Maaseutuyrittäjä

Johdanto

Maaseutuyrittäjät työskentelevät omilla maatiloillaan vaihtelevissa tehtävissä. Nykyajan maaseutuyrittäjän tulee osata työskennellä tekniikan parissa ja hallita myös taloudellinen suunnittelu. Maaseutuyrittäjä suunnittelee itse työpäivänsä. Maatalousalan muutosten vuoksi maaseutuyrittäjän pitää olla tarvittaessa valmis kehittämään uusia lisäelinkeinoja. Yhteistyö toisten tilojen kanssa ja esimerkiksi koneurakointi ovat lisääntyneet voimakkaasti.

Työtehtävät

Maaseutuyrittäjä hoitaa omistamaansa tai vuokraamaansa maatilaa, johon voi kuulua pellon lisäksi tuotantoeläimiä ja metsää. Suurin osa Suomen maatiloista on perheviljelmiä, joilla työt tehdään yleensä viljelijän perheen omin voimin. Palkatun työn ja urakoinnin käyttö ovat lisääntyneet tilakoon kasvaessa voimakkaasti.

Maaseutuyrittäjän töihin kuuluvat yleensä pelto- ja metsätyöt, karjatalouden työt sekä koneiden huolto- ja korjaustyöt. Maaseutuyrittäjän työtehtävät määräytyvät maatilan tuotantosuunnan ja koon mukaan.

Kotieläintuotanto sitoo viljelijän melko tiukasti tilalleen, mutta antaa työtä tasaisesti ympäri vuoden. Peltoviljelyyn erikoistuneilla tiloilla kiireisintä aikaa ovat kevät ja syksy. Metsänhoidon työvaiheet ovat joustavampia, mutta vaativat pitkäjännitteisyyttä suunnittelussa ja toteutuksessa. Monilla tiloilla tehdään talvella metsätöitä. Myös rakennus- ja remontointityöt kuuluvat maaseutuyrittäjän työhön.

Näiden lisäksi maatalousalan ammattilainen voi harjoittaa koneurakointia, maatilamatkailua, maatilarakentamista, maataloustuotteiden jatkojalostamista ja huolto- ja palvelutoimintaa. Myös ympäristönhoitoon liittyvät työt sekä loma-asukkaille tarjottavat palvelut voivat kuulua maaseutuyrittäjän työnkuvaan.

Lähes kaikki pelloilla, metsissä ja suuremmissa navetoissa ja sikaloissa suoritettavat työvaiheet tehdään nykyään koneellisesti. Tämä lisää teknisen tietämyksen ja osaamisen tarvetta.

Maaseutuyrittäjä voi suhteellisen vapaasti suunnitella oman työnsä ja työtahtinsa. Työt saattavat vaihdella päivittäin, ja työvaiheita on monia. Työhuiput ovat kiireisiä. Maatalouden byrokratia, ilmoitusten, laskelmien ja suunnitelmien tekeminen vievät suuren osan työajasta.

Työpaikat

Maaseutuyrittäjät työskentelevät yrittäjinä omilla maatiloillaan. Koneurakointipalvelua tarjoavilla maaseutuyrittäjillä ei tarvitse olla omaa maatilaa.

 

Työn vaatimukset

Kannattava maatilan hoito edellyttää perustietoja monelta eri alalta.

Kasvien ja eläinten elintapojen ja -vaatimusten tuntemuksen lisäksi on hallittava myös taloudelliset asiat sekä tuotteiden markkinointi ja tarvikkeiden osto.

Maatalousyrittäjän on kyettävä myös huoltamaan ja korjaamaan työkoneita ja -laitteita.

Tuotannon ja töiden suunnittelu edellyttää pitkäjännitteisyyttä ja järjestelykykyä, jotta työt tulevat ajallaan tehdyiksi.

Ammatin monipuolisuus edellyttää ennakkoluulottomuutta mitä erilaisimpien tehtävien suorittamiseen sekä kykyä mukautua uusiin vaatimuksiin.

Etenkin isoilla tiloilla mahdollisimman hyvä alan peruskoulutus on tarpeen.

Maatalousyrittäjälle hyvä terveys on tärkeää, sillä työ on raskasta ja suurin osa on ulkotyötä.

 

 

Koulutus

Toisen asteen tutkinto on maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä. Tutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona ja oppisopimuksella.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös mm. karjatalouden, luonnonmukaisen tuotannon, maatalouskoneasentajan, seminologin, viljelijän, bioenergia-alan ja metsätalousyrittäjän ammattitutkinnot.

Ammattikorkeakoulussa voi suorittaa luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinnon agrologi (AMK).

Helsingin yliopistossa voi opiskella maatalous- ja metsätieteitä ja suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon maatalous- ja metsätieteiden maisteri.

 


Opintoluotsi Ulos
Koulutusnetti, ajankohtaista tietoa Suomessa järjestettävästä koulutuksesta. Ulos

Palkkaus

Maatalousyrittäjän tulot vaihtelevat tuotannonalan ja -määrän sekä Euroopan unionin maatalouspolitiikan mukaan.

Työmarkkinatiedot
Maatalousala

Maatalous on maaseudun tärkeä työllistäjä. Maatalous työllistää suoraan noin 90 000 henkeä, joista noin 80 000 on yrittäjiä tai heidän perheenjäseniään. Palkattuja työntekijöitä on noin 10 000. Maatalous työllistää alkutuotannon lisäksi myös välillisesti koko elintarvikeketjussa, erityisesti elintarviketeollisuudessa, kaupan alalla ja kuljetusalalla.

Henkilömäärällä mitattuna viljatilat ovat maatalouden suurin työllistäjä, sitten lypsykarjatilat ja puutarhatalouteen keskittyneet tilat. Maatilojen,varsinkin kotieläintilojen, sekä maataloudessa työskentelevien lukumäärä on vähentynyt viime vuosikymmeninä huomattavasti samaan aikaan kun tilojen koko ja työn tuottavuus on kasvanut.

Työntekijöitä tarvittaisiin lisää lomitukseen sekä puutarha- ja viheralan työtehtäviin.Urakointi työllistää mm. kylvötöissä, säilörehunkorjuussa, puinnissa sekä mm. energiapuun korjuussaja metsähakkeen tuotannossa.

Maataloudessa työskentelevien lukumäärä vähenee edelleen. Toisaalta maataloudessa työskentelevien keski-ikä on korkea, ja uutta työvoimaa tarvitaan korvaamaan eläkkeelle siirtyviä yrittäjiä. Maaseudun väestön ikärakenteesta johtuen työvoiman saatavuus heikkenee.

Pääasiallisen toimeentulon antavien maatilojen määrä vähenee edelleen, ja yhä merkittävämpi osa maatilojen tuloista saadaan muusta kuin maataloudesta. Uusia työmahdollisuuksia tuovat maatilojen monitoimisuus, urakoinnit, alihankinnat ja muu yritystoiminta.

 


 

Bioenergia-ala

Bioenergia-ala työllistää suoraan noin 4 000-11 000 henkilöä eri puolilla Suomea maaseudulta kaupunkeihin. Bioenergia-alalla työskentelevien lukumäärän arviointia vaikeuttaa se, että metsä- ja maatalouden piirissä tehtävä työ on monialaista, jolloin bioenergiaan liittyvät työt voivat olla myös sivutoimisia, osa-aikaisia ja kausittaisia.

Bioenergia-alan työllisyystilanne on hyvä. Alalla on tarvetta tuhansille uusille työntekijöille, joita tarvitaan sekä eläkkeelle lähtevien tilalle että alan kasvutavoitteiden täyttämiseksi. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen bioenergialla parantavat alan työllisyystilannetta tulevaisuudessa entisestään.

Pelkästään metsähakkeen tuotannon työvoimatarve on arviolta noin 2 000-4 000 koneen- ja autonkuljettajaa. Eniten tarvitaan kuljettajia kuormatraktoreihin, energiapuu-ja hakeautoihin, kantojen nostokoneisiin sekä hakkuukoneisiin.

Lisäaineistot

 

 

Lähinimikkeet

emäntä
isäntä
karjatalousyrittäjä
maatalousyrittäjä
maanviljelijä
agrologi
agronomi
maidontuottaja
kananmunantuottaja