Puutarhuri

Johdanto

Puutarhuri on puutarha- ja viheralan ammattilainen, joka vastaa itsenäisesti puutarhoissa ja viljelmillä käytännön töistä. Puisto- ja vihertöissä hän tekee erityistä asiantuntemusta vaativia töitä. Yleensä puutarhuri toimii myös työnjohtajana. Työpaikkana voi olla esimerkiksi puutarhayritys, viherrakennusliike, kaupungin vihertoimi tai kauppapuutarha. Kasvituntemuksen lisäksi työskentely ulkona erilaisissa sääoloissa ja joskus kuumissa kasvihuoneissa vaatii hyvää sopeutumiskykyä ja terveyttä.

Työtehtävät

Puutarhuri, jolla on hyvän käytännön kokemus vastaa työkohteidensa käytännön työstä ja tekee erityistä ammattitaitoa vaativia töitä. Puutarhuri erikoistuu yleensä jo koulutuksessaan.

Puutarhuri voi työskennellä esimerkiksi viljelmänhoitajana, kasvihuonepuutarhurina, taimistonhoitajana tai puistopuutarhurina. Kokenut puutarhuri voi toimia muun muassa kaupunginpuutarhurina, seurakuntapuutarhurina tai puutarhaviljelijänä.

Osa puutarhureista työskentelee puutarha- tai kukkakaupan alalla yrittäjinä ja työntekijöinä. Alalla voi kouluttautua myös esimerkiksi puistomestariksi, golfkenttämestariksi tai vihersuunnittelijaksi.

Puutarhoissa ja viljelmillä puutarhuri osallistuu viljelytyöhön kylvöstä sadonkorjuuseen. Hän vastaa itsenäisesti työn toteutuksesta ja tuloksesta. Työtä tehdään usein työryhmissä puutarhurin toimiessa työnjohtajana.

Puisto- ja vihertöissä puutarhuri tekee erityistä asiantuntemusta vaativia töitä sekä voi toimia työkokemuksensa perusteella myös työnjohtajana. Puutarhurin tehtäviin voi kuulua myös mm. budjettien laatimista, työ- ja toimintasuunnitelmien tekemistä ja asiakaspalvelua.

Puistomestari /kokenut puistopuutarhuri voi toimia laajempien ja enemmän erityisosaamista vaativien kohteiden työnjohtajana. Esimerkiksi puistotyönjohtaja vastaa oman alueensa puutarhojen, puistojen ja hautausmaiden rakentamis-, istutus-, leikkaus-, hoito- ja uudistustöistä.

Tällöin hänellä on alaisinaan puutarhureita, puistotyöntekijöitä tai hautausmaantyöntekijöitä ja muita erikoisammattityöntekijöitä. Puistotyönjohtajalla on vastuu ryhmän toiminnasta, työn onnistumisesta, mittaustarkkuudesta, materiaalituntemuksesta, työvälineiden asianmukaisuudesta, kone- ja tarvikehuollosta sekä kustannusseurannasta.

Puutarhatyönjohtaja toimii esimiehenä kauppapuutarhassa, taimitarhassa tai hedelmänviljelmällä. Hänellä on alaisinaan puutarhureita, puutarhatyöntekijöitä tai taimitarhatyöntekijöitä. Hän jakaa työt ja valvoo niiden suorittamista sekä osallistuu usein myös itse töihin.

Kaupunginpuutarhuri vastaa kaupunkien ja kuntien viheralueista, joissain kunnissa myös metsä- ja urheilualueista. Kaupunginpuutarhurin vastuualueeseen kuuluvat myös kuntien omistamat kasvihuoneet ja taimitarhat. Yleensä kaupunginpuutarhuri vastaa puistojen töiden toteuttamisesta ja ylläpidosta, joissain kunnissa myös puistojen suunnittelusta.

Kaupunginpuutarhuri toimii pääsääntöisesti ylemmässä esimiesasemassa tai keskijohdossa. Hänen työtehtäviinsä kuuluu hallinnollisia tehtäviä, ja hän toimii yhteistyössä eri tahojen kanssa. Kaupunginpuutarhuri vastaa oman toimialansa kehittämisestä ja taloudesta sekä toimii alueellaan viherasioiden erikoisasiantuntijana.

Seurakuntapuutarhuri vastaa seurakuntien hautaustoimesta, hautausmaan ylläpidosta ja hoidosta. Hänen toimialaansa kuuluu yleensä lisäksi seurakuntien kiinteistöjen viheralueiden rakentaminen ja hoito.

Golfkenttämestari vastaa itsenäisesti kentän hoidosta. Alaisinaan hänellä on kentän koosta riippuen kentänhoitajia, puutarhureita, vihertyöntekijöitä, sekä muita erikoisammattityöntekijöitä.

Vihersuunnittelija ja suunnitteluhortonomi laativat viher- ja ympäristösuunnitelmia joko yksityisyrittäjänä tai toisen palveluksessa, kuten kaupunkien puistotoimessa tai suunnittelutoimistoissa.

Puutarhaviljelijä, kauppapuutarhuri ja taimistoviljelijä ovat yksityisyrittäjiä. Päätuotantosuuntana voi olla taimiviljely, vihannesten viljely, marjanviljely, hedelmänviljely tai kukkien viljely. Yleensä viljelyä on vain joko kasvihuoneissa tai avomaalla, mutta osalla vihannesten viljelijöistä on molempia. Keto- ja niittykasvien siemenviljely tapahtuu kesäaikana ja työkautta jatketaan markkinoinnilla.

Puutarhakauppias myy kaikkea kotipuutarhoihin, viherympäristöön ja sisävihreyteen liittyvää. Puutarhakauppa sisältää lannoitteiden, kasvualustojen, puutarhatarvikkeiden, -koneiden ja taimien myynnin.

Kukkakauppias myy leikkokukkia, viherkasveja ja kukkiin liittyviä tarvikkeita sekä antaa kukkien hoito-ohjeita asiakkailleen. Hän voi myös harjoittaa vihersisustusta ja kasvien vuokrausta sekä tilakoristelujen ja kokonaismiljöökoristelujen palveluita. Osa yrittäjistä toimii hautaustoimistojen yhteydessä.

Puutarha- ja viheralan työkausiin ja työolosuhteisiin vaikuttaa erikoistumisala. Sääolot ja vuodenajat määräävät hoitotöiden laatua ja määrää. Yksityisyrittäjänä toimivat puutarhurit ajoittavat usein lomansa, täydennysopiskelun ja opintomatkansa talviaikaan, jolloin töitä on vähemmän.

Kesällä saattaa kasvihuoneissa joutua työskentelemään hyvin lämpimissä olosuhteissa. Viheralalla työskentely tapahtuu pääasiassa ulkona. Puistotyössä työskennellään kesäisin pääasiassa ulkona. Talvella ulkona tehdään puistometsien ja jääkenttien hoitoa ja lumitöitä, sekä sisällä kunnostus-, huolto- ja suunnittelutöitä.

Avomaan viljelyksillä työ on kausiluonteista ulkotyötä varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Kasvihuonetuotannossa ja kauppapuutarhoilla viljelmien hoito, sadonkorjuu ja markkinointi ovat ympärivuotista toimintaa.

 

Työpaikat

Kaupunkien ja seurakuntien vihertoimet. Puutarha-alan yritykset. Viherrakennusliikkeet. Taimistot. Golfyhtiöt. Kauppapuutarhat. Kukkakaupat. Puutarhaliikkeet. Kiinteistöhuoltoyhtiöt. Itsenäisinä yrittäjinä.

 

Työn vaatimukset

Puutarhurilla tulee olla laaja-alainen näkemys ympäristöstä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Hänellä on oltava hyvä kasvituntemus ja kiinnostus kasveihin.

Vihertöissä puutarhurin tulee tuntea erilaiset materiaalit (mm. puu, kivi, metalli) sekä niiden käyttömahdollisuudet.

Työskentely ulkona erilaisissa sääoloissa ja joskus kuumissa kasvihuoneissa vaatii hyvää sopeutumiskykyä ja terveyttä. Työskentely vaatii myös pitkäjännitteisyyttä.

Työnjohtotehtävät edellyttävät suunnittelu- ja organisointitaitoja sekä hyviä vuorovaikutus- ja esimiestaitoja.

Useissa työtehtävissä tarvitaan erilaisten työkoneiden ja teknisten laitteiden hallintaa.

Yrittäjänä toimivalta puutarhurilta edellytetään markkinointitaitoja.

Allergiat voivat vaikeuttaa kasvien parissa työskentelyä.

Koulutus

Toisen asteen oppilaitoksissa voi suorittaa puutarhatalouden perustutkinnon, puutarhuri. Tutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona sekä oppisopimuksella.

Näyttötutkintona voidaan suorittaa myös arboristin, floristin, puistopuutarhurin, viinintuotannon ja viljelypuutarhurin ammattitutkinnot sekä floristimestarin, puistomestarin ja taimistomestarin erikoisammattitutkinnot.

Ammattikorkeakoulussa voi suorittaa luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinnon, hortonomi (AMK).

Esimerkiksi kaupunginpuutarhurin ja seurakunnan puistopäällikön tehtävään edellytetään yhtenä pätevyysvaatimuksena hortonomin (AMK) tutkintoa.

 

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Kunnalla kuukausipalkkaus perustuu työn vaativuuteen ja osaamiseen. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Alalla noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES) sekä Teknisten sopimusta (TS).

Kunnallisissa tuntipalkkaisissa töissä noudatetaan Kunnallista Tuntipalkkaisten työehtosopimusta (TTES). Perustuntipalkka määräytyy ammattinimikkeittäin työn vaativuuden ja työolosuhteiden mukaan.

Viheralalla noudatetaan yksityissektorilla Viheralan työehtosopimusta. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta.

Yrittäjinä toimivien kukkakauppiaan, puutarhakauppiaan ja puutarhaviljelijän ansiot määräytyvät liiketoiminnan kannattavuuden mukaan.

Työmarkkinatiedot
Puutarha- ja viherala

Puutarhatuotanto työllistää puutarha- ja maatalousyrityksissä päätuotanto- tai sivutuotantosuuntana noin 9 000 henkilötyövuoden edestä. Puutarhatuotanto voi olla myös pienimuotoista sivuelinkeinoa tai osa muuta maataloutta. Viljelijöiden ja heidän perheenjäseniensä lisäksi avomailla ja kasvihuoneissa työskentelee palkattuja vakinaisia työntekijöitä. Ala työllistää myös tilapäisesti, lomituksessa ja urakoinneissa.

Puutarha-alan yritysten tarjoamilla työpaikoilla on erityistä merkitystä pienillä paikkakunnilla. Alalla tehdään paljon kausiluonteisia töitä, sillä kaikissa tehtävissä työtä ei ole tarjota ympäri vuoden. Esimerkiksi marjatiloilla työvoiman tarve on kausittaista ajoittuen kesäaikoihin. Puutarhatuotannossa toimii kuitenkin kasvihuoneyrityksiä, jotka tuottavat vihanneksia ympärivuotisesti.

Puutarha-alan työllisyyttä ylläpitää tarve kotimaisten elintarvikkeiden tuotannolle. Puutarhatuotannon työllisyyteen vaikuttavat toiminnan kannattavuuteen liittyvät tekijät, esimerkiksi kotimaisten elintarvikkeiden kysyntä, kilpailu tuontielintarvikkeiden kanssa, tuotannon vaatiman energian hinta ja tuet. Työllisyyden arvioidaan säilyvän puutarhatuotannossa ennallaan.

Kukka- ja puutarhakauppa työllistää yhteensä noin 4 000 henkeä. Vakinaisesti palkattujen lisäksi kaupan alalla toimii paljon tilapäistä ja kausityövoimaa. Myyntiä on siirtynyt kukkakaupoista päivittäistavarakauppoihin ja myymäläketjuihin. Puutarhakaupassa työllisyyttä edistää puutarhaharrastuksen suosion kasvu.

Viherala työllistää yhteensä vuosittain noin 27 700 henkilöä, joista ympärivuotisesti vähintään 8 600 henkilöä ja lisäksi kesäkaudella vähintään 19 100 henkilöä. Viheryritykset työllistävät ympärivuotisesti noin 5 200 ja julkinen sektori noin 3 300 henkilöä. Viherala työllistää viheralueiden suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon tehtävissä esimerkiksi viherrakennusyrityksissä, kiinteistöpalveluyrityksissä, kunnilla ja seurakunnilla.

Viheralan työllisyyttä edistää kasvukeskusten uusien asuinalueiden rakentaminen ja yksityisten pihojen suunnittelu, rakennuttaminen ja hoito. Julkisen sektorin viheralan työpaikkoja vähentävät töiden ulkoistamiset ja henkilöstövähennykset. Osa työpaikoista siirtyy yksityiselle sektorille, jolloin pienyritystoiminnan ja alihankinnan odotetaan lisääntyvän. Viherrakentaminen on suhdanneherkkä ala.

Vihersisustusalalla on mahdollisuudet kasvuun etenkin, kun kaupungistuminen lisää viihtyisien ja terveellisten sisätilojen tarvetta. Viherkasvien käytöllä voidaan parantaa sisäilman laatua ja lisätä ihmisten hyvinvointia ja terveyttä.

Puutarhureilla esiintyy työttömyyttä lähinnä työn kausiluonteisuuden sekä suurten koulutusmäärien vuoksi. Ammattitaitoisista ja monialaisista puutarhureista on kuitenkin pulaa. Hortonomeille (AMK) on kysyntää viherrakentamisen ja viheralueiden hoidon työnjohtotehtävissä sekä kaupan alalla, mutta suunnittelutehtävissä työtilanne on heikompi. Maisema-arkkitehteja on työtehtäviin nähden liian vähän.

Lähinimikkeet

hortonomi
kasvihuonepuutarhuri
viherrakentaja
viheraluehoitaja
viheraluesuunnittelija
puutarhakauppias
puutarhaviljelijä
puutarhaneuvoja
puutarhamyymälän hoitaja
kauppapuutarhuri
puutarhanhoitaja
puutarhamestari
golfkenttämestari
golfkentänhoitaja
taimistonhoitaja
hautausmaanhoitaja
puistopuutarhuri
puistonhoitaja
kaupunginpuutarhuri
seurakuntapuutarhuri
puutarhaviljelijä
hedelmän- ja marjanviljelijä
vihannesviljelijä
kukkakauppias
floristi
taimistoviljelijä

 

 

 

 

Puutarhuri