Maatalouslomittaja

Johdanto

Maatalouslomittajat tekevät maaseutuyrittäjien käytännön työtehtävät näiden lomien ja sairaslomien aikana. Maatalouslomittajia tarvitaan maatiloilla, joissa on tuotantoeläimiä. Maatalouslomittajilta edellytetään eläinten ja niiden hoidon tuntemusta sekä halua työskennellä eläinten parissa, vastuullisuutta ja omatoimisuutta.

Työtehtävät

Maatalouslomittajat tekevät maaseutuyrittäjien käytännön työt esimerkiksi näiden vuosilomien ja sairaslomien aikana. He mahdollistavat esimerkiksi karajatalouteen tai sian- ja siipikarjanlihan tuotantoon suuntautuneiden yrittäjien lomat.

Maatalouslomittajan työhön kuuluu maatilan tuotannon normaalille jatkumiselle välttämättömät työt. Tärkeimpiä työtehtäviä ovat eläinten ruokinta, lypsäminen ja puhtaanapitotyöt. Lomittajat voivat osallistua myös kasvinviljelytöihin sairauslomien aikana.

Johtava maatalouslomittaja toimii maatalouslomittajien esimiehenä. Hän järjestää toiminta-alueellaan lomitukset ja toimii myös itse lomittajana.

Työtä tehdään maatiloilla, joissa työskennellään työtehtävien edellyttämissä paikoissa kuten esimerkiksi navetoissa. Työtehtävät ovat vaihtelevia. Työtä tehdään sekä yksin että yrittäjäperheen kanssa silloin, kun kaikki eivät ole poissa maatilalta. Työssä käytetään erilaisia maatilan koneita ja laitteita.

Maatalouslomittajan päivittäinen työaika jaksottuu yleensä kahteen osaan. Aamuisin työtunnit ovat klo 6.00-10.00 ja iltapäivisin klo 14.00-18.00. Työtahtinsa ja työnsä lomittaja voi suunnitella itse, kunhan sovitut työtehtävät tulevat tehtyä.

Työpaikat

Maatalouslomittaja työskentelee tietyn kunnan tai kuntien alueella kunnallisena maatalouslomittajana tai sijaisapulomittajana. Lomittajia työskentelee myös maatalouslomittajia välittävissä yrityksissä ja ammatinharjoittajina.

 

Työn vaatimukset

Maatalouslomittajan työ on erittäin vastuullista, sillä työn kohteena on vieras omaisuus, eläimet, elintarvikkeiden raaka-aineet sekä koneet ja laitteet.

Ammatissa tarvitaan eläintenkäsittelytaitoja, eläintenhoidon tuntemusta sekä elintarvikehygienian tuntemusta.

Ammatissa on hallittava tarvittavien maatalouskoneiden käyttö.

Maatalouslomittajan on pystyttävä itsenäiseen työskentelyyn ja päätöksentekoon muuttuvissa ja yllättävissä tilanteissa.

Maatalouslomittajalla tulee olla kyky huomata, milloin eläimet tarvitsevat erityistä hoitoa.

Työ on osattava järjestää eläinten hyvinvoinnin vaatimalla tavalla huomioiden myös tilan asettamat toiveet ja päivittäinen työjärjestys.

Maatalouslomittajan on sopeuduttava erilaisiin työtapoihin ja välineisiin vaihtaessaan tilaa lomitusjaksoittain.

Ammatissa on oltava valmis työskentelemään tavallisten työaikojen ulkopuolella, mikäli eläinten hoito niin vaatii.

Ajokortti ja auto ovat työn hoitamisen kannalta lähes välttämättömiä, koska julkiset kulkuyhteydet maaseudulla ovat yleensä huonot.

Työ ei sovi rehu- tai eläinpölylle allergisille henkilöille.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa maatalousalan perustutkinto suuntautuen eläintenhoitoon. Tutkintonimike on eläintenhoitaja.

Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.

Näyttötutkintona voidaan suorittaa myös esimerkiksi karjatalouden ammattitutkinto ja tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Kuntien palveluksessa olevia maatalouslomittajia toimii sekä tunti- että kuukausipalkattuina. Yksityisten maaseutuyrittäjien palveluksessa oleviin lomittajiin sovelletaan Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen työn vaativuuteen perustuvia palkkausmääräyksiä henkilökohtaisine palkanosineen.

Työmarkkinatiedot
Maatalousala

Maatalous työllistää arviolta noin 58 000 yrittäjää, jotka ovat viljelijöitä ja yhtymien osakkaita. Palkansaajia on noin 17 000. Vakituisesti palkattujen työntekijöiden lisäksi tiloilla työskentelee runsaasti lyhytaikaista työvoimaa. Lähes 90 prosenttia tiloista on perheviljelmiä, jotka työllistävät lähinnä viljelijät ja heidän perheenjäsenensä. Maatalous työllistää välillisesti esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, kaupan alalla ja kuljetusalalla.

Henkilömäärällä mitattuna viljatilat ovat maatalouden suurin työllistäjä, sitten lypsykarjatilat ja puutarhatalouteen keskittyneet tilat. Maatilojen lukumäärä on vähentynyt, varsinkin kotieläintilojen, samalla kun tilojen koko on kasvanut ja työn tuottavuus parantunut koneellistumisen ja automaation myötä.

Maatalouden työllisten määrä vähenee edelleen lähitulevaisuudessa, mutta suuren eläkepoistuman vuoksi alalle avautuu uusia työpaikkoja. Maataloudessa työskentelevien keski-ikä on korkea, ja uusia tulijoita tarvittaisiin korvaamaan eläkkeelle siirtyviä yrittäjiä. Lisää työntekijöitä tarvittaisiin etenkin lomitukseen sekä puutarha- ja viheralan työtehtäviin.

Maatalouden työllisyyttä ylläpitää tarve kotimaisen ruoan tuotannolle sekä maaseudun pitäminen elinvoimaisena. Maatilojen tuloista yhä merkittävämpi osa saadaan kuitenkin muusta kuin maataloudesta, esimerkiksi maatilojen monitoimisuudesta, muusta yritystoiminnasta ja urakoinneista. Jälkimmäinen työllistää esimerkiksi kylvötöissä, säilörehunkorjuussa, puinnissa, energiapuun korjuussa ja metsähakkeen tuotannossa.

Lähinimikkeet

lomittaja
johtava maatalouslomittaja

 

 

 

Maatalouslomittaja