Fyysikko

Johdanto

Fyysikoita työskentelee mm. tutkijoina, opettajina ja tuotekehitystehtävissä. Työpaikkoja on yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa, oppilaitoksissa ja teollisuudessa. Fyysikolta edellytetään vahvoja perustietoja fysiikasta. Ammatissa tarvitaan kykyä ajatella matemaattisesti sekä pitkäjännitteisyyttä, tarkkuutta ja vuorovaikutustaitoja.

Työtehtävät

Tyypillisesti fyysikot työskentelevät oman erikoisalansa tutkimustehtävissä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, joissa he tutkivat luonnonilmiöihin liittyviä lainalaisuuksia kokeellisin ja teoreettisin menetelmin.

Fyysikot voivat olla erikoistuneita johonkin fysiikan alueeseen, joita ovat mm. atomi-, molekyyli- ja ydinfysiikka, hiukkas- ja astrofysiikka, materiaalifysiikka, elektroniikka ja optiikka.

Tutkijan toimenkuvaan kuuluu mittausten suunnittelu, mittausten tekeminen ja tulosten käsittely. Tutkimustuloksista kirjoitetaan raportteja ja artikkeleita, ja niitä esitellään mm. seminaareissa. Tutkijan työhön kuuluu myös rahoituksen hakua.

Tieteellisen tutkimustyön lisäksi fyysikoita työskentelee teollisuudessa tuotekehitystehtävissä ja oman erityisalueensa asiantuntijoina. Soveltava fysiikka hyödyntää perustutkimuksen tuottamaa tietämystä arkipäivän tarpeisiin. Työllistäviä toimialoja ovat mm. teknologiateollisuus ja energiateollisuus.

Sairaalafyysikot tekevät sairaaloissa fysiikan alaan kuuluvaa työtä, joka koskee säteilyä ja sen biologisia vaikutuksia sekä sen käyttöä lääketieteellisen tutkimuksen ja hoidon piirissä. Sairaalafyysikot työskentelevät esimerkiksi sädehoidon sekä isotooppi- ja magneettikuvauksen parissa.

Opetustehtävät työllistävät fyysikoita eri oppilaitoksissa, mm. peruskouluissa, lukioissa ja ammattikorkeakouluissa, joissa tehtäviin voi kuulua opetuksen lisäksi opiskelijoiden laboratoriotöiden ohjausta, laitehankintoja jne.

Fyysikoita työskentelee myös kaupallisissa ja hallinnollisissa tehtävissä, joissa on tärkeää hahmottaa monimutkaisia kokonaisuuksia. Tällainen alue on esimerkiksi ekonofysiikka, jossa taloutta tutkitaan monimutkaisena järjestelmänä.

Fyysikon työn sosiaalisuus riippuu pitkälti työtehtävistä. Opetustehtävissä työ on hyvinkin sosiaalista, mutta tutkimustyö voi olla osittain yksinäistä. Tuotekehitystä tehdään yleensä ryhmissä.

Työympäristönä on tutkimustehtävissä pääsääntöisesti työhuone tai tutkimuslaboratorio, mutta myös kenttätyöt voivat tulla kyseeseen. Opetustehtävissä työskentely tapahtuu luokassa, luentosalissa tai tutkimuslaboratoriossa.

Työssään fyysikot soveltavat matematiikan teorioita ja menettelytapoja erilaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Käytännöllisiä työkaluja ovat perinteisten paperin ja kynän lisäksi tietokoneet, tietokonemallit ja tietoverkot. Työaika on tyypillisesti normaali virka- tai toimistotyöaika.

 

Työpaikat

Tutkimuslaitokset. Yliopistot. Ammattikorkeakoulut. Lukiot. Ammatilliset oppilaitokset. Peruskoulut. Teollisuus. Teknologiateollisuus. Energiateollisuus. Sairaalat. Kaupan ala.

 

Työn vaatimukset

Fyysikolta edellytetään vahvoja perustietoja fysiikasta sekä taitoa soveltaa alan keskeisiä kokeellisia, matemaattisia ja numeerisia menetelmiä.

Fyysikon tehtävissä tarvitaan kykyä ajatella matemaattisesti, analyyttisesti ja loogisesti.

Tutkimustyössä tarvitaan pitkäjännitteisyyttä, tarkkuutta ja huolellisuutta.

Suunnittelu- ja organisointitaidot ovat tarpeen monissa tehtävissä.

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot ovat tarpeen. Palveluhenkisyyttä tarvitaan yhä enemmän etenkin yksityissektorilla.

Hyvästä kielitaidosta on hyötyä tutkimuskirjallisuuteen perehdyttäessä sekä oltaessa tekemisissä kansainvälisen tiedeyhteisön kanssa.

Fyysikolta edellytetään oman alansa kehityksen seuraamista. Ammatissa on kyettävä omaksumaan uutta teoreettista tietoa sekä osattava soveltaa tutkimustietoa käytäntöön.

 

Koulutus

Yliopistoissa voi opiskella luonnontieteellisellä koulutusalalla fysikaalisia tieteitä. Fysikaalisiin tieteisiin kuuluvat fysiikka (teoreettinen fysiikka, soveltava fysiikka, materiaalitiede, biofysiikka ja elektroniikka) sekä geofysiikka, meteorologia ja tähtitiede. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri.

Teknillistieteellisellä koulutusalalla voi opiskella teknillistä fysiikkaa ja matematiikkaa. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri.

Ylemmän korkeakoulututkinnon (FM, DI) suorittamisen jälkeen on mahdollista hakea jatko-opiskeluoikeutta filosofian tai tekniikan lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittamiseen.

Aineenopettajakoulutukseen kuuluu maisterin tutkinnossa yhden tai yleensä kahden opetettavan aineen opinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot. Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajan virat peruskouluissa ja lukioissa ovat usein kolmen opetettavan aineen virkoja. Fysiikkaa opiskelevien kannattaa suorittaa sivuaineina matematiikkaa ja kemiaa.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Kuukausipalkkaus. Julkisella sektorilla palkkaus perustuu virkaehtosopimukseen, jolloin palkka koostuu peruspalkasta ja määrätyistä lisistä, joista merkittävimmät ovat ikälisät. Yksityisellä sektorilla palkkaus perustuu henkilökohtaiseen työsopimukseen.

 

 

Työmarkkinatiedot
Suunnittelu- ja konsultointiala

Teknologiateollisuuteen kuuluva suunnittelu- ja konsultointiala työllistää Suomessa yli 50 000 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 12 000 ammattilaista (v. 2016). Suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijapalveluita tarvitaan erityisesti teollisuudessa, talonrakentamisessa ja yhdyskuntarakentamisessa.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Kasvunäkymät ovat hyvät erityisesti teollisuuden suunnittelussa.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus

Teknologiateollisuuteen kuuluva elektroniikka- ja sähköteollisuus työllistää Suomessa noin 40 600 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 95 400 ammattilaista (v. 2016). Elektroniikka- ja sähköteollisuus on tärkeä vientiala, jonka tuotannosta menee vientiin lähes 80 prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteollisuus panostaa teollisuuden aloista eniten tutkimus- ja kehitystyöhön.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla. Elektroniikkateollisuuteen lukeutuvat terveysteknologiayritykset arvioivat kuitenkin henkilöstömääränsä kasvavan.

Tietoliikenne on liikevaihdoltaan toimialan suurin alue. Vahvoja kasvualueita ovat esimerkiksi automaatiolaitteet, lääketieteen elektroniikka, pääte- ja verkkolaitteet, anturit ja tunnistinjärjestelmät, ilmailu- ja avaruuslaitteet, säähavaintolaitteet ja -järjestelmät sekä energia- ja ympäristöteknologian ohjaus- ja elektroniikkalaitteet.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Kone- ja metallituoteteollisuus

Teknologiateollisuuteen kuuluva kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa noin 125 000 ammattilaista ja ulkomailla tytäryrityksissä lähes saman verran (v. 2016). Henkilöstömäärällä mitattuna kone- ja metallituoteteollisuus on teknologiateollisuuden suurin toimiala. Kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa enemmän kuin yksikään toinen teollisuudenala.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin tuotannosta jää runsaasti työntekijöitä eläkkeelle lähivuosina, ja heidän tilalleen tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla tai kasvavan hieman.

Näkymät ovat pitkällä aikavälillä myönteiset. Tuotantoa ja työllisyyttä edistää erityisesti uusien koneiden ja laitteiden kysyntä maailman väestönkasvun ja kaupungistumisen myötä. Tuotteet liittyvät esimerkiksi rakentamiseen, teollisuuteen, energiantuotantoon ja ympäristöteknologiaan.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Ympäristöala

Ympäristöala työllistää valtiolla, kunnilla, tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa ja oppilaitoksissa. Työpaikkoja on lisäksi ympäristöalan yrityksissä, luontoalan yrityksissä ja muiden toimialojen yrityksissä esimerkiksi teollisuudessa. Ala työllistää myös järjestöissä.

Ympäristöalalla työskentelevien kokonaismäärän arvioiminen on vaikeaa johtuen työntekijöiden sijoittumisesta eri sektoreille. Ala työllistää esimerkiksi ympäristön tutkimisen, suunnittelun, käytön, hyödyntämisen ja hoidon tehtäväalueilla.

Työllisyystilanne vaihtelee koulutustaustasta riippuen. Yleisesti ottaen oppilaitoksista on valmistunut enemmän alalle tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla. Työttömyyttä esiintyy erityisesti vastavalmistuneilla. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä yliopistoissa ja kunnilla.

Valtio, kunnat ja yliopistot palkkaavat uutta henkilöstöä lähinnä eläkkeelle jäävien tai muihin tehtäviin siirtyvien tilalle. Työpaikkojen syntyminen julkisella sektorilla riippuu uusien virkojen perustamisesta tai avoimeksi tulleiden täyttämisestä. Ympäristöalan ja luontoalan järjestöissä on vain vähän henkilökuntaa.

Ympäristöalan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Niiden työllisyystilanteeseen vaikuttaa alan palveluiden ja tuotteiden kysyntä, joka riippuu talouden suhdanteista ja investoinneista ympäristöön. Ympäristöteknologia on yksi nopeimmin kehittyvistä tekniikan osa-alueista. Sen tarpeisiin vastaaminen edellyttää riittävästi osaavia työntekijöitä.

Ympäristöalaan liittyvä luontoyrittäjyys on pienyritysvaltaista. Alalla toimivat ovat pääasiassa yhden hengen yrityksiä tai perheyrityksiä. Niiden työllisyydelle on tyypillistä kausiluonteisuus ja sivutoimisuus sekä osa-aikainen ja monialayrittäjyys.

Fysiikka

Fyysikoita työskentelee yksityisellä sektorilla eniten teollisuudessa esimerkiksi teknologiateollisuuden ja energiateollisuuden yrityksissä. Fyysikot työskentelevät tyypillisesti tutkimuksen ja tuotekehityksen tehtävissä, uusien materiaalien tutkimuksen parissa tai suunnittelu-, kehitys-, hallinto- ja johtotehtävissä.

Julkisella sektorilla eniten työllistävät yliopistot, joissa fyysikot työskentelevät tutkijoina ja opettajina. Valtiolla fyysikoita työskentelee esimerkiksi tutkimuslaitoksissa. Kunnat työllistävät opettajan pätevyyden hankkineita fyysikoita opettajina peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Opettajia työskentelee myös ammattikorkeakouluissa.

Teollisuuden yritykset rekrytoivat fyysikoita tarpeen mukaan. Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa vakinaisista viroista, esimerkiksi tutkijan paikoista on kova kilpailu. Yliopistoissa työskennellään usein määräaikaisissa työsuhteissa. Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajien työllisyysnäkymät ovat yleisesti ottaen hyvät.

Työpaikkoja vapautuu lähinnä eläkkeelle jäämisten tai muihin tehtäviin siirtymisten myötä. Varsinkin vastavalmistuneet työskentelevät usein määräaikaisissa työsuhteissa tai tekevät pätkätöitä. Kansainvälisenä alana fysiikka työllistää myös ulkomailla.

Lähinimikkeet

filosofian maisteri
diplomi-insinööri
tutkija
erikoistutkija
opettaja
yliopettaja
lehtori
professori
sairaalafyysikko
tuotekehittelijä
tuotekehitysinsinööri
tuotekehitysjohtaja
kehityspäällikkö
tuotekehityspäällikkö
tuotepäällikkö
tutkimusinsinööri
tutkimusjohtaja
tiedesihteeri
tiedetoimittaja