Poronhoitaja hoitaa porotokkaa eli laumaa. Hän merkitsee eläimet, lajittelee niistä myytävät sekä huolehtii eläinten hyvinvoinnista ja ravinnontarpeista. Poronhoitaja tekee työtään Pohjois-Suomen luonnossa, metsissä ja erämaissa, joten hyvät erätaidot ovat välttämättömiä. Poronhoitajaksi ei yleensä erikseen ryhdytä, vaan työhön kasvetaan pienestä pitäen.
Poronhoitajan tehtäviin kuuluu monenlaisia poronhoitoon liittyviä töitä. Poronhoitokausi alkaa juhannuksen jälkeen uusien poronvasojen merkitsemisellä oikeille omistajilleen. Porot kerätään suuriin laumoihin ja ajetaan merkitsemisaitoihin, joissa ne merkitään korvamerkeillä.
Kesällä porot laiduntavat soilla ja niityillä ja keräävät vararavintoa. Poronhoitajat valmistautuvat talviruokintaa varten keräämällä heinää ja tekemällä säilörehua.
Syksy ja alkutalvi ovat poronhoitajien kiireisintä aikaa. Syyskokouksissa päätetään teurastussuunnitelmista sekä niihin liittyvistä asioista. Poroilla alkaa kiima-aika, ja poronhoitajat keräävät eläimet erotusaitauksiin. Porot lasketaan, ja niistä erotellaan teuraaksi menevät eläimet.
Poronhoitajien on myös varauduttava mahdolliseen talven lisäruokintaan ja kunnostettava erotusaitaukset.
Tietyn alueen poronomistajat kuuluvat alueensa paliskuntaan, joka on poronomistajien muodostama yhteisö.
Työ on suurelta osin liikkumista kävellen tai moottorikelkalla erämaissa, joissa porot laiduntavat.
Maastossa liikutaan pääasiassa kävellen, moottorikelkalla tai mönkijällä. Poronhoitaja asuu joko kotona tai työmaa-asunnossa.
Poronhoitajan työaika on hyvin epäsäännöllinen ja erilaisten työvaiheiden vuoksi myös kausiluonteinen.
Poronhoitajat ovat yrittäjiä.
Poronomistajan on kuuluttava paliskuntaan.
Ammatissa on tunnettava porot ja porotalous.
Ammatissa tarvitaan käytännöllisyyttä, erämiestaitoja sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja päätöksentekoon.
Töiden ja tehtävien liikkuvuus paikasta toiseen edellyttää paljon maastossa oloa, jossa ruokailu ja majoitukset on hoidettava itse.
Poronhoitajan on viihdyttävä hyvin ulkona, luonnossa ja eläinten parissa.
Poronhoitajalla on oltava hyvä kunto, sillä päivän aikana joutuu liikkumaan paljon.
Toisella asteella voi suorittaa luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon, jossa voi suuntautua porotalousyrittäjäksi. Tutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona.
Alalla voi suorittaa myös porotalouden ammattitutkinnon.
Lapin Ammattiopisto Kittilässä sekä Saamelaisalueen koulutuskeskus Kaamasessa järjestävät porotalouden koulutusta.
Tulot ovat riippuvaisia myytävien porojen määrästä ja lihan hinnasta. Lisätuloja voidaan hankkia jatko-jalostuksesta, palveluelinkeinoista, erityisesti matkailusta ja muista maaseutuammateista.
Paliskunta maksaa tehdyistä työpäivistä palkan ja vastaavasti porojen omistaja maksaa paliskunnalle porojen hoitomaksua, joka on tietty summa poroa kohden.
Maatalousala
Maatalous on maaseudun tärkeä työllistäjä. Maatalous työllistää suoraan noin 90 000 henkeä, joista noin 80 000 on yrittäjiä tai heidän perheenjäseniään. Palkattuja työntekijöitä on noin 10 000. Maatalous työllistää alkutuotannon lisäksi myös välillisesti koko elintarvikeketjussa, erityisesti elintarviketeollisuudessa, kaupan alalla ja kuljetusalalla.
Henkilömäärällä mitattuna viljatilat ovat maatalouden suurin työllistäjä, sitten lypsykarjatilat ja puutarhatalouteen keskittyneet tilat. Maatilojen,varsinkin kotieläintilojen, sekä maataloudessa työskentelevien lukumäärä on vähentynyt viime vuosikymmeninä huomattavasti samaan aikaan kun tilojen koko ja työn tuottavuus on kasvanut.
Työntekijöitä tarvittaisiin lisää lomitukseen sekä puutarha- ja viheralan työtehtäviin.Urakointi työllistää mm. kylvötöissä, säilörehunkorjuussa, puinnissa sekä mm. energiapuun korjuussaja metsähakkeen tuotannossa.
Maataloudessa työskentelevien lukumäärä vähenee edelleen. Toisaalta maataloudessa työskentelevien keski-ikä on korkea, ja uutta työvoimaa tarvitaan korvaamaan eläkkeelle siirtyviä yrittäjiä. Maaseudun väestön ikärakenteesta johtuen työvoiman saatavuus heikkenee.
Pääasiallisen toimeentulon antavien maatilojen määrä vähenee edelleen, ja yhä merkittävämpi osa maatilojen tuloista saadaan muusta kuin maataloudesta. Uusia työmahdollisuuksia tuovat maatilojen monitoimisuus, urakoinnit, alihankinnat ja muu yritystoiminta.
porotalousyrittäjä
