Ammattisukeltaja

Johdanto

Ammattisukeltajat työskentelevät pääasiassa monipuolisissa vedenalaisissa rakennustöissä, joihin kuuluu esimerkiksi pohjarakennustöitä, putkien asennuksia ja teräsrakentamista. Ammatti on fyysisesti ja henkisesti vaativa ja edellyttää suunnitelmallisuutta, huolellisuutta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Työpaikkoja on sukelluspalveluja tarjoavissa yrityksissä. Myös pelastuslaitokset, Puolustusvoimat ja Rajavartiosto työllistävät ammattisukeltajia omissa tehtävissään.

Työtehtävät

Ammattisukeltaja työskentelee useimmiten erilaisissa maa- ja vesirakennusalan töissä. Sukellustyöt voivat liittyä infrarakentamisen tai teollisuuden hankkeisiin, voimalaitosten rakentamiseen tai järvi- ja meriliikenteeseen.

Ammattisukeltajan työtehtäviä ovat pohjarakennustyöt, muottityöt, betonointi- ja raudoitustyöt, elementtien ja kasuunien (esimerkiksi majakoiden betoniset perustukset) asennus, putkien ja kaapelien asennus, teräsrakentaminen, korjausrakentaminen sekä nostotyöt.

Sukellustyömaat vaihtelevat. Tehtäviin kuuluu tarkastussukelluksia kohteisiin, mittauksia, näytteidenottoa ja vedenalaisia kuvauksia sekä muistiinmerkitsemistä ja dokumentointia. Yleisimpiä vedenalaisia työtehtäviä rakennusalalla ovat erilaiset asennukset, korjaukset, huollot, louhinnat ja betonivalutyöt.

Ammattisukeltajan on suunniteltava työnsä huolella. Hänen on laadittava sukellussuunnitelma ja turvallisuussuunnitelma sekä valittava tarkoitukseen sopiva sukellustekniikka, laitteistot ja työmenetelmät sekä perustettava sukellustyömaa.

Työssä käytettävät välineet vaihtelevat tehtävästä riippuen. Käytössä on mm. mekaanisia, pneumaattisia, hydraulisia ja sähkökäyttöisiä työvälineitä, kameroita ja videolaitteita, etsintä- ja paikannusvälineitä ja -laitteita sekä pelastusvälineitä ja -laitteita. Lisäksi on osattava tarkastaa ja huoltaa työssä tarvittavia laitteita ja välineitä.

Ammattisukeltaja käyttää pääsääntöisesti sukelluskypärää, johon hengitysilma johdetaan pintailmaletkun kautta hengitysilmasäiliöstä ja -kompressorista. Työssä voidaan käyttää myös omavaraisia paineilmalaitteita. Sukellustyötä tehdään 0-50 metrin syvyydessä, joskus syvemmälläkin, sekä kesä- että talviolosuhteissa. Sukellustyömailla käytetään mm. työlauttoja ja -veneitä, joissa on tarvittava kalusto.

Kevytsukeltajat tekevät työsukelluksia 30 metriin asti. He voivat työskennellä tehtävissä, jotka liittyvät rakennus-, kunnossapito- ja tarkastussukellukseen sekä vedenalaisiin hätäkorjauksiin ja pelastustöihin. Kevytsukeltaja voi olla suuntautunut myös arkeologiseen tai luonnontieteelliseen tutkimussukellukseen.

Ammattimaista sukeltamista tehdään myös muilla aloilla kuin rakentamiseen liittyen. Pelastussukeltajat ovat palomiehiä, jotka työskentelevät pintapelastus- ja sukellustehtävissä. Puolustusvoimien palveluksessa on raivaaja- ja taistelusukeltajia. Sukeltajia toimii myös ammattimaisina sukellusoppaina ja -kouluttajina.

Sukellusryhmään kuuluu turvallisuussyistä useampi henkilö. Sukellustyössä on oltava aina nimetty sukellustyönjohtaja, joka vastaa sukellusryhmän toiminnasta ja johtaa sitä. Työtä tehdään kaikkina vuorokauden aikoina läpi vuoden. Työhön kuuluu myös matkustamista sukellustyömaille.

Työpaikat

Sukelluspalveluja tarjoavat yritykset. Puolustusvoimat. Pelastuslaitokset. Rajavartiolaitos.

Työn vaatimukset

Ammattisukeltajan työ edellyttää vedenalaisten työtehtävien erikoisosaamista. Monipuolinen sukellus- ja rakennustekniikoiden hallinta on tarpeen.

Työssä on osattava käyttää ja huoltaa sukellusjärjestelmiä, -varusteita ja -kalustoa.

Ammattisukeltajan on hallittava työssä käytettävät työvälineet ja -menetelmät.

Työssä on hallittava mm. hitsaukset, polttoleikkaustyöt, poraustyöt, panostustyöt, muottityöt, raudoitukset ja betonointi sekä pohjamassojen siirrot.

Sukeltajalta vaaditaan hyvää piirustuksien lukutaitoa.

Huolellisuus ja vastuullisuus sekä hyvät suunnittelutaidot ja ongelmanratkaisutaidot ovat työssä tarpeen.

Sukeltajan on osattava työskennellä sekä itsenäisesti että työryhmän jäsenenä.

Työt on osattava tehdä työturvallisuutta noudattaen. Turvamääräykset, työsuojelunormit ja turvallisuusriskit on tunnettava. Vaaratilanteiden ennakointi on tärkeää. Vaaratilanteissa on osattava toimia oikein.

Työtehtäviä suoritetaan vaativissa olosuhteissa kaikkina vuorokauden aikoina läpi vuoden mikä asettaa omat vaatimuksensa.

Hyvä fyysinen kunto ja henkinen paineensietokyky ovat tarpeen. Rauhallinen luonne on työssä tarpeen.

Sukeltajalla on oltava hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys.

Koulutus

Toisella asteella voidaan suorittaa ammattisukeltajan ammattitutkinto.

Tutkinto suoritetaan näyttötutkintona. Tutkintoon valmentavaa koulutusta järjestetään toisella asteella ammatillisissa aikuisoppilaitoksissa.

Myös oppisopimuskoulutusta järjestetään.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Sukellustyötä saa tehdä vain pätevä sukeltaja. Pätevyys määräytyy työn laadun ja sukelluksen vaativuuden perusteella. Tehtävän mukainen pätevyys sukellustyöhön osoitetaan näyttötutkintona suoritetusta kevytsukeltajan tutkinnosta tai Pelastusopistossa suoritetusta soveltuvasta tutkinnosta tai näyttötutkintona suoritetusta ammattisukeltajan ammattitutkinnosta annetulla todistuksella.

Palkkaus

Yrityksissä palkkaus määräytyy työntekijän ja työnantajan välillä solmitun työsopimuksen mukaan.

Yrittäjinä toimivilla tulot määräytyvät liiketoiminnan kannattavuuden mukaan.

Pelastuslaitosten, Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen sukeltajien palkat määräytyvät virka- ja työehtosopimuksien mukaan.

 

 

Työmarkkinatiedot
Maa- ja vesirakennusala

Infrarakentaminen työllistää suoraan noin 45 000 ammattilaista. Alalla työskentelee esimerkiksi maarakentajia, maarakennuskoneenkuljettajia, rakennusmestareita, rakennusinsinöörejä, suunnittelijoita ja urakoitsijoita.

Infrarakentamisen työllisyyttä ylläpitää jatkuva tarve maamme infrastruktuurin kunnossapidolle, rakentamiselle ja suunnittelulle. Yhteiskunnan toiminta on riippuvainen esimerkiksi liikenneväylien ja energiaverkostojen toimivuudesta. Tuotannon tilaajia ovat enimmäkseen valtio ja kunnat sekä talonrakentamisessa ja kaivosalalla toimivat yritykset.

Työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä. Talouden lasku- ja noususuhdanteet heijastuvat kuitenkin nopeasti rakennus- ja kunnostushankkeiden määriin ja työllisyyteen. Toiminta on myös osittain kausiluonteista, sillä esimerkiksi teiden rakennus- ja päällystystöitä voidaan tehdä lähinnä lämpiminä vuodenaikoina. Lähivuosina jää eläkkeelle paljon ammattilaisia, joiden tilalle tarvitaan uusia tulijoita. Työllisyysnäkymät ovat pitkällä aikavälillä hyvät.

Alalla on pulaa etenkin toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista maarakennuskoneenkuljettajista ja maarakentajista sekä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista yhdyskuntatekniikan rakennusmestareista ja insinööreistä, sillä näihin tehtäviin on koulutettu liian vähän osaajia. Pulaa on myös esimerkiksi silta‐, geo- ja kalliosuunnitteluun erikoistuneista suunnittelijoista ja projektijohtajista.

Palo- ja pelastustoimi

Pelastuslaitoksilla on päätoimista henkilöstöä noin 5 800. Henkilöstöstä suurin osa on pelastustoimintaan osallistuvaa päällystöä, alipäällystöä ja miehistöä sekä ensihoitopalveluissa työskenteleviä. Pelastuslaitokset työllistävät myös muissa tehtävissä.

Suomessa on 22 pelastustoimen aluetta, joissa on pelastustoimen tehtävien hoitamista varten pelastuslaitos. Kunnat vastaavat pelastustoimesta määrätyllä alueella. Alueen pelastustoimi voi käyttää pelastustoiminnassa apuna sopimuspalokuntia, esimerkiksi vapaaehtoispalokuntaa tai tehdaspalokuntaa. Sopimuspalokuntia on noin 700, ja niissä on hälytyskelpoisia sopimuspalokuntalaisia noin 13 400.

Pelastustoimeen kouluttautuneet työllistyvät hyvin. Työpaikkoja vapautuu lähinnä työntekijöiden siirtyessä eläkkeelle tai muihin tehtäviin. Julkisen sektorin rahoitustilanne vaikuttaa pelastusalan työpaikkojen määrään. Työllisyyttä edistää laki, joka velvoittaa kuntia säilyttämään tietyn tasoisen pelastuslaitoksen lähtövalmiuden, joka edellyttää siihen tarvittavaa miehistövahvuutta.

Pelastustoimi työllistää myös Pelastusopistossa, sisäasiainministeriön pelastusosastolla ja aluehallintoviraston pelastusosastolla.

Rajavartiotyö

Rajavartiolaitoksessa työskentelee noin 2 700 henkilöä. Rajavartijoita ja merivartijoita on noin 1 700, upseereita noin 650, erikoisupseereita 40 ja siviilityöntekijöitä 400. He työskentelevät esimerkiksi huoltoon ja toimistotyöhön liittyvissä tehtävissä.

Raja- ja merivartijoita rekrytoidaan ja peruskoulutetaan Rajavartiolaitokseen tarpeen mukaan. Kaikki peruskurssin hyväksytysti suorittaneet ja rajavartijan virkaan sopiviksi katsotut saavat työpaikan Rajavartiolaitoksesta.

Upseereita koulutetaan Maanpuolustuskorkeakoulussa Rajavartiolaitoksen esikunnan ehdottamien kiintiöiden pohjalta. Myös erikoisupseereiden ja siviilihenkilöstön rekrytointi tapahtuu tarvepohjalta, joten Rajavartiolaitoksessa ei esiinny työttömyyttä.

Rajavartiolaitoksen henkilökuntaa koskee siirtovelvollisuus, eli virkoja voidaan tarpeen mukaan siirtää eri puolille Suomea. Suurinta työntekijöiden tarve on Suomenlahden Merivartiostossa sekä Kaakkois-Suomen Rajavartiostossa.

Rajavartiolaitos hakee vuosittain avoimiin rajavartijan ja upseerin virkoihin kymmeniä uusia työntekijöitä. Uusia virkoja avautuu henkilöstön jäädessä eläkkeelle. Tulevaisuudessa henkilöstön kokonaismäärä tulee vähentymään johtuen valtion tuottavuushankkeista ja pienentyvistä määrärahoista.

Sotilastyö

Puolustusvoimissa on noin 12 000 tehtävää, joista sotilastehtäviä noin 8 000 ja siviilitehtäviä noin 4 000 (2019). Sotilaista upseereita on 2988, erikoisupseereita 759, opistoupseereita 1462, aliupseereita 2 468 ja sopimussotilaita 310. Virkasuhteet ovat puolustusvoimissa pääasiassa vakituisia, määräaikaisia työntekijöitä on vähemmän kuin valtionhallinnossa keskimäärin.

Sotatieteiden maisterit saavat vakinaisen viran valmistuttuaan Maanpuolustuskorkeakoulusta. Sotatieteiden kandidaattiopintojen jälkeisen työelämäjakson he työskentelevät määräaikaisessa virkasuhteessa.

Tehtäviä ilmoitetaan haettavaksi sitä mukaa, kun tehtäviä avautuu. Uusia henkilöitä rekrytoidaan työelämästä poistuvien tai muihin tehtäviin siirtyvien tilalle. Puolustusvoimien virkoihin liittyy siirtovelvollisuus, ja puolustusvoimat voi tarvittaessa siirtää viran johonkin toiseen joukko-osastoon.

Lähinimikkeet

sukeltaja
raivaussukeltaja
pelastussukeltaja