitehtävissä yrityksissä ja organisaatioissa. Keskeistä työssä on käyttäjien opastaminen ja vikatilanteiden selvittäminen. Ammatti edellyttää tietoteknistä osaamista, oma-aloitteisuutta, ongelmanratkaisukykyä ja palveluhenkisyyttä.

Työtehtävät

Tietotekniikan ja tietoliikenteen häiriötön toiminta on keskeisen tärkeää nykyaikaisissa työympäristöissä. Mikrotukihenkilö on tietotekniikkapalveluiden ammattilainen, joka vastaa yrityksen tai organisaation tietokoneiden, oheislaitteiden sekä verkkojen toimivuudesta.

Mikrotukihenkilön tehtäviin kuuluvat tietokoneiden, niiden oheislaitteiden, ohjelmistojen ja verkkojen asennukset ja ylläpitotyöt, joita ovat esimerkiksi uusien ohjelmaversioiden päivitykset sekä tulostimien värikasettien vaihdot.

Vika- ja häiriötilanteiden selvittely on oleellinen osa työtä. Mikrotukihenkilö selvittää ongelman ja muuttaa tarvittaessa laitteiston kokoonpanoa, asentaa uusia ohjelmia ja tarvittaessa myös vaihtaa komponentteja tietokoneeseen, kuten esimerkiksi verkkokortteja tai näytönohjaimia.

Tietotekniikan käyttäjien neuvonta on tärkeä tehtäväalue. Käyttäjiä ovat esimerkiksi yritysten ja organisaatioiden henkilökunta, oppilaitosten opiskelijat jne. Mikrotuki opastaa käyttäjiä ohjelmistoihin ja laitteisiin liittyvissä ongelmissa. Neuvonta voi joskus liittyä myös esimerkiksi digikameroihin tai muihin digitaalisiin laitteisiin.

Mikrotukihenkilö on tyypillisesti mukana myös laite- ja ohjelmistohankintojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tehtäviin kuuluu myös tutustumista uusiin ohjelmiin ja laitteisiin sekä alan kehityksen jatkuvaa seuraamista.

Osa yrityksistä ja organisaatioista on ulkoistanut mikrotukensa. Tällöin palveluja tarjoavan yrityksen mikrotukihenkilö tulee paikalle tarvittaessa. Joitakin ongelmia voidaan selvittää myös etäyhteydellä asiakkaan tietokoneisiin ja palvelimiin.

Varsinaisen lähituen lisäksi neuvontaa ja vikatilanteiden selvittämistä voidaan antaa myös puhelimitse ja sähköpostitse. Helpdesk on puhelinpalvelua, johon käyttäjät voivat soittaa ja kysyä neuvoa ongelmiinsa.

Mikrotukihenkilö työskentelee useimmiten suurehkossa työyhteisössä, jossa voi työskennellä jopa satoja henkilöitä. Suurissa työpaikoissa on myös useampia mikrotukihenkilöitä. Työ on sosiaalista palvelutyötä, jossa käytetään apuna tietotekniikkaa, ohjelmistoja ja käsikirjoja.

Työympäristönä ovat tilat, joihin työasemat ja muut tietotekniset laitteet on yrityksessä tai virastossa sijoitettu. Työ on yleensä päivä- tai virastotyöaika, mutta työajat voivat venyä. Työtahti on vaihteleva ja usein kiireinen, sillä tehtävät ovat pitkälti hälytysluontoisia.

 

 

Työpaikat

Eri toimialojen yritykset. Valtion ja kuntien organisaatiot. Järjestöt.

Tietotekniikan palvelutuotantoyritykset, jotka ovat keskittyneet tukipalveluiden tarjoamiseen asiakkailleen.

 

Työn vaatimukset

Mikrotukihenkilön tehtävät edellyttävät hyvää teknistä osaamista sekä palveluhenkisyyttä ja yhteistyötaitoja.

Ammatissa tarvitaan laitteistojen, ohjelmistojen ja tietoliikenneverkkojen tuntemusta.

Oma-aloitteisuus ja kyky itsenäiseen työskentelyyn ovat tarpeen.

Työ vaatii myös joustavuutta, kykyä keskittyä useisiin asioihin samanaikaisesti ja nopeaa ongelmanratkaisukykyä.

Työssä tarvitaan selkeää suullista ja kirjallista ilmaisua sekä taitoa opettaa uusia asioita tietotekniikan käyttäjille.

Palvelutuotannon yrityksissä, joille tukipalvelut on ulkoistettu, on erityisen tärkeää asiakaspalvelun osaaminen.

Englannin kielen taitoa tarvitaan käsikirjojen ja käyttöohjeiden hyödyntämiseksi sekä uuden tiedon hankkimiseksi.

Tietotekniikan nopea kehittyminen tarjoaa jatkuvia haasteita sekä edellyttää jatkuvaa opiskelua.

Työtahdin vaihtelevuudesta johtuen oman työn suunnittelu etukäteen on vaikeaa. Jatkuva kiire sekä paine tietokoneiden ja verkkojen toimivuudesta voivat aiheuttaa henkistä kuormitusta.

Työtehtävät vaativat toisinaan laitteiden nostelua ja kantamista sekä ajoittain vaikeissakin asennoissa työskentelyä.

Koulutus

Mikrotukihenkilöiden koulutustaustat vaihtelevat. Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon datanomi.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon ICT-asentaja / elektroniikka-asentaja.

Perustutkinnot voidaan suorittaa myös näyttötutkintoina. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto, tieto- ja viestintätekniikan erikoisammattitutkinto, tietokoneasentajan ammattitutkinto, tietokoneyliasentajan erikoisammattitutkinto, tietoliikenneasentajan ammattitutkinto ja tietoliikenneyliasentajan erikoisammattitutkinto.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK) tietotekniikkaan suuntautuen.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa myös liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tradenomi (AMK) tietojenkäsittelyyn suuntautuen.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Eri toimialoilla on voimassa omat työehtosopimuksensa, joihin palkkaus perustuu.

Tietotekniikan palveluyrityksissä noudatetaan Tietotekniikan palvelualan työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n välillä. Tehtävien vaativuuden lisäksi työntekijän palkkaan vaikuttavat työsuoritus, ammattitaito, työlle asetetut tulos- ja laatutavoitteet sekä henkilökohtainen pätevyys ja osaaminen.

Tietotekniikan palveluyrityksissä noudatetaan myös Tietotekniikan palveluyritysten teknisiä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välillä. Teknisen toimihenkilön kuukausipalkka määräytyy palkkausjärjestelmän mukaan.

 

 

 

 

Työmarkkinatiedot
Tieto- ja viestintätekniikka

Teknologiateollisuuteen kuuluva tieto- ja viestintätekniikka  työllistää Suomessa noin 59 300 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 13 700 ammattilaista (v. 2016).

Tieto- ja viestintätekniikan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Tieto- ja viestintätekniikan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan kasvavan lähivuosina jonkin verran. Tieto- ja viestintätekniikan työllisyysnäkymät ovat pitkällä aikavälillä hyvät, koska tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään nykyaikaisessa yhteiskunnassa kaikkialla, mikä luo kysyntää alan tuotteille ja palveluille.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Lähinimikkeet

asiakastuki
atk-tuki
atk-tukihenkilö
datanomi
insinööri
insinööri (AMK)
IT-tuki
IT-tukihenkilö
tekninen tuki
tradenomi
tradenomi (AMK)
verkkotukihenkilö