Kemisti

Johdanto

Kemisti tutkii aineita sekä niiden ominaisuuksia ja reaktioita. Työnkuva vaihtelee pitkälti työpaikan mukaan. Laboratoriossa tehtävän tutkimus- ja kehitystyön lisäksi tarjolla on hallinnollisia töitä ja markkinointitehtäviä. Työpaikkoja on mm. kemianteollisuudessa, yliopistoissa ja kuntien laboratorioissa. Ammatissa tarvitaan kemian tuntemusta, luovuutta, tarkkuutta ja yhteistyötaitoja.

Työtehtävät

Kemisti tutkii aineita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita. Työnä voi olla myös keinojen etsiminen aineiden tunnistamiseksi ja valmistamiseksi. Kemistien työllä on suuri vaikutus ihmisten terveyteen ja arkipäivän turvallisuuteen.

Kemistin työnkuva vaihtelee paljolti työpaikan mukaan. Laboratoriossa työskentelevä tekee tutkimustyötä omalla erikoistumisalueellaan. Esimerkiksi orgaaniseen kemiaan erikoistunut tutkii orgaanisia yhdisteitä, epäorgaaniseen kemiaan erikoistunut puolestaan mm. suoloja, metalleja ja happoja.

Analyyttiseen kemiaan suuntautuneet kemistit tutkivat aineiden koostumuksia sekä menetelmiä niiden määrittämiseksi. Biokemiassa taas tutkitaan eliöissä havaittavia kemiallisia yhdisteitä ja reaktioita.

Fysikaalisen kemian parissa tutkitaan mm. kemian teoreettista perustaa, spektroskooppisia menetelmiä sekä reaktioiden syntyehtoja. Muita kemian erikoistumisaloja ovat mm. lääkekemia, ympäristökemia ja materiaalikemia.

Tutkimus- ja kehitystyössä tehdään paljon kokeellista työtä ja kehitetään uusia menetelmiä. Laboratorioissa työ on suureksi osaksi tulosten arviointia. Sairaaloissa kemistit vastaavat mm. laboratoriotutkimusten luotettavuudesta. Kuntien elintarvike- ja ympäristölaboratorioissa korostuvat erilaiset valvontatehtävät.

Teollisuuden palveluksessa kemistien työ painottuu laadunvalvontaan ja tuotekehitykseen. Kaupan alalla kemisteille on tarjolla mm. lääkkeiden myynti- ja markkinointitehtäviä.

Hallinnon asiantuntijatehtäviä on tarjolla kunnilla ja valtiolla. Opettajan pätevyyden hankkinut kemisti voi toimia opettajana eri oppilaitoksissa, kemian alan kouluttajana tai oppimateriaalin tekijänä.

Tutkimus-, kehitys- ja asiantuntijatehtävien lisäksi kemistin työhön kuuluu raporttien laatimista, kokouksiin osallistumista sekä perehtymistä alan kirjallisuuteen ja tutkimustuloksiin.

Työyhteisön jäsenten määrä riippuu tutkimusyksikön tms. koosta. Kemistit työskentelevät usein yksin tai pienissä ryhmissä.

Tutkimustyötä tekevät kemistit työskentelevät laboratoriossa. Työssä käytetään apuna erilaisia välineitä, mittalaitteita ja kemikaaleja. Perinteisiä tutkimusvälineitä ovat mm. pipetit, koeputket, mitta-astiat ja tislauslaitteet.

Nykyaikaisessa kemian tutkimuksessa käytetään apuna myös tietotekniikkaa, esimerkiksi kemian piirto-ohjelmia. Spektroskooppiset menetelmät edustavat kehittyneimpiä tutkimusmenetelmiä. Niillä saadaan selville mm. tutkittavan kohteen alkuainekoostumus.

Kemistin työ on pääosin säännöllistä päivätyötä. Työssä voi joutua matkustamaan esimerkiksi seminaareihin tai markkinoimaan.

 

Työpaikat

Tutkimuslaitokset. Kuntien sairaala-, elintarvike- ja ympäristölaboratoriot. Kemianteollisuus. Kaupan ala. Yliopistot. Oppilaitokset.

 

Työn vaatimukset

Kemistin on tunnettava kemiaa sekä kyettävä omaksumaan uutta teoreettista tietoa ja soveltamaan tutkimustietoa käytäntöön.

Ammatissa tarvitaan luovuutta. Matemaattisesta lahjakkuudesta on etua.

Työssä tarvitaan tarkkuutta ja vastuullisuutta.

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot ovat tarpeen. Palveluhenkisyyttä korostetaan yhä enemmän etenkin yksityissektorilla.

Hyvästä viestintä- ja kielitaidosta, erityisesti englannin kielen taidosta, on hyötyä.

Liiketaloudellinen osaaminen ja poikkitieteellisyys nousevat tulevaisuudessa entistä keskeisempään asemaan ainakin kemianteollisuudessa.

Ammatti edellyttää oman alan kehityksen jatkuvaa seuraamista.

Tutkimustyössä joudutaan monesti seisomaan kylmähuoneissa pitkiäkin aikoja. Työssä on osattava käsitellä myrkyllisiä aineita.

Taipumus ihoallergiaan tai yliherkkyys joillekin aineille saattaa estää ammatin harjoittamisen.

 

Koulutus

Yliopistoissa voi opiskella luonnontieteellisellä koulutusalalla kemiaa. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri.

Teknillistieteellisellä koulutusalalla voi opiskella kemian tekniikkaa. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri.

Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajan virat peruskouluissa ja lukioissa ovat usein kolmen opetettavan aineen virkoja. Tämän vuoksi kemiaa opiskelevien kannattaa lukea sivuaineina matematiikkaa ja fysiikkaa.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Kemistit ovat tyypillisesti kuukausipalkkaisia.

 

 

Työmarkkinatiedot
Kemia

Kemistejä työskentelee yksityisellä sektorilla eniten lääketeollisuudessa ja muun kemianteollisuuden palveluksessa. Julkisella sektorilla kunnat ja kuntayhtymät työllistävät kemistejä esimerkiksi opetustehtävissä sekä terveydenhuollossa esimerkiksi laboratorioissa ja sairaalakemisteinä.

Luonnontieteelliseltä koulutusalalta valmistuneet kemistit työskentelevät erilaisissa asiantuntija-, tutkimus- ja kehitystehtävissä sekä opetustehtävissä. Työpaikkoja on esimerkiksi kemian-, lääke-, bio- ja metsäteollisuudessa sekä yliopistoissa, valtion tutkimuslaitoksissa, sairaaloissa ja kunnilla.

Teknisiin tieteisiin kuuluvasta kemian tekniikasta valmistuneet työskentelevät pääasiassa tutkimuksen ja tuotekehityksen tehtävissä. Suurimmat työnantajat ovat teknologiateollisuus ja kemianteollisuus sekä yliopistot ja valtion tutkimuslaitokset.

Kemisteillä esiintyy työttömyyttä, koska suuret koulutusmäärät heikentävät työllisyystilannetta. Kilpailu työpaikoista on kovaa, ja työnhakijoita on enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Työpaikkoja vapautuu lähinnä eläkkeelle jäämisten tai toisiin tehtäviin siirtymisten myötä. Määräaikaiset työsuhteet ovat kemian alalla yleisiä. Kemian alalla työskentelee myös esimerkiksi laboratorioanalyytikkoja ja laborantteja.

Kemianteollisuus

Kemianteollisuus työllistää suoraan noin 34 000 henkilöä (v. 2016). Eniten työllistävät muovituotteiden, peruskemikaalien ja lääkkeiden valmistus. Henkilöstömäärä on pysytellyt vakaana viime vuosina. Suomalainen kemianteollisuus työllistää myös ulkomailla.

Kemianteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Uutta henkilöstöä tarvitaan toimihenkilö- ja työntekijätehtäviin varsinkin eläkkeelle jäämisistä johtuen. Ala työllistää enimmäkseen vain toisen asteen ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Kemianteollisuudessa tarvitaan mm. moniosaamista, uusien teknologioiden hallintaa, raaka-aineosaamista, laatuosaamista, vahvaa luonnontieteellistä ja teknologista osaamista sekä asiakasosaamista, liiketaloudellista osaamista, kestävän kehityksen osaamista, vieraiden kulttuurien tuntemusta, kielitaitoa ja tietojärjestelmien käyttötaitoa.

Suunnittelu- ja konsultointiala

Teknologiateollisuuteen kuuluva suunnittelu- ja konsultointiala työllistää Suomessa yli 50 000 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 12 000 ammattilaista (v. 2016). Suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijapalveluita tarvitaan erityisesti teollisuudessa, talonrakentamisessa ja yhdyskuntarakentamisessa.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Kasvunäkymät ovat hyvät erityisesti teollisuuden suunnittelussa.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Ympäristöala

Ympäristöala työllistää valtiolla, kunnilla, tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa ja oppilaitoksissa. Työpaikkoja on lisäksi ympäristöalan yrityksissä, luontoalan yrityksissä ja muiden toimialojen yrityksissä esimerkiksi teollisuudessa. Ala työllistää myös järjestöissä.

Ympäristöalalla työskentelevien kokonaismäärän arvioiminen on vaikeaa johtuen työntekijöiden sijoittumisesta eri sektoreille. Ala työllistää esimerkiksi ympäristön tutkimisen, suunnittelun, käytön, hyödyntämisen ja hoidon tehtäväalueilla.

Työllisyystilanne vaihtelee koulutustaustasta riippuen. Yleisesti ottaen oppilaitoksista on valmistunut enemmän alalle tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla. Työttömyyttä esiintyy erityisesti vastavalmistuneilla. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä yliopistoissa ja kunnilla.

Valtio, kunnat ja yliopistot palkkaavat uutta henkilöstöä lähinnä eläkkeelle jäävien tai muihin tehtäviin siirtyvien tilalle. Työpaikkojen syntyminen julkisella sektorilla riippuu uusien virkojen perustamisesta tai avoimeksi tulleiden täyttämisestä. Ympäristöalan ja luontoalan järjestöissä on vain vähän henkilökuntaa.

Ympäristöalan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Niiden työllisyystilanteeseen vaikuttaa alan palveluiden ja tuotteiden kysyntä, joka riippuu talouden suhdanteista ja investoinneista ympäristöön. Ympäristöteknologia on yksi nopeimmin kehittyvistä tekniikan osa-alueista. Sen tarpeisiin vastaaminen edellyttää riittävästi osaavia työntekijöitä.

Ympäristöalaan liittyvä luontoyrittäjyys on pienyritysvaltaista. Alalla toimivat ovat pääasiassa yhden hengen yrityksiä tai perheyrityksiä. Niiden työllisyydelle on tyypillistä kausiluonteisuus ja sivutoimisuus sekä osa-aikainen ja monialayrittäjyys.

Bioenergia-ala

Bioenergia-ala työllistää noin 20 000 henkilöä (v. 2017). Eniten työllistävät turpeen ja metsähakkeen tuotanto. Alkutuotannon lisäksi ala työllistää esimerkiksi kuljetuksessa, energiantuotannossa ja tuotekehityksessä. Työpaikkoja on maaseudulla ja kaupungeissa eri puolilla maata. Maa- ja metsätaloudessa tehtävät bioenergiaan liittyvät työt voivat olla myös sivutoimisia, osa-aikaisia ja kausittaisia.

Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Uusia työntekijöitä tarvitaan pitkällä aikavälillä eläkkeelle lähtevien tilalle sekä alan kasvutavoitteiden täyttämiseksi. Suurin tarve on ollut metsähakkeen tuotannossa ja kuljetuksessa, joissa tarvitaan koneen- ja autonkuljettajia. Työllisyystilanne on hakeyrityksissä paras talvisin, kesät ovat hiljaisempaa aikaa.

Metsähakkeen kysyntä ja käyttö ovat kuitenkin viime vuosina vähentyneet monista syistä. Sellutehtailta tulee jatkossakin suuri määrä puunkuorta, joka kilpailee energiapuun kanssa. Sähkön tuotanto on vähentynyt voimalaitoksissa alhaisen markkinahinnan ja kannattavuuden vuoksi. Tämä on ajanut bioenergiayrityksiä vaikeuksiin erityisesti Keski-Suomessa, eikä investointeja uskalleta tehdä tulevaisuuden epävarmuuden vuoksi.

Bioenergia-alan työllisyyttä edistävät ilmastonmuutoksen hillitseminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen bioenergialla sekä pyrkimys energiaomavaraisuuden lisäämiseen ja tuontienergian käytön vähentämiseen. Metsähakkeen käyttöä lisäämällä voidaan luoda lisää uusia työpaikkoja bioenergian hankintaan, kuljetukseen ja energiantuotantoon. Työntekijöiden määrän arvioidaan kasvavan etenkin biojalostuksessa, jossa biopolttoaineita tuotetaan metsistä saatavilla raaka-aineilla.

Energiapolitiikalla voidaan vaikuttaa työllistävyyteen esimerkiksi metsähakkeella tuotetun sähkön tukien sekä turpeella tuotetun lämmön verotuksen kautta. Turpeen tuotannon ja kuljetusten työllistävyys voivat heikentyä, jos veronkiristykset sekä uusien tuotantoalueiden lupien saamisen vaikeudet jatkuvat.

Lääketeollisuus

Lääketeollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 5 400 henkilöä tutkimukseen ja tuotekehitykseen, myyntilupahallintoon, markkinointiin ja tuotantoon liittyvissä tehtävissä (v. 2017).

Lääketeollisuuden henkilöstön määrä Suomessa on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lääketuotanto työllistää aikaisempia vuosikymmeniä vähemmän, sillä lääkkeiden teollinen tuotanto on siirtynyt suurelta osin Euroopan ulkopuolelle. Suomessa eniten työllistävät tutkimus ja tuotekehitys sekä markkinointi.

Alan työllisyyttä ylläpitää lääkkeiden jatkuva kysyntä terveydenhoidon tarpeisiin. Myös uusien lääkkeiden tuottaminen markkinoille työllistää monien eri alojen osaajia tutkimustehtävistä markkinointiin. Lääketeollisuus tulee työllistämään hyvin myös tulevaisuudessa. Lääkkeiden kysyntää lisää entisestään väestön ikääntyminen.

Lääketeollisuudessa on tarjolla myös kansainvälisiä tehtäviä, sillä lääketeollisuuden yritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla tai ovat monikansallisia yhtiöitä.

Biokemia

Biokemian alalla suurin työllistäjä on yksityinen sektori, jossa työpaikkoja on eniten lääketeollisuuden, elintarviketeollisuuden, kemianteollisuuden ja bioalan yrityksissä. Yliopistot ja valtio työllistävät mm. tutkimuslaitoksissa, -laboratorioissa ja hallinnossa. Kunnat työllistävät esimerkiksi sairaaloissa, laboratorioissa ja hallinnossa.

Työllistyminen biokemian tehtäviin voi olla vaikeaa, sillä alalle on koulutettu enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla. Työttömyyttä esiintyy varsinkin vastavalmistuneilla. Määräaikaiset työsuhteet ovat alalla yleisiä.

Työpaikkoja vapautuu lähinnä eläkkeelle jäämisten tai muihin tehtäviin siirtymisten myötä. Alalta ei kuitenkaan ole jäämässä eläkkeelle suurta määrää työntekijöitä. Biotekniikkaan liittyvät työtehtävät saattavat tulevaisuudessa työllistää nykyistä enemmän.

Eri nimikkeillä työskentelevien biokemistien lisäksi alalla työskentelee myös esimerkiksi bioanalyytikkoja ja laborantteja.

Lähinimikkeet

assistentti
diplomi-insinööri
DI
erikoistutkija
filosofian maisteri
kemisti
laatupäällikkö
laboratoriopäällikkö
lääke-edustaja
markkinointijohtaja
markkinointipäällikkö
opettaja
osastopäällikkö
patenttiasiamies
rikoskemisti
sairaalakemisti
suunnittelija
toimitusjohtaja
tuotekehittelijä
tuotekehitysjohtaja
tuotekehityspäällikkö
kehityspäällikkö
tuotepäällikkö
tutkija
ylitarkastaja
ympäristöhygieenikko
ympäristökemisti
ympäristöpäällikkö
ympäristötarkastaja

 

Kemisti