Metsätalouden harjoittaja

Johdanto

Metsätalouden harjoittajien työ on metsänhoitoa, puunkorjuuta ja puun myyntiä. Metsänhoitajat ovat yrittäjiä, jotka omistavat metsät, joissa työskentelevät. Tehtäviin kuuluu sekä suunnittelua että toteutusta. Metsätalouden harjoittaja tarvitsee monenlaisia tietoja ja taitoja tekniikasta yrittäjyyteen. Työssä tarvitaan itsenäistä työskentelyotetta sekä asiakaspalvelutaitoja.

Työtehtävät

Metsätalouden harjoittajan työ on metsänhoitoa ja puunkorjuuta. Metsätalouden harjoittajat omistavat metsät, joissa he työskentelevät. Tehtäviin kuuluu sekä suunnittelu- että toteutustöitä.

Metsätalouden harjoittajan työnkuva riippuu hänen hoitamansa metsäalueen koosta. Osa tekee itse kaikki tarvittavat metsätyöt suunnittelusta alkaen. Keskimääräistä suuremmilla metsätiloilla kaikkia töitä ei tehdä itse. Tällöin ammatissa korostuu suunnittelutyö ja liiketaloudellinen osaaminen.

Metsänhoitotehtävät muodostuvat metsän uudistamisesta, taimikonhoidosta, harvennuksesta sekä ojituksesta ja lannoituksesta. Tavoitteena on ylläpitää metsän hyvinvointia ja tuottavuutta.

Taloudellisesti kestävässä puuntuotannossa metsätalouden harjoittaja huolehtii puuntuotannon jatkumisesta ja ylläpitää korkean puuntuotannon edellyttämää puuston määrää metsässään.

Puunkorjuu on puutavaran tekoa metsissä. Rungot katkotaan eripituisiksi eri käyttötarkoituksia varten, jonka jälkeen puutavara kuljetetaan leimikolta tien varteen maastokelpoisilla traktoreilla odottamaan kuljetusta.

Työnkuvaan kuuluu myös puukauppa ja markkinointi. Puuta myydään metsäteollisuusyrityksille ym. asiakkaille.

Pienillä metsätiloilla metsätalouden harjoittajat työskentelevät yleensä yksin. Suuremmilla tiloilla apuna käytetään mm. metsureita ja metsäkoneenkuljettajia.

Puunkorjuu tehdään nykyään lähes 90 prosenttisesti koneellisesti. Loput tehdään miestyöhakkuuna moottorisahalla.

Erilaisia metsäkoneita ovat muun muassa harvesterit (kaato-, karsimis- ja katkomiskoneet) sekä kuormatraktorit. Koneellistaminen etenee vähitellen myös metsänhoitotöihin.

Metsätöissä käytetään työvälineinä myös moottori- ja raivaussahaa sekä mm. kaatorautaa, nostokoukkuja ja tukkisaksia.

Metsätalouden harjoittaja voi päättää itse omasta työajastaan ja työtahdistaan. Hän työskentelee yleensä metsässä, mutta suunnittelutyötä tehdään myös sisällä.

 

 

Työpaikat

Metsätaloudenharjoittajat ovat yrittäjiä, jotka työskentelevät omilla metsätiloillaan.

Suurimman osan maamme metsistä omistavat perheet.

Useimmilla metsätalouden harjoittajilla on jokin muu ammatti tai elinkeino tukenaan, esimerkiksi maanviljelys tai palkkatyö. Monet työskentelevät kausiluontoisesti myös oman tilansa ulkopuolella.

Työn vaatimukset

Metsätalouden harjoittaminen edellyttää monenlaisia tietoja metsätaloudesta, ympäristönhoidosta ja tekniikasta.

Ammatti edellyttää myös liiketalouden tuntemusta ja suunnitteluosaamista. Työssä tarvitaan yrittäjyyden, markkinoinnin ja asiakaspalvelun osaamista.

Metsätalouden harjoittajan on kyettävä itsenäiseen työhön ja päätöksentekoon.

Metsätalouden harjoittajan on työskenneltävä ulkona luonnossa kaikissa sääoloissa.

Teknologinen kehitys on tehnyt työstä fyysisesti kevyempää ja lisännyt työturvallisuutta.

Koulutus

Metsäalan perustutkinnon voi suorittaa toisella asteella. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella sekä näyttötutkintona.

Näyttötutkintona voi suorittaa myös metsäkoneenkuljettajan ja metsätalousyrittäjän ammattitutkinnot sekä metsäkoneenkuljettajan ja metsämestarin erikoisammattitutkinnot.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinnon, metsätalousinsinööri (AMK).

Helsingin ja Joensuun yliopistoissa voi suorittaa maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon.

Maisterin tutkinnon metsätieteellisessä koulutusohjelmassa suorittaneelle myönnetään metsänhoitajan arvo.

Metsänomistajille tarkoitettuja lyhytkursseja järjestävät yksityismetsätalouden järjestöt, metsäoppilaitokset sekä kansalais- ja aikuisopistot.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Metsätalouden harjoittajan ansiot muodostuvat puun myyntituloista. Myyntitulojen määrä vaihtelee vuosittain puun hinnoista ja myyntimääristä sekä metsänhoidollisesta tilanteesta riippuen.


 

 

 

 

Työmarkkinatiedot
Metsäala

Metsätalous työllistää yhteensä noin 22 700 henkilöä, joista toimihenkilöitä on noin 4 700, työntekijöitä noin 8 000 ja yrittäjiä ja heidän perheenjäseniään noin 10 000 (v. 2017). Yrittäjät toimivat omissa metsissään metsänhoito- ja puunkorjuutöitä tekevinä metsätalousyrittäjinä ja metsänomistajina sekä puunkorjuu-urakoitsijoina.

Metsätalouden työllisyyteen vaikuttavat erityisesti hakkuumäärät metsäteollisuuden sahatavaran ja paperin tuotannon tarpeisiin. Talouden suhdanteet heijastuvat tuotantoon ja vientiin, mikä vaikuttaa hakkuiden määriin. Energian tuotantoon liittyvän energiapuun ja hakkuutähteiden korjuun työllisyyteen vaikuttavat kilpailevien fossiilisten polttoaineiden hintojen kehitys ja talvien lämpimyys. Kausittain työllistävät myrskytuhojen korjaamiset.

Metsätaloudessa ammattitaitoisista työntekijöistä on pulaa. Puunkorjuuseen ja metsänhoitotöihin ei aina ole ollut saatavissa riittävästi työntekijöitä. Tulevaisuudessa metsäkoneenkuljettajien ja puutavara-autonkuljettajien tarve kasvaa entisestään. Metsureiden tarpeeseen vaikuttaa eniten metsänhoitotöiden määrä.

Metsätaloudessa esiintyy myös työttömyyttä, sillä joillakin alueilla työnhakijoita on paljon enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Metsätalouden töille on ominaista suuri kausivaihtelu. Elo-huhtikuussa hakkuita tehdään eniten, touko-heinäkuussa vain noin puolet tästä. Työllisyyttä tasoittaa metsänhoitotöiden huippusesongin sijoittuminen touko-kesäkuuhun. Metsätalouden toimihenkilöillä työllisyys on tasaisempaa.

Eläköitymisen myötä metsätaloudessa voi syntyä työvoimapula, jos metsäalan houkuttelevuutta ei saada lisättyä, sillä alan oppilaitoksista ei valmistu riittävästi uusia tulijoita alalle. Metsäalan asiantuntemusta tarvitaan myös perinteisten tehtäväalojen ulkopuolella esimerkiksi ympäristönhoidossa ja luontomatkailun palvelujen parissa. Metsätalous työllistää kansainvälisenä alana myös ulkomailla.

Bioenergia-ala

Bioenergia-ala työllistää noin 20 000 henkilöä (v. 2017). Eniten työllistävät turpeen ja metsähakkeen tuotanto. Alkutuotannon lisäksi ala työllistää esimerkiksi kuljetuksessa, energiantuotannossa ja tuotekehityksessä. Työpaikkoja on maaseudulla ja kaupungeissa eri puolilla maata. Maa- ja metsätaloudessa tehtävät bioenergiaan liittyvät työt voivat olla myös sivutoimisia, osa-aikaisia ja kausittaisia.

Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Uusia työntekijöitä tarvitaan pitkällä aikavälillä eläkkeelle lähtevien tilalle sekä alan kasvutavoitteiden täyttämiseksi. Suurin tarve on ollut metsähakkeen tuotannossa ja kuljetuksessa, joissa tarvitaan koneen- ja autonkuljettajia. Työllisyystilanne on hakeyrityksissä paras talvisin, kesät ovat hiljaisempaa aikaa.

Metsähakkeen kysyntä ja käyttö ovat kuitenkin viime vuosina vähentyneet monista syistä. Sellutehtailta tulee jatkossakin suuri määrä puunkuorta, joka kilpailee energiapuun kanssa. Sähkön tuotanto on vähentynyt voimalaitoksissa alhaisen markkinahinnan ja kannattavuuden vuoksi. Tämä on ajanut bioenergiayrityksiä vaikeuksiin erityisesti Keski-Suomessa, eikä investointeja uskalleta tehdä tulevaisuuden epävarmuuden vuoksi.

Bioenergia-alan työllisyyttä edistävät ilmastonmuutoksen hillitseminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen bioenergialla sekä pyrkimys energiaomavaraisuuden lisäämiseen ja tuontienergian käytön vähentämiseen. Metsähakkeen käyttöä lisäämällä voidaan luoda lisää uusia työpaikkoja bioenergian hankintaan, kuljetukseen ja energiantuotantoon. Työntekijöiden määrän arvioidaan kasvavan etenkin biojalostuksessa, jossa biopolttoaineita tuotetaan metsistä saatavilla raaka-aineilla.

Energiapolitiikalla voidaan vaikuttaa työllistävyyteen esimerkiksi metsähakkeella tuotetun sähkön tukien sekä turpeella tuotetun lämmön verotuksen kautta. Turpeen tuotannon ja kuljetusten työllistävyys voivat heikentyä, jos veronkiristykset sekä uusien tuotantoalueiden lupien saamisen vaikeudet jatkuvat.

Lähinimikkeet

maatalous- ja metsätieteiden maisteri
metsuri
metsäkoneenkuljettaja
metsäluonnonhoitaja
metsätalousinsinööri
metsätalousyrittäjä
metsäyrittäjä
puuntuottaja