Matkailuyrittäjä toimii erilaisia matkailupalveluja tuottavana yrittäjänä tai ammatinharjoittajana. Matkailualan yrityksiä ovat muun muassa ohjelmapalveluyritykset, loma- ja matkailukeskukset sekä majoitusyritykset ja maaseutumatkailuyritykset. Työ on asiakaspalvelua, joka edellyttää palveluhenkisyyttä, luovuutta, joustavuutta, vastuuntuntoa ja kielitaitoa.
Ohjelmapalveluja tarjoava yrittäjä tuottaa matkailijoille ohjelmapalvelukokonaisuuksia, jotka voivat liittyä esimerkiksi luonto-, liikunta-, kulttuuri- ja terveysmatkailuun tai erilaisiin tapahtumiin. Matkailuyrittäjä suunnittelee ohjelman sisällön esimerkiksi hotellin asiakkaille. Hän vastaanottaa vieraat ja huolehtii heidän viihtyvyydestään.
Ohjattuja ohjelmapalvelutuotteita voivat olla oppaan johdolla toteutettu koskenlasku, hevosvaellus, tai johonkin teemaan sidottu ohjelmatuote jne. Kylpylässä voidaan tarjota majoituksen osana erilaisia terveyspalveluja.
Asiakkaalle voidaan tarjota myös omatoimisesti toteutettavaa toimintaa, johon liitetään ennalta oheistettu palvelu, esimerkiksi kalastusmahdollisuus välineineen, pyörämatka ruokapalveluineen tai taidenäyttelykierros reittikarttoineen.
Työhön liittyy välineiden, varusteiden ja liikuntareittien kunnosta ja turvallisuudesta huolehtiminen sekä opastus niiden käyttöön. Matkailuyrittäjä huolehtii muun muassa asiakkaiden varustamisesta säähän ja olosuhteisiin sopivalla vaatetuksella.
Matkailuyrittäjä tekee myös ohjelmapalvelun edellyttämät sopimukset ja hoitaa talouden. Toiminta on osattava hinnoitella kannattavasti. Lisäksi huolehditaan kirjanpidosta sekä työntekijöiden palkkojen maksusta ja laskujen maksusta.
Osa yrittäjistä tarjoaa puolestaan majoitus- ja ravitsemispalveluja matkailukeskuksissa tai maaseutumatkailuyrityksissä. Majoituspalveluja tarjoavan yrittäjän on hallittava majoituspalveluyrityksen perustyötehtävät sekä työtavat, materiaalit, turvallisuus ja alaa koskeva lainsäädäntö
Matkailukeskus voi olla myös ravitsemis- ja majoitustoimintoineen yksi iso matkailuyritys, joka on rakennettu esimerkiksi jonkin nähtävyyden äärelle. Laajemmassa matkailukeskuksessa on useita nähtävyyksiä sekä monipuolisia majoitus-, ravitsemis- ja ohjelmapalvelualan yrityksiä.
Työhön kuuluu myös markkinointia. Matkailupalveluja markkinoidaan esimerkiksi messuilla sekä internetin välityksellä. Matkailualalla yrittäjät työskentelevät verkostoituneessa työympäristössä. Yhteistyötä tehdään alueen muiden yrittäjien ja esimerkiksi kunnan kanssa.
Työympäristö vaihtelee yrityksen koon sekä sen toiminnan ja oman tehtäväalueen mukaan. Työtä tehdään sekä toimistossa että luonnossa. Luonnossa työolot riippuvat pitkälti vuodenajoista ja säästä. Toimistotyössä käytetään apuna tietotekniikkaa.
Työajat vaihtelevat. Suuremman yrityksen omistajan työ voi olla pääasiassa päivätyötä, mutta tarpeen vaatiessa työskennellään muulloinkin. Varsinkin ohjelmapalveluja tarjoavan ammatinharjoittajan työajat ovat epäsäännölliset ja vaihtelevat ohjelmien mukaan. Pitkillä retkillä luonnollisesti myös yövytään. Työtä on eniten matkailun sesonki- ja loma-aikoina.
Matkailuyrittäjät työskentelevät omissa yrityksissään omistajina, osakkaina tai ammatinharjoittajina. Matkailualan yrityksiä ovat muun muassa ohjelmapalveluyritykset, loma- ja matkailukeskukset sekä majoitusyritykset ja maaseutumatkailuyritykset.
Matkailuyrittäjän työssä tarvitaan matkailualan tuntemuksen lisäksi liiketaloudellista osaamista.
Yrittäjän on tunnettava oma liiketoiminta-alueensa sekä hallittava siinä tarvittavat tiedot ja taidot. Kiristyvä kilpailu ja muuttuvat markkinat luovat uusia haasteita matkailutoiminnalle, tuotekehitykselle ja markkinoinnille.
Toiminnan lähtökohtia ovat asiakaslähtöisyys, asiantuntevuus, luotettavuus, tehokkuus ja verkostoituminen. Työssä tarvitaan palveluhenkisyyttä, vuorovaikutustaitoja ja vastuuntuntoa.
Asiakastyytyväisyys edellyttää laadukasta tuotetta, hyvää palvelua ja luovuutta. Asiakkaiden odotukset ja tarpeet on osattava tunnistaa ja täyttää. Matkailupalvelut ja tuotteet on osattava räätälöidä asiakkaiden muuttuvien odotusten ja tarpeiden mukaan.
Markkinointi- ja myyntitaidot sekä verkostomainen työskentelytapa ovat matkailuyrittäjälle tarpeen. Ammatissa on oltava laajat ja tiiviit kontaktit sidosryhmiin ja yhteistyökumppaneihin.
Matkailuyrittäjän on tunnettava erityisen hyvin oman alueensa matkailukohteet, niiden heikkoudet ja vahvuudet sekä kehitysmahdollisuudet.
Työssä on tultava toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja osattava työskennellä heidän kanssaan. Matkailuyrittäjän on tunnettava asiakkaiden kulttuuritausta ja hänellä on oltava monipuolinen kielitaito.
Matkailutoiminnan johtaminen edellyttää esimies- ja johtamistaitoja kuten organisointikykyä ja neuvottelutaitoja.
Paineensietokyky on myös tarpeen, sillä on kyettävä työskentelemään tehokkaasti myös kiireisessä työrytmissä ja osattava venyä nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Työn ja vapaa-ajan suhde ammatissa vaihtelee, mikä vaatii joustavuutta.
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa matkailualan perustutkinnon, jossa voi suuntautua matkailupalvelujen tuottajaksi. Matkailualan perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona tai oppisopimuskoulutuksena.
Näyttötutkintona voidaan suorittaa matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinto, maaseutumatkailun ammattitutkinto, matkaoppaan ammattitutkinto ja matkatoimistovirkailijan ammattitutkinto.
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinnon, restonomi (AMK).
Lapin yliopiston matkailun ja liiketoiminnan tiedekunnassa voi opiskella johtamista ja matkailututkimusta. Alempi korkeakoulututkinto on yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja ylempi yhteiskuntatieteiden maisteri.
Useat yliopistot ja korkeakoulut muodostavat yhdessä matkailualan verkostoyliopiston. Matkailualan verkostoyliopiston tehtävänä on järjestää matkailualan monitieteistä perus- ja jatkokoulutusta sekä edistää matkailualan tutkimusta.
PalkkausMatkailualan yrittäjän ansiot perustuvat elinkeinotoiminnan tuloihin.
Matkailuala
Matkailuala työllistää kokonaisuudessaan lähes 60 000 henkilöä matkatoimistojen, matkanjärjestäjien, ohjelmapalveluiden järjestäjien, majoitus- ja ravintolapalveluiden sekä liikennöintiä harjoittavien yritysten palveluksessa. Näistä matkatoimistot ja matkanjärjestäjät työllistävät noin 3 000-4 000 henkeä.
Matkailualalla on paljon myös osa-aikaisia ja sesonkiluonteisia työpaikkoja, esimerkiksi Lapin hiihtokeskuksissa. Myös esimerkiksi ohjelmapalveluyritysten sekä erilaisten kulttuuri- ja taidetapahtumien, vesipuistojen, puuhamaiden, huvipuistojen ym. työpaikat ovat pitkälti kausiluonteisia. Matkailualalla vallitsee voimakas alueellinen keskittyminen, sillä kuntien vetovoimakohteet ja luonnonolosuhteet ovat hyvin erilaisia. Työllisyys vaihtelee eri kunnissa.
Talouden suhdanteiden vaihtelut heijastuvat varsin nopeasti matkailualaan. Laskusuhdanteen vallitessa kotitaloudet ja yritykset säästävät, jolloin matkailupalveluiden kysyntä laskee, mikä taas laskee alan työvoiman tarvetta. Toisaalta laskusuhdanteen aikana kotimaan matkailu ja lähialuematkailu lisääntyvät kaukomatkailun kustannuksella, mikä osaltaan edistää matkailualan työllisyyttä kotimaassa.
Matkailualalle työllistymistä edistää sekä huonoina että hyvinä aikoina laaja ammattitaito, joka muodostuu palveluosaamisesta, asiakkaan huomioivista myyntitaidoista ja alan tietojärjestelmien tuntemuksesta.
matkailualan yrittäjä
ohjelmapalvelutuottaja
tapahtumatuottaja
restonomi
