Poronhoitaja

Johdanto

Poronhoitaja hoitaa porotokkaa eli laumaa. Hän merkitsee eläimet, lajittelee niistä myytävät sekä huolehtii eläinten hyvinvoinnista ja ravinnontarpeista. Poronhoitaja tekee työtään Pohjois-Suomen luonnossa, metsissä ja erämaissa, joten hyvät erätaidot ovat välttämättömiä. Poronhoitajaksi ei yleensä erikseen ryhdytä, vaan työhön kasvetaan pienestä pitäen.

Työtehtävät

Poronhoitajan tehtäviin kuuluu monenlaisia poronhoitoon liittyviä töitä. Poronhoitokausi alkaa juhannuksen jälkeen uusien poronvasojen merkitsemisellä oikeille omistajilleen. Porot kerätään suuriin laumoihin ja ajetaan merkitsemisaitoihin, joissa ne merkitään korvamerkeillä.

Kesällä porot laiduntavat soilla ja niityillä ja keräävät vararavintoa. Poronhoitajat valmistautuvat talviruokintaa varten keräämällä heinää ja tekemällä säilörehua.

Syksy ja alkutalvi ovat poronhoitajien kiireisintä aikaa. Syyskokouksissa päätetään teurastussuunnitelmista sekä niihin liittyvistä asioista. Poroilla alkaa kiima-aika, ja poronhoitajat keräävät eläimet erotusaitauksiin. Porot lasketaan, ja niistä erotellaan teuraaksi menevät eläimet.

Poronhoitajien on myös varauduttava mahdolliseen talven lisäruokintaan ja kunnostettava erotusaitaukset.

Tietyn alueen poronomistajat kuuluvat alueensa paliskuntaan, joka on poronomistajien muodostama yhteisö.

Työ on suurelta osin liikkumista kävellen tai moottorikelkalla erämaissa, joissa porot laiduntavat.

Maastossa liikutaan pääasiassa kävellen, moottorikelkalla tai mönkijällä. Poronhoitaja asuu joko kotona tai työmaa-asunnossa.

Poronhoitajan työaika on hyvin epäsäännöllinen ja erilaisten työvaiheiden vuoksi myös kausiluonteinen.

Työpaikat

Poronhoitajat ovat yrittäjiä.

Poronomistajan on kuuluttava paliskuntaan.

Työn vaatimukset

Ammatissa on tunnettava porot ja porotalous.

Ammatissa tarvitaan käytännöllisyyttä, erämiestaitoja sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja päätöksentekoon.

Töiden ja tehtävien liikkuvuus paikasta toiseen edellyttää paljon maastossa oloa, jossa ruokailu ja majoitukset on hoidettava itse.

Poronhoitajan on viihdyttävä hyvin ulkona, luonnossa ja eläinten parissa.

Poronhoitajalla on oltava hyvä kunto, sillä päivän aikana joutuu liikkumaan paljon.

Koulutus

Toisella asteella voi suorittaa luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon, jossa voi suuntautua porotalousyrittäjäksi. Tutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona.

Alalla voi suorittaa myös porotalouden ammattitutkinnon.

Lapin Ammattiopisto Kittilässä sekä Saamelaisalueen koulutuskeskus Kaamasessa järjestävät porotalouden koulutusta.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Tulot ovat riippuvaisia myytävien porojen määrästä ja lihan hinnasta. Lisätuloja voidaan hankkia jatko-jalostuksesta, palveluelinkeinoista, erityisesti matkailusta ja muista maaseutuammateista.

Paliskunta maksaa tehdyistä työpäivistä palkan ja vastaavasti porojen omistaja maksaa paliskunnalle porojen hoitomaksua, joka on tietty summa poroa kohden.

Työmarkkinatiedot
Maatalousala

Maatalous työllistää arviolta noin 58 000 yrittäjää, jotka ovat viljelijöitä ja yhtymien osakkaita. Palkansaajia on noin 17 000. Vakituisesti palkattujen työntekijöiden lisäksi tiloilla työskentelee runsaasti lyhytaikaista työvoimaa. Lähes 90 prosenttia tiloista on perheviljelmiä, jotka työllistävät lähinnä viljelijät ja heidän perheenjäsenensä. Maatalous työllistää välillisesti esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, kaupan alalla ja kuljetusalalla.

Henkilömäärällä mitattuna viljatilat ovat maatalouden suurin työllistäjä, sitten lypsykarjatilat ja puutarhatalouteen keskittyneet tilat. Maatilojen lukumäärä on vähentynyt, varsinkin kotieläintilojen, samalla kun tilojen koko on kasvanut ja työn tuottavuus parantunut koneellistumisen ja automaation myötä.

Maatalouden työllisten määrä vähenee edelleen lähitulevaisuudessa, mutta suuren eläkepoistuman vuoksi alalle avautuu uusia työpaikkoja. Maataloudessa työskentelevien keski-ikä on korkea, ja uusia tulijoita tarvittaisiin korvaamaan eläkkeelle siirtyviä yrittäjiä. Lisää työntekijöitä tarvittaisiin etenkin lomitukseen sekä puutarha- ja viheralan työtehtäviin.

Maatalouden työllisyyttä ylläpitää tarve kotimaisen ruoan tuotannolle sekä maaseudun pitäminen elinvoimaisena. Maatilojen tuloista yhä merkittävämpi osa saadaan kuitenkin muusta kuin maataloudesta, esimerkiksi maatilojen monitoimisuudesta, muusta yritystoiminnasta ja urakoinneista. Jälkimmäinen työllistää esimerkiksi kylvötöissä, säilörehunkorjuussa, puinnissa, energiapuun korjuussa ja metsähakkeen tuotannossa.

Lähinimikkeet

porotalousyrittäjä