Kello- ja kultasepänliikkeen myyjä

Johdanto

Kello- ja kultasepänliikkeen myyjä myy kelloja ja esimerkiksi koruja. Työhön kuuluu asiakaspalvelua sekä tuotteiden esittelyä ja myyntiä. Ammatissa tarvitaan asiakaspalvelutaitoja sekä tuotteiden tuntemusta. Myyjältä edellytetään kiinnostusta kello- ja kultasepänalan tuotteisiin, kätevyyttä ja esteettistä arviointikykyä.

Työtehtävät

Kello- ja kultasepänliikkeen myyjä myy kelloja ja jalometallituotteita kuten kaulakoruja ja sormuksia. Työ on asiakaspalvelua, johon kuuluu tuotteiden esittelyä ja asiakkaan auttamista esimerkiksi lahjakorun valinnassa.

Asiakaspalvelu- ja myyntityön lisäksi tehtäviin kuuluu kassanhoitoa sekä tuotteiden esillepanoa, hinnoittelua, tilaamista ja varastointia. Myyjät ottavat myös vastaan korujen ja kellojen korjaus- ja arviointitöitä, vaihtavat kellon rannekkeita ja pattereita sekä tekevät jopa korvien rei'itystä.

Liikkeessä tulee olla vähintään yksi henkilö, jonka asiantuntemus riittää arvioimaan jalometallien aitoutta sekä käsittelemään jalometallituotteita, esimerkiksi tekemään kaiverruksia, istutuksia jne.

Alan liikkeet ovat pieniä, keskimäärin ne työllistävät kolme työntekijää. Perheyritykset, joissa työskentelee omistajapariskunta ja yhdestä kahteen myyjää ovat yleisiä. Yksin työskentely on harvinaisempaa kuin erikoistavaramyymälöissä keskimäärin, mikä johtuu turvallisuussyistäkin, sillä tuotteet ovat tavallista arvokkaampia.

Työympäristönä ovat liikkeen asiakaspalvelu- ja muut tilat. Työssä käytetään apuna tietotekniikkaa, esimerkiksi tuotteiden tilauksiin.

Työaika vaihtelee yleensä klo 9-20 välillä. Työssä ollaan myös lauantaisin ja sunnuntaisin, joten arkivapaat ovat yleisiä. Ajoittaista kiirettä aiheuttavat juhlapyhien tuottamat ruuhkat.

Työpaikat

Kellosepänliikkeet. Kultasepänliikkeet. Tavaratalojen erikoisosastot. Monet kello- ja kultasepät toimivat yrittäjinä.

 

Työn vaatimukset

Kello- ja kultasepänliikkeen myyjältä edellytetään asiakaspalvelutaitoja sekä tuotteiden ja tuoteryhmien tuntemusta.

Ammatissa tarvitaan kiinnostusta kello- ja kultasepänalan tuotteisiin, kätevyyttä ja esteettistä arviointikykyä.

Alaa koskevat säädökset on myös tunnettava.

Työssä tarvitaan myös omatoimisuutta sekä yhteistyötaitoja.

Kielitaito on tarpeen asiakaspalvelutyössä.

Yrittäjänä toimivilta vaaditaan myös yritystoiminnan kuten verotuksen ja markkinoinnin tuntemusta.

Seisomatyö voi rasittaa jalkoja ja selkää.

 

Koulutus

Monet ovat tulleet ammattiin työkokemuksen kautta ja pätevöityneet suorittamalla alaan liittyviä kursseja.

Kauppiaalta edellytetään ammatillista pätevyyttä. Liikkeen omistajista noin puolella on kellosepän koulutus ja puolella kultasepän tai jonkin kaupallisen alan koulutus.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon artesaani, jossa voi erikoistua esimerkiksi kultasepänalaan, hopeasepänalaan ja kaiverrusalaan.

Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös jalometallialan ammattitutkinto ja jalometallialan erikoisammattitutkinto.

Toisella asteella voi suorittaa myös liiketalouden perustutkinnon merkonomi. Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella sekä näyttötutkintona.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös myynnin ammattitutkinto ja yrittäjän ammattitutkinto sekä kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto.

Ammatillista täydennyskoulutusta tarjoavat Markkinointi-instituutti sekä eri oppilaitosten yhteydessä toimivat täydennyskoulutusorganisaatiot. Lisäksi kaupan alan kursseja järjestävät kaupan alan yritysten omat koulutusorganisaatiot.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Liikkeenharjoittaminen on luvanvaraista.

 

Palkkaus

Kuukausi- tai tuntipalkka. Kaupan työehtosopimuksessa palkan suuruuteen vaikuttavat työtehtävät, koulutus, palvelusvuodet, lisät ja kuntien kalleusluokitus.

Yrittäjien ansiot ovat sidoksissa myyntituloihin.

Työmarkkinatiedot
Kaupan ala

Kaupan ala on elinkeinoelämän toimialoista suurin työllistäjä, joka työllistää noin 284 000 henkilöä (v. 2017). Kaupan toimialoista eniten työllistää vähittäiskauppa, seuraavaksi eniten tukkukauppa ja agentuuritoiminta, sitten autokauppa. Kaupan alalla on paljon yrittäjiä ja heidän perheenjäseniään, yhteensä noin 36 000. Yrityksiä on noin 44 000, joista yli 90 prosenttia on alle kymmenen hengen yrityksiä.

Kaupan alan yritysten toiminta- ja työllistämisedellytyksiin vaikuttavat monet tekijät, joita ovat esimerkiksi talouden suhdannevaihtelut, kotitalouksien ostovoiman kehitys, kulutuskysyntä ja mielipideilmasto, yleinen hintakehitys, tulo- ja kulutusverotus sekä lainsäädäntö.

Päivittäistavarakaupassa myynnin määrät ja siten myös työllistävyys on tasaisempaa kuin erikoistavarakaupassa tai esimerkiksi autokaupassa. Tukkukaupan kannattavuus ja työllisyysnäkymät riippuvat pitkälti vähittäiskaupasta erityisesti päivittäistavaroiden osalta.

Kaupan alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Ala työllistää paljon myös osa-aikaisia työntekijöitä kuten esimerkiksi opiskelijoita. Kauppa on nuorten suurin työllistäjä, sillä alle 25-vuotiaista työssäkäyvistä nuorista yli 20 prosenttia työskentelee kaupan alalla. Kaupan alan rooli työllistäjänä kasvaa tulevaisuudessa entisestään, sillä alalle ennakoidaan avautuvan eniten työpaikkoja maamme toimialoista vuoteen 2020 mennessä.

Lähinimikkeet

merkonomi
myyjä
kellosepänliikkeen myyjä
kelloseppä
kultasepänliikkeen myyjä
kultaseppä

 

Kello- ja kultasepänliikkeen myyjä