Suunnitteluassistentti

Johdanto

Tekninen piirtäjä/suunnitteluassistentti  tuottaa teknisiä piirustuksia esimerkiksi rakennusalan tai kone- ja metallituotealan tarpeisiin. Tehtäviin kuuluu myös suunnitelmien ja asiakirjojen arkistointia, julkaisujen laatimista ja toimistotöitä. Tekniset piirtäjät/suunnitteluassistentit  työskentelevät pääasiassa suunnittelutoimistoissa ja teollisuuslaitoksissa. Ammatissa tarvitaan suunnitteluohjelmistojen hallintaa, tarkkuutta, pitkäjännitteisyyttä ja ryhmätyötaitoja.

 

Työtehtävät

Suunnitteluassistentti tuottaa teknisiä piirustuksia esimerkiksi rakennusalan, elektroniikka- ja sähköteollisuuden sekä kone- ja metallituoteteollisuuden tarpeisiin. Piirtäminen tehdään CAD-ohjelmistolla alan suunnittelijan antamien ohjeiden mukaan. Tehtäviin kuuluu myös puhtaaksi piirtämistä ja korjausten tekemistä.

Suunnitteluassistentti myös ylläpitää tietojärjestelmillä ja arkistoimalla suunnitelmapiirustuksia ja niihin liittyviä asiakirjoja. Hän huolehtii myös siitä, että dokumentit ovat kaikkien saatavilla ja käytettävissä oikeaan aikaan.

Tehtäviin kuuluu myös teknisiin suunnitelmiin liittyvien julkaisujen, kuten ohjekirjojen, huoltokirjojen ja esitteiden laatimista.

Suunnitteluassistentit voivat osallistua myös markkinointiin ja asiakaspalveluun, jolloin he mm. esittelevät yritystä, järjestävät asiakastilaisuuksia, tekevät työtarjouksia ja vastaanottavat työtilauksia.

Toimistotöistä tehtäviin kuuluu joissakin paikoissa esimerkiksi piirustusten mukaisten tavaratilausten tekemistä. Työnkuvaan voi kuulua tarvittaessa muitakin avustavia tehtäviä.

Suunnitteluassistentti työskentelee työryhmän jäsenenä suunnittelutoimistossa tai esimerkiksi tehtaan suunnitteluosastolla. Työ tehdään toimistoympäristössä käyttäen apuna tietotekniikkaa, varsinkin CAD- ja 3D-mallinnusohjelmistoja.

Suunnitteluassistentin työ tehdään tyypillisesti ns. toimistotyöaikaan, esimerkiksi 7.00-15.30. Työ voi ajoittain olla kiireellistä.

Riippuen työpaikasta ja omasta osaamisesta suunnitteluassistentti voi työskennellä myös avustavana suunnittelijana.

 

Työpaikat

Suunnittelutoimistot. Insinööritoimistot. Arkkitehtitoimistot. Elektroniikka- ja sähköteollisuus. Kone- ja metallituoteteollisuus. Rakennusala. Kaupunkien, kuntien ja valtion suunnittelutoimistot.

 

Työn vaatimukset

Suunnitteluassistentin on osattava laatia tekniset piirustukset standardien mukaisin esittämistavoin.

Työssä on hallittava tietotekniikka ja tarvittavat suunnittelu- ym. ohjelmistot.

Ammatissa tarvitaan oma-aloitteisuutta, tarkkuutta, pitkäjännitteisyyttä ja järjestelmällisyyttä.

Yhteistyö- ja ryhmätyötaidot ovat tarpeen suunnitteluryhmissä ja asiakaspalvelutyössä.

Markkinointitehtävissä tarvitaan markkinointiosaamista.

Ammattitaidon ylläpitäminen ja jatkuva kouluttautuminen on tarpeen tietoteknisten työvälineiden kehittymisen myötä.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa suunnitteluassistentin perustutkinnon. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja aikuiskoulutuksessa näyttötutkintona.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Palkkaus perustuu työehtosopimukseen, joka riippuu työnantajan toimialasta.

Suunnittelutoimistoissa palkkaus perustuu Suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden työehtosopimukseen. Toimihenkilön palkka määräytyy tehtävien vaativuuden, työsuorituksen ja muun henkilökohtaisen pätevyyden perusteella.

 

Työmarkkinatiedot
Talonrakennusala

Talonrakennusala työllistää noin 135 000 työntekijää, toimihenkilöä ja yrittäjää uudisrakentamisessa, korjausrakentamisessa ja rakennuttamisessa. Noin kolmasosa rakennustyömailla työskentelevistä on pääurakoitsijoiden palveluksessa, loput aliurakoitsijoiden tai vuokratyönantajien palkkalistoilla. Ala on pienyritysvaltainen.

Talonrakennusalan työllisyyttä ylläpitää uudisrakentaminen, jossa rakennetaan uusia asuinrakennuksia ja muita rakennuksia. Korjausrakentaminen työllistää yhä enemmän. Vanhempaa rakennuskantaa pidetään kunnossa esimerkiksi peruskorjauksin, minkä lisäksi rakennuksille tehdään perusparannuksia ja uudistamista.

Rakennusala on suhdanneherkkä työllistäjä. Talouden lasku- ja noususuhdanteet heijastuvat nopeasti rakentamisen määriin, ja sitä kautta työntekijöiden tarpeeseen. Rakennustoiminnan vilkastuessa alalle tarvitaan enemmän työntekijöitä. Työllisten määrä vaihtelee myös vuodenaikojen mukaan, sillä rakennustoiminta on osittain kausiluonteista. Työttömyyttä esiintyy yleensä eniten talvisin, vähiten kesäisin ja syksyisin.

Ammattitaitoisten työntekijöiden tarvetta lisää lähivuosina monien työntekijöiden ja toimihenkilöiden siirtyminen eläkkeelle.

Suunnittelu- ja konsultointiala

Teknologiateollisuuteen kuuluva suunnittelu- ja konsultointiala työllistää Suomessa yli 50 000 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 12 000 ammattilaista (v. 2016). Suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijapalveluita tarvitaan erityisesti teollisuudessa, talonrakentamisessa ja yhdyskuntarakentamisessa.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Kasvunäkymät ovat hyvät erityisesti teollisuuden suunnittelussa.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus

Teknologiateollisuuteen kuuluva elektroniikka- ja sähköteollisuus työllistää Suomessa noin 40 600 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 95 400 ammattilaista (v. 2016). Elektroniikka- ja sähköteollisuus on tärkeä vientiala, jonka tuotannosta menee vientiin lähes 80 prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteollisuus panostaa teollisuuden aloista eniten tutkimus- ja kehitystyöhön.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla. Elektroniikkateollisuuteen lukeutuvat terveysteknologiayritykset arvioivat kuitenkin henkilöstömääränsä kasvavan.

Tietoliikenne on liikevaihdoltaan toimialan suurin alue. Vahvoja kasvualueita ovat esimerkiksi automaatiolaitteet, lääketieteen elektroniikka, pääte- ja verkkolaitteet, anturit ja tunnistinjärjestelmät, ilmailu- ja avaruuslaitteet, säähavaintolaitteet ja -järjestelmät sekä energia- ja ympäristöteknologian ohjaus- ja elektroniikkalaitteet.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Kone- ja metallituoteteollisuus

Teknologiateollisuuteen kuuluva kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa noin 125 000 ammattilaista ja ulkomailla tytäryrityksissä lähes saman verran (v. 2016). Henkilöstömäärällä mitattuna kone- ja metallituoteteollisuus on teknologiateollisuuden suurin toimiala. Kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa enemmän kuin yksikään toinen teollisuudenala.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin tuotannosta jää runsaasti työntekijöitä eläkkeelle lähivuosina, ja heidän tilalleen tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla tai kasvavan hieman.

Näkymät ovat pitkällä aikavälillä myönteiset. Tuotantoa ja työllisyyttä edistää erityisesti uusien koneiden ja laitteiden kysyntä maailman väestönkasvun ja kaupungistumisen myötä. Tuotteet liittyvät esimerkiksi rakentamiseen, teollisuuteen, energiantuotantoon ja ympäristöteknologiaan.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Lähinimikkeet

avustava suunnittelija
cad-piirtäjä
dokumentoija
mallintaja
piirtäjä
suunnitteluavustaja
tekninen piirtäjä
tekninen sihteeri

 

 

Suunnitteluassistentti