Copywriter

Johdanto

Copywriter ideoi ja kirjoittaa mainostekstejä lehtiin, televisioon, radioon sekä netti- ja mobiilipalveluihin. Työ voi kohdistua myös kampanjoiden suunnitteluun. Copywriterit työskentelevät mainostoimistoissa ja digimediatoimistoissa. Ammatissa tarvitaan luovuutta, kirjallista ilmaisukykyä, markkinointiviestinnän tuntemusta ja yhteistyötaitoja.

Työtehtävät

Copywriter on markkinointiviestinnän ammattilainen, jonka tehtävänä on perinteisesti mainosten ideointi ja tekstien kirjoittaminen. Mainonta tähtää asiakkaan myynnin edistämiseen, mutta työ voi kohdistua yhtä hyvin myös erilaisiin tiedottaviin ja valistaviin kampanjoihin. Tärkeintä on saada haluttu viesti välitettyä kohderyhmille tehokkaasti.

Tehtäviin kuuluu projektin tai kampanjan ideointia ja sisällön suunnittelua. Kun asiakkaan tarpeet on selvitetty, erilaisia lähestymistapoja suunnitellaan yhdessä muun tiimin kanssa, jonka jälkeen copywriter ryhtyy työskentelemään itsenäisemmin. Suunnittelu tapahtuu yleensä ryhmässä, mutta kirjoittamistyö yksin.

Projektista riippuen copywriter ideoi ja kirjoittaa esimerkiksi mainostekstejä, mainosten vuorosanoja tai käsikirjoituksia. Tekstit voivat olla asiapitoisia, puhekielisiä huudahduksia tai esimerkiksi kiinnostusta herättäviä iskulauseita eli sloganeita.

Copywriterit suunnittelevat ja toteuttavat mainoksia kaikkiin medioihin, eli sanoma- ja aikakauslehtiin, televisioon, radioon ja ulkomainoksiin sekä internetiin ja matkapuhelimille. Digimediassa (uusmediassa) copywriterit kirjoittavat mainos- ja hyötypalveluiden tekstiosioita nettiin ja kännyköille sekä tekevät palveluiden sisältösuunnittelua ja online-markkinointia.

Suunnittelu ja ideointi edellyttävät perehtymistä tuotteisiin, asiakkaisiin, kohderyhmiin ja niistä tehtyihin tutkimuksiin. Copywriterin työnkuvaan kuuluu asiakaspalavereita ja mm. viestintäratkaisujen ideointia. Copywriter saattaa olla vastuussa tietyistä asiakkaista tai projekteista.

Mainostoimistossa työ tehdään luovassa ryhmässä tai visuaalisesta ilmeestä vastaavan Art directorin (AD), copywriterin ja yhteyshenkilön muodostamassa tiimissä. AD ja copy muodostavat usein työparin, joka suunnittelee mainosten teemat ja yleisilmeet. Muita mainostoimiston ammattilaisia ovat esimerkiksi projektijohtaja, tiimin vetäjä, yhteyspäällikkö, suunnittelupäällikkö, web designer ja käyttöliittymäsuunnittelija.

Tärkeimmät työvälineet ovat kynä, paperi ja tietokone tarvittavine ohjelmistoineen. Työssä tarvitaan myös sanakirjoja sekä muuta kieleen liittyvää kirjallisuutta.

Työ on periaatteessa säännöllistä päivätyötä, mutta luova työ edellyttää joustavuutta työajoista sekä jatkuvaa ajattelua ja ideointia. Ylityöt ovat copywriterin työssä tavallisia. Tyypillisesti vuoteen mahtuu useita kymmeniä projekteja, joista käynnissä on useampi samanaikaisesti. Aikataulut ovat yleensä tiukkoja, ja kiirehuippuja esiintyy.

Copywriter voi edetä esimerkiksi Senior copywriteriksi, konseptisuunnittelijaksi, projektipäälliköksi, tieto- tai vuorovaikutussuunnittelijaksi tai asiakkuuspäälliköksi.

 

Työpaikat

Mainostoimistot. Digimediatoimistot. Uusmediatoimistot.

 

Työn vaatimukset

Copywriterin ammatti edellyttää luovuutta sekä kirjallista ja suullista ilmaisukykyä.

Ideat on kyettävä toteuttamaan konkreettisiksi mainoksiksi ja tuoreiksi ilmaisuiksi asiakkaan haluamalla tavalla. Asiakkaan tarpeet on ymmärrettävä.

Työssä tarvitaan markkinointiviestinnän tuntemusta, liike-elämän ja trendien tuntemusta sekä psykologista silmää tuotteille ja niiden kohderyhmille.

Yhteistyötaidot ovat tärkeitä mainosalalle tyypillisessä tiimityössä.

Esiintymistaidoista ja kielitaidosta on hyötyä.

Tietotekniikka on hallittava. Varsinkin netti- ja mobiilipalveluiden parissa työskenneltäessä on tärkeää kyetä hahmottamaan myös palvelun loppukäyttäjän näkökulma.

Ammatissa on kestettävä luovaan työhön kohdistuvaa kritiikkiä.

Näyttöpäätetyöskentely saattaa aiheuttaa esimerkiksi silmä- ja rannevaivoja. Kiire voi tuottaa stressiä.

 

Koulutus

Copywriterina työskennellään eri koulutusalojen tutkinnoilla. Monilla on kaupallisen tai viestintäalan koulutus. Työpaikoilla voidaan myös järjestää koulutusta työntekijöille. Itseoppineita copywritereita löytyy myös.

Soveltuvia tutkintoja ovat esimerkiksi kauppatieteiden maisterin tutkinto, liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (AMK), liiketalouden perustutkinto merkonomi sekä viestintäalan tutkinnot valtiotieteiden maisteri ja yhteiskuntatieteiden maisteri sekä esimerkiksi suomen kieleen tai kirjallisuuteen painottuvat filosofian maisterin opinnot tai taiteen maisterin tutkinto.

Markkinointi-instituutissa on mahdollista suorittaa tekstisuunnittelijan tutkinto.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Kuukausi- tai projektipalkka. Palkkaus perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen ja vaihtelee suuresti mm. työntekijän ammattitaidon ja työkokemuksen mukaan.

 

Työmarkkinatiedot
Tiedotustyö

Tiedottajina, viestintäkoordinaattoreina, tiedotuspäälliköinä, viestintäpäälliköinä, viestintäjohtajina jne. toimii noin 3 800 viestinnän ammattilaista (v. 2013). He työskentelevät viestintätoimistoissa sekä yritysten, valtion ja kuntien virastojen, seurakuntien, järjestöjen jne. palveluksessa.

Työllisyystilanne on suhteellisen vakaa yritysten, valtion, kuntien, seurakuntien ja järjestöjen viestintäyksiköissä. Viestintätoimistoissa työllisyys on herkempää suhdanteille, sillä taloudellinen tilanne vaikuttaa siihen, miten paljon asiakkaat hankkivat palveluja. Viestintäalalla toimitaan myös projektiluonteisissa tehtävissä.

Viestintäalan koulutusta järjestävistä oppilaitoksista valmistuu enemmän alalle tulijoita kuin työmarkkinat vetävät. Kaikille ei riitä alan töitä. Varsinkin vastavalmistuneiden työllistyminen voi olla vaikeaa. Viestinnän ammattilaisista yhä useampi tulee työskentelemään muilla toimialoilla kuin viestintäalalla.

Viestintäalan tehtävissä tarvitaan entistä enemmän moniosaamista sekä kykyä tuottaa sisältöä eri medioihin ja uusimpien tieto- ja viestintätekniikan sovellusten hallintaa. Vahva työkokemus ja koulutus edesauttavat työllistystä. 

Tietotekniikka-ala

Teknologiateollisuuteen kuuluva tietotekniikka-ala työllistää Suomessa noin 53 000 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 15 000 ammattilaista (v. 2014). Tietotekniikkaa käytetään nykyaikaisessa yhteiskunnassa kaikkialla, mikä luo kysyntää alan tuotteille ja palveluille.

Tietotekniikka-alan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen. Tietotekniikka-alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan kasvavan lähivuosina jonkin verran.

Tietotekniikka-alan työllisyysnäkymät ovat pitkällä aikavälillä hyvät, koska sen palveluille on kysyntää kaikkialla tuotantolaitoksista kouluihin ja koteihin. Tietotekniikan avulla voidaan parantaa useimpien toimialojen tuottavuutta sekä tuotteiden ja palveluiden laatua. Sen avulla voidaan sopeutua myös yhteiskunnallisiin muutoksiin kuten väestön ikääntymiseen. Koneissa ja laitteissakin käytetään yhä useammin tietotekniikkaa.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 280 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 280 000 ammattilaista. Teknologiateollisuuden rekrytointitarve on lähivuosina noin 9 500 ammattilaista vuosittain.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Mainos- ja markkinointityö

Markkinointiviestintä työllistää noin 3 000 henkilöä mainostoimistoissa, mediatoimistoissa, viestintätoimistoissa, digitoimistoissa ja tapahtumatoimistoissa. Suurimmissa yrityksissä työskentelee useita kymmeniä henkilöitä, mutta alalla toimii paljon myös muutaman hengen yrityksiä. Työpaikat ovat pääosin pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa.

Markkinoinnin ja mainonnan tehtävät työllistävät myös muiden toimialojen yrityksissä esimerkiksi kaupan alalla, teollisuudessa ja palvelualoilla. Suurissa yrityksissä on yleensä useampia markkinointiviestintää hoitavia henkilöitä, keskisuurissa yleensä ainakin yksi. Pienissä yrityksissä näitä tehtäviä hoidetaan usein oman toimen ohella.

Työntekijöistä on yleisesti ottaen ylitarjontaa koko maassa, ja työpaikoista vallitsee kova kilpailu. Mainonnan ja markkinoinnin tehtävät houkuttelevat yhä uusia tulijoita, joita oppilaitoksista valmistuu enemmän kuin alalla on työpaikkoja tarjolla.

Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat työllisyyteen. Huonompina taloudellisina aikoina asiakkaat pienentävät markkinointi- ja mainosbudjettejaan, mikä heijastuu työn tarpeeseen. Vastaavasti parempina aikoina työn tarve kasvaa ja rekrytointi vilkastuu. Työllistymiseen vaikuttaa hakijan osaamisprofiili.

 

Toimitustyö

Suomen Journalistiliittoon kuuluu lähes 16 000 journalistia (v. 2014). He työskentelevät lehtien, radion, television, kustannusalan ja erilaisten uusien viestintäyhtiöiden palveluksessa joko työsuhteisina tai vapaina journalisteina. Suomen freelance-journalistit ry:hyn kuuluu 1 200 jäsentä. He työskentelevät eri medioille kirjoittavina toimittajina, TV- ja radiotoimittajina, valokuvaajina, videokuvaajina, kääntäjinä ja graafikoina.

Työpaikkojen määrä lehtien, radion ja television toimituksissa on vähentynyt selvästi viime vuosina. Verkkoon tehtävä toimitustyö on työllistänyt suhteessa enemmän. Freelance-työ on yleistynyt, koska kaikille ei riitä vakinaista työpaikkaa. Freelancetoimittaja tekee joko verokortilla tai ammatinharjoittajana työtä yleensä useammalle toimeksiantajalle.

Toimittajien työllisyystilanne on heikentynyt pääasiassa liiallisen alalle kouluttamisen vuoksi. Viestintäalan koulutusta järjestävistä oppilaitoksista valmistuu enemmän alalle tulijoita kuin työmarkkinat vetävät.

Freelance-työn odotetaan edelleen yleistyvän toimitustyössä vakinaisten työsuhteiden vähentyessä ja uusien alalle tulevien myötä. Tämä kuitenkin johtaa helposti siihen, että markkinat tulevat täyteen, jolloin freelancet ovat alityöllistettyjä ja alipalkattuja. Toimitustöiden kokonaistyöllistävyyden arvioidaan säilyvän suurin piirtein samalla tasolla.

Tiedottajina, tiedotuspäälliköinä, viestintäpäälliköinä, viestintäjohtajina tms. toimii noin 3 000 viestinnän ammattilaista. Työllisyystilanne on vakaa yritysten, valtion, kuntien, seurakuntien ja järjestöjen viestintäyksiköissä. Viestintätoimistoissa työllisyys on herkempää suhdanteille, sillä taloudellinen tilanne vaikuttaa siihen, miten paljon asiakkaat hankkivat palveluja. Viestintäalalla toimitaan myös projektiluonteisissa tehtävissä.

Viestintäalan tehtävissä tarvitaan entistä enemmän moniosaamista ja kykyä tuottaa sisältöä eri medioihin sekä uusimpien tieto- ja viestintätekniikan sovellusten hallitsemista. Vahva työkokemus ja koulutus edesauttavat työllistymistä.

 

Lähinimikkeet

copy
digimedian copywriter
filosofian maisteri
ilmoitussuunnittelija
informaatiosuunnittelija
information designer
junior copy
kauppatieteiden maisteri
konseptisuunnittelija
luova johtaja
mainostoimittaja
merkonomi
multimediakäsikirjoittaja
sisältösuunnittelija
suunnittelupäällikkö
taiteen maisteri
tekstisuunnittelija
tradenomi
tradenomi (AMK)
valtiotieteiden maisteri
yhteiskuntatieteiden maisteri

 

Copywriter