Kosmetiikkamyyjä

Johdanto

Kosmetiikkamyyjä myy kosmetiikkaa, hajuvesiä ja muita kauneudenhoitotuotteita esimerkiksi tavaratalon kosmetiikka-osastolla, kauneuskeskuksessa tai alan erikoisliikkeessä. Työssä tarvitaan asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaitoja sekä kauneudenhoitoalan tuotteiden ja trendien tuntemusta.

Työtehtävät

Kosmetiikkamyyjä myy kosmetiikkaa, hajuvesiä ja kauneudenhoitotarvikkeita tavaratalojen kosmetiikka-osastojen ja erikoisliikkeiden asiakkaille sekä kauneudenhoitoalan ammattilaisille.

Työtehtäviin kuuluu asiakkaan tarpeiden selvittämistä, myyntiperusteiden esittämistä, asiakkaan auttamista päätöksenteossa sekä tuotteisiin liittyvää opastusta ja neuvontaa. Myyjä voi olla erikoistunut tiettyihin merkkituotteisiin. Työhön voi kuulua myös värianalyysien ja ehostusten tekoa sekä tuote-esittelyjen järjestämistä.

Tuotteiden kuten meikkien ja ihonhoitotuotteiden esittelyn lisäksi kosmetiikkamyyjän tehtäviin kuuluu tuotteiden tilaaminen, vastaanotto ja varastointi. Lisäksi kosmetiikkamyyjä hinnoittelee tuotteet, asettelee ne esille myymälätilaan ja hoitaa kassaa.

Työympäristö on tyypillisesti siisti ja hyvin valaistu. Asiakkaiden lisäksi työpäivän aikana ollaan tekemisissä muun henkilökunnan kanssa. Suuremmissa työpaikoissa työskentelee useita kauneudenhoitoalan ammattilaisia. Osa myyjistä työskentelee yksin.

Työaika vaihtelee yleensä klo 9-20 välillä. Työssä ollaan myös lauantaisin ja sunnuntaisin, joten arkivapaat ovat yleisiä. Osapäivätyöntekijöiden määrä on lisääntynyt. Osa työskentelee vain iltaisin ja viikonloppuisin. Ajoittaiset ruuhkat ja työpaikan koko vaikuttavat työtahtiin.

 

Työpaikat

Tavaratalojen kosmetiikkaosastot. Alan erikoisliikkeet. Kauneuskeskukset. Kauneushoitolat.

Työn vaatimukset

Kosmetiikkamyyjän työ edellyttää kauneudenhoitoalan tuotteiden tuntemusta, meikkimuodin ja alan trendien jatkuvaa seuraamista sekä kiinnostusta kauneudenhoitoalaan.

Henkilökohtainen myyntityö edellyttää asiakaspalvelutaitoja, hyviä vuorovaikutustaitoja ja oma-aloitteisuutta. Kielitaito on tarpeen.

Siisti ja huoliteltu ulkonäkö on eduksi myyntityössä.

Työ on seisomatyötä, ja siihen kuuluu kävelyä ja kurkottelua. Hyvä fyysinen terveys on siten tarpeen.

Kemikaaliallergioista voi olla haittaa työssä.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa kauneudenhoitoalan perustutkinnon. Tutkinnossa voi suuntautua kauneudenhoitoon ja tuoteneuvontaan, jolloin tutkinto on kosmetiikkaneuvoja. Kosmetologiaan suuntautuen tutkinto on kosmetologi.

Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona. Näyttötutkintona voidaan suorittaa myös kauneudenhoitoalan erikoisammattitutkinto.

Kosmetiikkamyyjällä voi olla myös jokin kaupallisen alan koulutus, esimerkiksi liiketalouden perustutkinto merkonomi. Liiketalouden perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona. Näyttötutkintona voidaan suorittaa myös myynnin ammattitutkinto.

Kosmetiikkamyyjällä voi olla myös esimerkiksi Markkinointi-instituutin järjestämä tai kaupan ryhmittymien järjestämä oma koulutus.

Kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto on estenomi (AMK).


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Kuukausipalkka. Palkkaus määräytyy kaupan työehtosopimuksen mukaan. Palkan suuruuteen vaikuttavat työtehtävät, koulutus, palvelusvuodet, lisät ja kuntien kalleusluokitus. Myyjät on jaettu kahteen ryhmään tehtävien vaativuuden mukaan.

Työmarkkinatiedot
Kaupan ala

Kaupan ala on elinkeinoelämän toimialoista suurin työllistäjä, joka työllistää noin 284 000 henkilöä (v. 2017). Kaupan toimialoista eniten työllistää vähittäiskauppa, seuraavaksi eniten tukkukauppa ja agentuuritoiminta, sitten autokauppa. Kaupan alalla on paljon yrittäjiä ja heidän perheenjäseniään, yhteensä noin 36 000. Yrityksiä on noin 44 000, joista yli 90 prosenttia on alle kymmenen hengen yrityksiä.

Kaupan alan yritysten toiminta- ja työllistämisedellytyksiin vaikuttavat monet tekijät, joita ovat esimerkiksi talouden suhdannevaihtelut, kotitalouksien ostovoiman kehitys, kulutuskysyntä ja mielipideilmasto, yleinen hintakehitys, tulo- ja kulutusverotus sekä lainsäädäntö.

Päivittäistavarakaupassa myynnin määrät ja siten myös työllistävyys on tasaisempaa kuin erikoistavarakaupassa tai esimerkiksi autokaupassa. Tukkukaupan kannattavuus ja työllisyysnäkymät riippuvat pitkälti vähittäiskaupasta erityisesti päivittäistavaroiden osalta.

Kaupan alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Ala työllistää paljon myös osa-aikaisia työntekijöitä kuten esimerkiksi opiskelijoita. Kauppa on nuorten suurin työllistäjä, sillä alle 25-vuotiaista työssäkäyvistä nuorista yli 20 prosenttia työskentelee kaupan alalla. Kaupan alan rooli työllistäjänä kasvaa tulevaisuudessa entisestään, sillä alalle ennakoidaan avautuvan eniten työpaikkoja maamme toimialoista vuoteen 2020 mennessä.

Kauneudenhoitoala

Kauneudenhoitoalan työllisyyttä ylläpitää palveluiden jatkuva kysyntä, mikä johtuu ihmisten halusta hoitaa itseään sekä panostaa ulkoiseen olemukseensa. Myös edustavuuden merkityksen korostuminen työelämässä lisää palveluiden kysyntää.

Hiusalalla työskentelee arviolta noin 15 000 ammattilaista, joista suurin osa on ammatin- tai liikkeenharjoittajina toimivia yrittäjiä. Alalla toimitaan usein vuokratuoliyrittäjänä tai sopimusyrittäjänä toisen yrittäjän tiloissa joko sovitulla kiinteällä kuukausivuokralla tai tehdyistä palvelutöistä saatua tiettyä prosenttiosuutta vastaan.

Hiusalalle syntyy avoimia työpaikkoja sekä tilaisuuksia yritystoiminnalle lähinnä eläkkeelle jäämisten, sijaisuuksien tai uusien liikeketjujen paikkakunnalle tulemisten myötä. Hiusalalla on tapahtunut yritysten koon kasvua ja ketjuuntumista. Työllisyystilanne vaihtelee alueellisesti. Varsinkin pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa työnhakijoita voi olla enemmän kuin avoimia työpaikkoja on tarjolla.

Työllisyystilanne on heikentynyt parturi-kampaamopalveluista perittävän korkean arvonlisäveron vuoksi. Hintojen nousu on saanut monen asiakkaan käyttämään palveluita entistä harvemmin. Kannattavuuden heikennyttyä moni yritys on joutunut lopettamaan toimintansa tai irtisanomaan palkattuja työntekijöitä, joista osa on siirtynyt vuokratuoliyrittäjiksi. Työntekijöiden palkkaaminen ei usein ole mahdollista, koska tulot eivät riitä työnantajakulujen maksamiseen. Yrittäjyys on siksi tärkein keino työllistyä alalla.

Ammattitaitoisille parturi-kampaajille on kysyntää tulevaisuudessakin. Lähivuosina alalta jää eläkkeelle monia ammattilaisia, mikä tarjoaa työllistymismahdollisuuksia uusille alalle tuleville. Työllisyyttä parantaa osaltaan myös se, että yritysten palvelut kattavat usein myös muita kauneudenhoitopalveluita, esimerkiksi rakennekynsien tekemistä, mikä laajentaa asiakaskuntaa ja lisää työn määrää. Aukioloaikojen laajeneminen saattaa lisätä työpaikkoja isoissa ketjuliikkeissä.

Suomen Kosmetologien Yhdistykseen kuuluu noin 3 800 jäsentä, joista noin 1 400 toimii hoitolayrittäjinä joko liikkeen- tai ammatinharjoittajina. Kosmetologit toimivat pääasiassa yrittäjinä, mutta myös vuokratuoliyrittäjyys on yleistä. Palkattua henkilöstöä on alalla vähemmän kuin yrittäjiä. He työskentelevät alan yrityksissä ja ammattikosmetiikan maahantuontiyrityksissä tai markkinoinnin, koulutuksen ja opetuksen tehtäväalueilla. Työllisyystilanne on vakaa, ja säilynee tulevaisuudessa samanlaisena.

Lisäaineistot

 

 

Lähinimikkeet

myyjä
kosmetologi
estenomi
estenomi (AMK)

 

Kosmetiikkamyyjä