Ympäristöinsinööri

Johdanto

Ympäristöinsinöörit työskentelevät ympäristöalan monipuolisissa työtehtävissä. Tehtävät riippuvat työpaikasta vaihdellen ympäristösuunnittelusta tekniseen tuotekehitykseen ja hallinnolliseen työhön. Ympäristöinsinöörejä työskentelee valtiolla, kunnilla ja eri toimialojen yrityksissä. Ammatissa tarvitaan mm. ympäristötekniikan, ympäristölainsäädännön ja luonnontieteiden tuntemusta sekä hyviä yhteistyötaitoja.

Työtehtävät

Ympäristöinsinöörit työskentelevät ympäristöalan monipuolisissa tehtävissä. Työlle on ominaista ympäristöön liittyvien ongelmien ratkaiseminen teknisin keinoin. Tarkempi työnkuva riippuu työpaikasta, vastuualueesta ja omasta ammatillisesta suuntautumisesta.

Ympäristösuunnittelua tekevän ympäristöinsinöörin työalueita ovat esimerkiksi ekologinen maankäyttö, ympäristövaikutusten arviointi ja tietokoneavusteinen ympäristösuunnittelu. Tutkimustyöhön kuuluu esimerkiksi mittauksia ja näytteiden ottoa, tulosten raportointia ja tarkkailusuunnitelmien laatimista.

Työ voi liittyä myös ympäristöteknologiaan, jolla tarkoitetaan teknisiä menetelmiä ja menettelytapoja, joilla voidaan vähentää jonkin toiminnan, esimerkiksi teollisen tuotannon tai energiantuotannon vaikutuksia ympäristöön. Ympäristötekniikan parissa kehitetään esimerkiksi vesiensuojeluun, ilmansuojeluun ja jätehuoltoon liittyvää tekniikkaa.

Työ voi kohdistua myös ympäristönsuojeluun, terveydensuojeluun tai ympäristöjohtamiseen. Hallinnossa ympäristöinsinöörin tehtäviin kuuluu esimerkiksi ympäristölupien valvontaa, asiantuntijana toimimista sekä asiakkaiden ohjausta ja neuvontaa.

Työtehtäviin voi kuulua työpaikasta riippuen erilaisia laboratoriotöitä, ympäristölupahakemusten laadintaa tai ympäristölupien valmistelua. Ympäristöinsinööri voi työskennellä myös koulutuksen, myynnin ja markkinoinnin tehtävissä.

Suuremmissa yrityksissä ja virastoissa toimii yleensä useampia ympäristöinsinöörejä, joiden vastuualueet on jaettu. Työkenttänä voi olla esimerkiksi vedenlaatu, ilmanlaatu, melu, päästömittaukset tai lupa-asiat. Yhteistyö ja tiimityö eri osaamisalueiden asiantuntijoiden välillä on tavallista.

Työssä ollaan tiiviissä yhteistyössä valtion ja kuntien viranomaisten, yritysten edustajien ja yksityishenkilöiden kanssa. Hallinnossa esimerkiksi lausuntojen valmistelu on itsenäistä työtä, yrityksissä puolestaan mittaustulosten käsittely ja raportointi.

Työympäristö vaihtelee toimistosta tehtaisiin, maastoon ja laboratorioihin. Tärkeimmät työvälineet ovat tietokone, puhelin, kartta, paikkatieto-ohjelmat, navigaattori ja erilaiset mittalaitteet.

Työaika vaihtelee työpaikan mukaan. Työ tehdään pääosin toimistotyöaikaan klo 8-16. Työt jakautuvat melko tasaisesti ympäri vuoden, alkusyksy on usein kiireisempää aikaa. Yksityisellä sektorilla työajat vaihtelevat ja kiirehuippujakin esiintyy enemmän. Työhön kuuluvan matkustelun määrä, esimerkiksi maastokäynnit ja koulutukset, riippuvat työpaikasta.

Työpaikat

Valtio. Kunnat. Teollisuus. Energiateollisuus. Suunnittelutoimistot. Ympäristöalan konsulttiyritykset.

Työn vaatimukset

Ympäristöinsinöörin työn vaatimukset riippuvat pitkälti siitä, minkälaisissa tehtävissä hän toimii.

Ammatissa tarvitaan ympäristösuunnittelun sekä yhdyskuntien ja teollisuuden ympäristötekniikan sekä ympäristöterveyteen ja elintarviketurvallisuuteen liittyvien asioiden tuntemusta.

Ympäristöinsinöörin on tunnettava ympäristölainsäädäntö sekä muu oman työn kannalta keskeinen lainsäädäntö. Työssä on tunnettava myös olemassa olevat standardit ja ohjeet.

Ammatissa on hallittava ympäristön mittaus- ja arviointitekniikat. Tietotekniikan käyttötaito on tarpeen, samoin työssä tarvittavien koneiden ja laitteiden käyttö.

Ympäristöalan tehtävissä on tunnettava luonnontieteitä. Ympäristöinsinöörin tulee olla kiinnostunut ympäristöasioista.

Ammatissa tarvitaan yhteistyötaitoja ja on kyettävä tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Huolellisuus ja tarkkuus ovat tarpeen esimerkiksi näytteiden otossa.

Kielitaito on eduksi.

Koulutus

Diplomi-insinöörin tai insinöörin koulutus soveltuvalta alalta on sopiva koulutus ympäristöinsinööriksi.

Yliopistojen teknillistieteellisellä koulutusalalla voi opiskella mm. ympäristötekniikkaa, biotekniikkaa, energiatekniikkaa, kemiantekniikkaa ja prosessitekniikkaa. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri (DI) ja alempi tekniikan kandidaatti.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella ympäristöteknologiaa ja suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon, insinööri (AMK). Tutkinnon voi suorittaa myös mm. bio- ja elintarviketekniikkaan, energiatekniikkaan, kemiantekniikkaan ja laboratorioalaan suuntautuen.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Yleensä kuukausipalkka. Valtiolla ja kunnilla palkka määräytyy virka- ja työehtosopimuksen mukaan, ja se perustuu tehtävien vaativuuteen, henkilökohtaiseen työsuoritukseen ja pätevyyteen.

Yksityisellä sektorilla toimihenkilön palkka on kuukausipalkka, ja se muodostuu yleensä toimen vaativuustason mukaisesta vähimmäispalkasta sekä pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta.

Ylemmän toimihenkilön palkka on kuukausipalkka, ja se määräytyy yksilöllisesti. Palkkaan vaikuttavat mm. henkilökohtainen pätevyys, työn laatu ja tuloksellisuus.

 

 

Työmarkkinatiedot
Suunnittelu- ja konsultointiala

Teknologiateollisuuteen kuuluva suunnittelu- ja konsultointiala työllistää Suomessa yli 50 000 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 12 000 ammattilaista (v. 2016). Suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijapalveluita tarvitaan erityisesti teollisuudessa, talonrakentamisessa ja yhdyskuntarakentamisessa.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Kasvunäkymät ovat hyvät erityisesti teollisuuden suunnittelussa.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Metallien jalostus

Teknologiateollisuuteen kuuluva metallien jalostus työllistää Suomessa noin 15 800 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 20 000 ammattilaista (v. 2016). Metallien jalostuksen tuotteita tarvitaan melkein kaikilla teollisuudenaloilla. Suomessa valmistettavista tuotteista suurin osa menee vientiin.

Metalleja jalostavat yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Metallien jalostajat rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin tuotannosta jää runsaasti työntekijöitä eläkkeelle lähivuosina, ja heidän tilalleen tarvitaan uusia osaajia. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla.

Metallien jalostuksen tuotantoa ja työllisyyttä pitää jatkossakin yllä teräksen ja muiden metallien kysyntä esimerkiksi kone- ja metallituoteteollisuuden, elektroniikka- ja sähköteollisuuden sekä rakentamisen tarpeisiin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Kone- ja metallituoteteollisuus

Teknologiateollisuuteen kuuluva kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa noin 125 000 ammattilaista ja ulkomailla tytäryrityksissä lähes saman verran (v. 2016). Henkilöstömäärällä mitattuna kone- ja metallituoteteollisuus on teknologiateollisuuden suurin toimiala. Kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa enemmän kuin yksikään toinen teollisuudenala.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin tuotannosta jää runsaasti työntekijöitä eläkkeelle lähivuosina, ja heidän tilalleen tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla tai kasvavan hieman.

Näkymät ovat pitkällä aikavälillä myönteiset. Tuotantoa ja työllisyyttä edistää erityisesti uusien koneiden ja laitteiden kysyntä maailman väestönkasvun ja kaupungistumisen myötä. Tuotteet liittyvät esimerkiksi rakentamiseen, teollisuuteen, energiantuotantoon ja ympäristöteknologiaan.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Ympäristöala

Ympäristöala työllistää valtiolla, kunnilla, tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa ja oppilaitoksissa. Työpaikkoja on lisäksi ympäristöalan yrityksissä, luontoalan yrityksissä ja muiden toimialojen yrityksissä esimerkiksi teollisuudessa. Ala työllistää myös järjestöissä.

Ympäristöalalla työskentelevien kokonaismäärän arvioiminen on vaikeaa johtuen työntekijöiden sijoittumisesta eri sektoreille. Ala työllistää esimerkiksi ympäristön tutkimisen, suunnittelun, käytön, hyödyntämisen ja hoidon tehtäväalueilla.

Työllisyystilanne vaihtelee koulutustaustasta riippuen. Yleisesti ottaen oppilaitoksista on valmistunut enemmän alalle tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla. Työttömyyttä esiintyy erityisesti vastavalmistuneilla. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä yliopistoissa ja kunnilla.

Valtio, kunnat ja yliopistot palkkaavat uutta henkilöstöä lähinnä eläkkeelle jäävien tai muihin tehtäviin siirtyvien tilalle. Työpaikkojen syntyminen julkisella sektorilla riippuu uusien virkojen perustamisesta tai avoimeksi tulleiden täyttämisestä. Ympäristöalan ja luontoalan järjestöissä on vain vähän henkilökuntaa.

Ympäristöalan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Niiden työllisyystilanteeseen vaikuttaa alan palveluiden ja tuotteiden kysyntä, joka riippuu talouden suhdanteista ja investoinneista ympäristöön. Ympäristöteknologia on yksi nopeimmin kehittyvistä tekniikan osa-alueista. Sen tarpeisiin vastaaminen edellyttää riittävästi osaavia työntekijöitä.

Ympäristöalaan liittyvä luontoyrittäjyys on pienyritysvaltaista. Alalla toimivat ovat pääasiassa yhden hengen yrityksiä tai perheyrityksiä. Niiden työllisyydelle on tyypillistä kausiluonteisuus ja sivutoimisuus sekä osa-aikainen ja monialayrittäjyys.

Lääketeollisuus

Lääketeollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 5 400 henkilöä tutkimukseen ja tuotekehitykseen, myyntilupahallintoon, markkinointiin ja tuotantoon liittyvissä tehtävissä (v. 2017).

Lääketeollisuuden henkilöstön määrä Suomessa on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lääketuotanto työllistää aikaisempia vuosikymmeniä vähemmän, sillä lääkkeiden teollinen tuotanto on siirtynyt suurelta osin Euroopan ulkopuolelle. Suomessa eniten työllistävät tutkimus ja tuotekehitys sekä markkinointi.

Alan työllisyyttä ylläpitää lääkkeiden jatkuva kysyntä terveydenhoidon tarpeisiin. Myös uusien lääkkeiden tuottaminen markkinoille työllistää monien eri alojen osaajia tutkimustehtävistä markkinointiin. Lääketeollisuus tulee työllistämään hyvin myös tulevaisuudessa. Lääkkeiden kysyntää lisää entisestään väestön ikääntyminen.

Lääketeollisuudessa on tarjolla myös kansainvälisiä tehtäviä, sillä lääketeollisuuden yritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla tai ovat monikansallisia yhtiöitä.

Ympäristönhuolto

Ympäristönhuollossa työskennellään jätteiden keräyksen, kuljetuksen, vastaanoton, käsittelyn ja kierrätyksen sekä jätevesihuollon tehtävissä. Ala työllistää lisäksi pilaantuneen maaperän ja vesistöjen kunnostuksessa. Työpaikkoja on myös ympäristövalvonnassa, jäte- ja kierrätysneuvonnassa, tutkimuksessa ja alan teknologiaa kehittävissä ja tuotteita valmistavissa yrityksissä.

Ympäristönhuollossa työskentelevien kokonaismäärän arvioiminen on vaikeaa, koska työpaikat sijaitsevat eri sektoreiden työnantajilla. Ala työllistää pääasiassa jätehuolto- ja vesihuoltoyrityksissä sekä kunnissa ja kuntayhtymissä. Työpaikkoja on myös valtion hallinnossa ja tutkimuslaitoksissa sekä alan järjestöissä.

Työpaikkoja on niin ikään ympäristöliiketoiminnassa, joka liittyy eri toimialojen yritysten ympäristön pilaantumista estävään tai luonnonvaroja säästävään tuotantoon. Esimerkiksi kone- ja metallituoteteollisuus valmistaa materiaali- ja energiatehokkuutta edistäviä koneita ja laitteita. Palvelualoilla tuotetaan tutkimus-, konsultointi- ja suunnittelupalveluja. Rakentamisessa edistetään puolestaan energiatehokkuutta.

Työllisyyttä ylläpitää alan välttämättömyys yhteiskunnan toimivuuden kannalta sekä lakisääteisyys. Toiminnan on oltava jatkuvaa, sillä muuten ympäristön ja ihmisten terveys sekä luonto vaarantuvat. Kierrätyksessä työllisyyttä ylläpitää tarve säästää raaka-aineita uusien tuotteiden valmistuksessa sekä jätteen hyödyntäminen energiantuotannossa.

Työllisyysnäkymät ovat hyvät jätehuollossa, jätteiden kierrätyksen tehtävissä sekä jäte- ja ympäristöneuvonnassa. Ammattitaitoisia ympäristötyöntekijöitä tarvitaan maa-alueiden ja vesistöjen kunnostukseen. Yritykset, kunnat ja muut alan toimijat rekrytoivat uusia työntekijöitä ja asiantuntijoita tarpeen mukaan.

Lähinimikkeet

DI
diplomi-insinööri
insinööri
insinööri (AMK)
ympäristönsuojeluinsinööri
ympäristötutkija
terveystarkastaja
ympäristötarkastaja
ympäristömittausinsinööri

 

 

Ympäristöinsinööri