Turkiseläintenhoitaja

Johdanto

Turkiseläintenhoitajan työ on pääosin ulkona tehtävää eläinten hoitoa. Turkistuotantoa harjoitetaan pää- ja sivuelinkeinona lähinnä perheyrityksissä. Turkiseläinten tarhaaminen on tarkoin valvottua tuotantoa, joten eläinten hoitajalta edellytetään vastuullisuutta sekä kykyä turvata eläimille paras mahdollinen elinympäristö.

Työtehtävät

Turkiseläintenhoitajan työpäivä koostuu pääosin ulkotöistä eläinten parissa. Turkiseläinten hoito, ruokinta sekä lisääntymisestä ja nahkonnasta huolehtiminen ovat turkiseläintenhoitajan työtehtäviä.

Tärkeimmät turkiseläimet ovat ketut ja minkit, mutta myös useita erikoisempiakin turkiseläinlajeja kasvatetaan. Turkiseläimiä kasvatetaan ja jalostetaan kuten muitakin kotieläimiä.

Turkiseläintuotannossa on runsaasti käsityövaltaisia työvaiheita. Toisaalta tietotekniikkaa käytetään entistä enemmän hyväksi esimerkiksi siitoseläinkirjanpidossa ja rehuvalioiden laadinnassa.

Hyvä pentutulos, korkealaatuinen nahka ja tuotannon taloudellisuus ovat turkistuotannon tärkeimpiä asioita.

Lähes kaikki tuotetut raakanahat myydään yhteisissä huutokaupoissa kansainvälisille markkinoille ja jalostetaan turkistuotteiksi pääasiassa Kaukoidässä ja Etelä-Euroopassa.

Turkiseläintenhoitajan kiireisin työaika sijoittuu eläinten paritus- ja nahkonta-aikoihin.

Työpaikat

Turkistuotantoa harjoitetaan pää- ja sivuelinkeinona lähinnä perheyrityksissä. Turkiseläintenhoitajat työskentelevät näissä yrityksissä.

Työn vaatimukset

Turkiseläintenhoitajan on tunnettava kasvattamiensa eläinten käyttäytyminen sekä tiedettävä niiden hoitoon ja ruokintaan liittyvät yksityiskohdat ja riskitekijät.

Turkistarhaus on tarkoin valvottua kotieläintuotantoa, joka edellyttää eläinten käyttäytymisen ja eläinbiologian tuntemisen lisäksi toimintaa säätelevien eläin- ja ympäristömääräysten tuntemista sekä ympäristöhaittojen minimoimista. Tällöin korostuvat korkea ammattietiikka ja sopeutumiskyky.

Eläintenhoito on luonteeltaan sitovaa. Siksi turkiseläintenhoitajalta edellytetään pitkäjännitteisyyttä, tunnollisuutta ja tarkkuutta.

Alalla voidaan erottaa selkeitä kiirehuippuja ja hiljaisempia aikoja, joten turkiseläintenhoitajan on oltava joustava.

Ammatti vaatii hyvää fyysistä kuntoa, sillä koneellistumisesta huolimatta työhön kuuluu myös ruumiillisia työvaiheita.

Työ ei sovi rehu- tai eläinpölylle allergisille ihmisille.

 

Koulutus

Sopiva koulutus ammattiin on toisella asteella suoritettava maatalousalan perustutkinto, jossa voidaan suuntautua turkistalouteen. Tutkinto voidaan suorittaa myös näyttötutkintona ja oppisopimuksella.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Turkistuotantoalan työehtosopimuksessa on 3 palkkaryhmää. Työntekijän henkilökohtainen tuntipalkka koostuu työn vaativuuden perusteella määräytyvästä työkohtaisesta palkasta, työntekijän pätevyyden perusteella määräytyvästä henkilökohtaisesta palkanosasta sekä lisien perusteella määräytyvästä osuudesta.

 

Työmarkkinatiedot
Maatalousala

Maatalous työllistää arviolta noin 58 000 yrittäjää, jotka ovat viljelijöitä ja yhtymien osakkaita. Palkansaajia on noin 17 000. Vakituisesti palkattujen työntekijöiden lisäksi tiloilla työskentelee runsaasti lyhytaikaista työvoimaa. Lähes 90 prosenttia tiloista on perheviljelmiä, jotka työllistävät lähinnä viljelijät ja heidän perheenjäsenensä. Maatalous työllistää välillisesti esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, kaupan alalla ja kuljetusalalla.

Henkilömäärällä mitattuna viljatilat ovat maatalouden suurin työllistäjä, sitten lypsykarjatilat ja puutarhatalouteen keskittyneet tilat. Maatilojen lukumäärä on vähentynyt, varsinkin kotieläintilojen, samalla kun tilojen koko on kasvanut ja työn tuottavuus parantunut koneellistumisen ja automaation myötä.

Maatalouden työllisten määrä vähenee edelleen lähitulevaisuudessa, mutta suuren eläkepoistuman vuoksi alalle avautuu uusia työpaikkoja. Maataloudessa työskentelevien keski-ikä on korkea, ja uusia tulijoita tarvittaisiin korvaamaan eläkkeelle siirtyviä yrittäjiä. Lisää työntekijöitä tarvittaisiin etenkin lomitukseen sekä puutarha- ja viheralan työtehtäviin.

Maatalouden työllisyyttä ylläpitää tarve kotimaisen ruoan tuotannolle sekä maaseudun pitäminen elinvoimaisena. Maatilojen tuloista yhä merkittävämpi osa saadaan kuitenkin muusta kuin maataloudesta, esimerkiksi maatilojen monitoimisuudesta, muusta yritystoiminnasta ja urakoinneista. Jälkimmäinen työllistää esimerkiksi kylvötöissä, säilörehunkorjuussa, puinnissa, energiapuun korjuussa ja metsähakkeen tuotannossa.

Lisäaineistot

 

 

Lähinimikkeet

tarhaaja
turkistarhaaja