Biokemisti

Johdanto

Biokemistit työskentelevät tutkimustehtävissä, opettajina ja myyntitehtävissä. Työpaikkoja on mm. tutkimuslaboratorioissa, lääke- ja elintarviketeollisuudessa sekä yliopistoissa ja oppilaitoksissa. Biokemistiltä edellytetään biokemian asiantuntemusta, itsenäistä työskentelyotetta, pitkäjännitteisyyttä, tarkkuutta ja vuorovaikutustaitoja.

Työtehtävät

Biokemistejä työskentelee monilla eri aloilla, esimerkiksi tieteellisen tutkimuksen parissa, sairaalakemisteinä, teollisuuden ja kaupan tuotekehitystehtävissä sekä opetustehtävissä.

Tutkimustyössä biokemistit tutkivat elämää molekyylitasolla. He selvittävät biokemiallisia ilmiöitä kuten esimerkiksi kemiallisia mekanismeja biologisten prosessien ja sairauksien taustalla.

Lääke- ja elintarviketeollisuudessa tehdään tutkimusta mm. uusien lääkkeiden ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittämiseksi. Tutkimustyöhön kuuluu osana myös raporttien ja artikkeleiden kirjoittaminen.

Sairaaloiden laboratorioissa sekä elintarvike- ja ympäristölaboratorioissa biokemistit työskentelevät asiantuntijoina. He toimivat esimerkiksi analysointitoiminnan kehittämistehtävissä, laadunvarmistustehtävissä tai laboratorioiden johtajina.

Biokemisti valitsee käytettävät analyysimenetelmät, varmistaa niiden toimivuuden ja tekee jatkuvaa seurantaa. Hän saattaa itsekin tehdä analyysejä, mutta etupäässä hänen roolinsa on vastata testitulosten luotettavuudesta.

Tehtäviin voi kuulua myös tarvittavien analyysilaitteistojen hankkiminen, arvioiminen ja koestaminen sekä käyttöohjeiden laatiminen niiden käyttäjille kuten esimerkiksi laboranteille ja laboratoriohoitajille.

Opettajan pätevyyden hankkineita biokemistejä työllistävät myös opetustehtävät mm. lukioissa ja ammattikorkeakouluissa, joissa he toimivat useimmiten biologian aineenopettajina. Biokemistejä työskentelee myös myyntitehtävissä lääke-esittelijöinä sekä laboratorioalan tarvikkeiden ja laitteiden myyjinä.

Tutkimustyötä tehdään usein työryhmässä. Laboratorioissa biokemistin kanssa työskentelee esimerkiksi laborantteja, sairaalassa taas laboratoriohoitajia, lääkäreitä ja hoitajia. Opetustehtävät ja myyntiedustustyöt ovat luonteeltaan hyvin sosiaalisia.

Työympäristö vaihtelee toimenkuvan mukaan työhuoneesta laboratorioon, luokkahuoneeseen luentosaliin ja asiakkaan tiloihin. Työvälineinä käytetään laboratorioissa automaattisia analysaattoreita, laboratoriotyövälineitä ja tietotekniikkaa.

Biokemistin työ on pääasiassa säännöllistä päivätyötä. Työssä voi joutua matkustamaan esimerkiksi seminaareihin sekä markkinoimaan ja myymään tuotteita.

Biokemisti on ammattinimikkeenä harvinainen, tavallisempi on esimerkiksi tutkija tai kemisti.

 

Työpaikat

Tutkimuslaboratoriot. Kuntien sairaala-, elintarvike- ja ympäristölaboratoriot. Lääke-, diagnostiikka- ja elintarviketeollisuus. Bioteknologian yritykset. Yliopistot. Oppilaitokset.

 

Työn vaatimukset

Biokemistiltä edellytetään biokemian asiantuntemusta sekä kemian ja solubiologian tuntemusta.

Ammatissa on osattava soveltaa tieteellisiä työskentelytapoja.

Tieteellistä kirjallisuutta on kyettävä ymmärtämään ja lukemaan kriittisesti.

Tutkimustyössä tarvitaan taitoa tieteellisten julkaisujen kirjoittamiseen.

Tutkimustyössä tarvitaan myös itsenäistä ja oma-aloitteista työskentelyotetta sekä pitkäjännitteisyyttä ja tarkkuutta.

Biokemisti tarvitsee työssään myös vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja. Esimiesasemassa edellytetään myös johtamistaitoa ja usein myös taloudellista osaamista.

Tuotekehitystehtävissä on tärkeää osata muuttaa uudet innovaatiot myyviksi tuotteiksi.

Hyvä kielitaito on tarpeen alan kirjallisuuden seuraamisessa ja yhteydenpidossa kansainväliseen tiedeyhteisöön.

Biokemistin on seurattava oman alansa kehitystä ja kouluttauduttava alan kehittymisen myötä.

Taipumus ihoallergiaan tai yliherkkyys joillekin aineille saattaa estää varsinaisen laboratoriotyöskentelyn, mutta ei opettajan, virkamiehen tai alan järjestötehtävien hoitamista.

 

Koulutus

Yliopistoissa voi opiskella biokemiaa ja suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon filosofian maisteri.

Kemia on tärkeä sivuaine biokemian opiskelijoille.

Kelpoisuusehdot

Sairaalakemistiltä vaaditaan sairaalakemistin tutkinto.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Kemistit, biokemistit ja elintarvikekemistit ovat tyypillisesti kuukausipalkkaisia.

 

 

Työmarkkinatiedot
Kemia

Kemistejä työskentelee yksityisellä sektorilla eniten lääketeollisuudessa ja muun kemianteollisuuden palveluksessa. Julkisella sektorilla kunnat ja kuntayhtymät työllistävät kemistejä esimerkiksi opetustehtävissä sekä terveydenhuollossa esimerkiksi laboratorioissa ja sairaalakemisteinä.

Luonnontieteelliseltä koulutusalalta valmistuneet kemistit työskentelevät erilaisissa asiantuntija-, tutkimus- ja kehitystehtävissä sekä opetustehtävissä. Työpaikkoja on esimerkiksi kemian-, lääke-, bio- ja metsäteollisuudessa sekä yliopistoissa, valtion tutkimuslaitoksissa, sairaaloissa ja kunnilla.

Teknisiin tieteisiin kuuluvasta kemian tekniikasta valmistuneet työskentelevät pääasiassa tutkimuksen ja tuotekehityksen tehtävissä. Suurimmat työnantajat ovat teknologiateollisuus ja kemianteollisuus sekä yliopistot ja valtion tutkimuslaitokset.

Kemisteillä esiintyy työttömyyttä, koska suuret koulutusmäärät heikentävät työllisyystilannetta. Kilpailu työpaikoista on kovaa, ja työnhakijoita on enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Työpaikkoja vapautuu lähinnä eläkkeelle jäämisten tai toisiin tehtäviin siirtymisten myötä. Määräaikaiset työsuhteet ovat kemian alalla yleisiä. Kemian alalla työskentelee myös esimerkiksi laboratorioanalyytikkoja ja laborantteja.

Ympäristöala

Ympäristöala työllistää valtiolla, kunnilla, tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa ja oppilaitoksissa. Työpaikkoja on lisäksi ympäristöalan yrityksissä, luontoalan yrityksissä ja muiden toimialojen yrityksissä esimerkiksi teollisuudessa. Ala työllistää myös järjestöissä.

Ympäristöalalla työskentelevien kokonaismäärän arvioiminen on vaikeaa johtuen työntekijöiden sijoittumisesta eri sektoreille. Ala työllistää esimerkiksi ympäristön tutkimisen, suunnittelun, käytön, hyödyntämisen ja hoidon tehtäväalueilla.

Työllisyystilanne vaihtelee koulutustaustasta riippuen. Yleisesti ottaen oppilaitoksista on valmistunut enemmän alalle tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla. Työttömyyttä esiintyy erityisesti vastavalmistuneilla. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä yliopistoissa ja kunnilla.

Valtio, kunnat ja yliopistot palkkaavat uutta henkilöstöä lähinnä eläkkeelle jäävien tai muihin tehtäviin siirtyvien tilalle. Työpaikkojen syntyminen julkisella sektorilla riippuu uusien virkojen perustamisesta tai avoimeksi tulleiden täyttämisestä. Ympäristöalan ja luontoalan järjestöissä on vain vähän henkilökuntaa.

Ympäristöalan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Niiden työllisyystilanteeseen vaikuttaa alan palveluiden ja tuotteiden kysyntä, joka riippuu talouden suhdanteista ja investoinneista ympäristöön. Ympäristöteknologia on yksi nopeimmin kehittyvistä tekniikan osa-alueista. Sen tarpeisiin vastaaminen edellyttää riittävästi osaavia työntekijöitä.

Ympäristöalaan liittyvä luontoyrittäjyys on pienyritysvaltaista. Alalla toimivat ovat pääasiassa yhden hengen yrityksiä tai perheyrityksiä. Niiden työllisyydelle on tyypillistä kausiluonteisuus ja sivutoimisuus sekä osa-aikainen ja monialayrittäjyys.

Bioteknologia

Bioteknologian tai biotekniikan työllisten määrän arviointia vaikeuttaa työntekijöiden sijoittuminen eri toimialoille sekä sen määrittely, ketkä työskentelevät biotekniikan tehtävissä. Teollisen biotekniikan arvioidaan työllistävän noin 42 000 henkilöä, kun mukaan lasketaan sen mahdollistajat, tuottajat ja loppukäyttäjät.

Biotekniikan työpaikoista suurin osa on elintarviketeollisuudessa. Työpaikkoja on myös kemianteollisuudessa, metsäteollisuudessa, energiateollisuudessa ja lääketeollisuudessa sekä bioalan yrityksissä.

Bioalan yritykset tutkivat, kehittävät ja valmistavat esimerkiksi terveydenhuollon biomateriaaleja, diagnostiikkaan liittyviä testejä tai toimivat bio- tai lääketeollisuuden palveluyrityksinä. Sovellukset voivat liittyä myös elintarviketeollisuuteen, maa- ja metsätalouteen tai ympäristöalaan.

Kunnat työllistävät esimerkiksi elintarvikelaboratorioissa, ympäristölaboratorioissa sekä jäte- ja vesihuollossa, valtio poliisin ja tullin laboratorioissa, yliopistot ja tutkimuslaitokset tutkimus- ja opetustehtävissä.

Työpaikoista on yleisesti ottaen kova kilpailu, sillä alalle on koulutettu eri koulutustasoilla enemmän kuin työpaikkoja on tarjolla. Bioalan ja bioteollisuuden yritykset sekä julkisen sektorin toimijat rekrytoivat tarpeen mukaan. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisiä erityisesti yliopistoissa, sillä esimerkiksi tutkimusprojektit ovat rahoituksesta riippuvaisia määräaikaisia hankkeita.

Alan kehitysnäkymät ovat maailmanlaajuisesti hyvät. Kemianteollisuudessa prosessit ovat tulevaisuudessa entistä enemmän biotekniikkaa, mikä edesauttaa työllisyyttä. Työpaikkoja voi syntyä eniten pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Alan työllisyyteen vaikuttaa kuitenkin panostus tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Kansainvälisenä alana bioteknologia tarjoaa osaajille hyvät mahdollisuudet työskennellä myös ulkomailla.

Lääketeollisuus

Lääketeollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 5 400 henkilöä tutkimukseen ja tuotekehitykseen, myyntilupahallintoon, markkinointiin ja tuotantoon liittyvissä tehtävissä (v. 2017).

Lääketeollisuuden henkilöstön määrä Suomessa on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lääketuotanto työllistää aikaisempia vuosikymmeniä vähemmän, sillä lääkkeiden teollinen tuotanto on siirtynyt suurelta osin Euroopan ulkopuolelle. Suomessa eniten työllistävät tutkimus ja tuotekehitys sekä markkinointi.

Alan työllisyyttä ylläpitää lääkkeiden jatkuva kysyntä terveydenhoidon tarpeisiin. Myös uusien lääkkeiden tuottaminen markkinoille työllistää monien eri alojen osaajia tutkimustehtävistä markkinointiin. Lääketeollisuus tulee työllistämään hyvin myös tulevaisuudessa. Lääkkeiden kysyntää lisää entisestään väestön ikääntyminen.

Lääketeollisuudessa on tarjolla myös kansainvälisiä tehtäviä, sillä lääketeollisuuden yritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla tai ovat monikansallisia yhtiöitä.

Biokemia

Biokemian alalla suurin työllistäjä on yksityinen sektori, jossa työpaikkoja on eniten lääketeollisuuden, elintarviketeollisuuden, kemianteollisuuden ja bioalan yrityksissä. Yliopistot ja valtio työllistävät mm. tutkimuslaitoksissa, -laboratorioissa ja hallinnossa. Kunnat työllistävät esimerkiksi sairaaloissa, laboratorioissa ja hallinnossa.

Työllistyminen biokemian tehtäviin voi olla vaikeaa, sillä alalle on koulutettu enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla. Työttömyyttä esiintyy varsinkin vastavalmistuneilla. Määräaikaiset työsuhteet ovat alalla yleisiä.

Työpaikkoja vapautuu lähinnä eläkkeelle jäämisten tai muihin tehtäviin siirtymisten myötä. Alalta ei kuitenkaan ole jäämässä eläkkeelle suurta määrää työntekijöitä. Biotekniikkaan liittyvät työtehtävät saattavat tulevaisuudessa työllistää nykyistä enemmän.

Eri nimikkeillä työskentelevien biokemistien lisäksi alalla työskentelee myös esimerkiksi bioanalyytikkoja ja laborantteja.

Lähinimikkeet

filosofian maisteri
kemisti
tutkija
lääke-esittelijä
laboratorion johtaja
tutkimusjohtaja
sairaalakemisti
opettaja