Laborantit tekevät kemiallisia, fysikaalisia, mikrobiologisia ja aistinvaraisia määrityksiä. Tehtäviin kuuluu myös näytteiden ottoa ja tuotteiden testausta. Työpaikkoja on teollisuuden, kaupan alan, biotekniikan yritysten jne. laboratorioissa. Ammatissa tarvitaan mm. analyysimenetelmien hallintaa sekä huolellisuutta ja tarkkuutta.
Laborantit tekevät laboratorioissa kemiallisia, fysikaalisia, mikrobiologisia ja aistinvaraisia määrityksiä. Työhön kuuluu analyysien ja mittausten tekemistä, aineiden pitoisuuksien määrittelyä sekä näytteiden ottamista. Tuotteita testataan erilaisten kokeiden avulla.
Laborantti voi työskennellä laadunvalvonnassa, tuotantoprosessien seurannassa, tuotekehittelyssä tai tutkimuksessa. Tarkempi työnkuva riippuu laboratoriosta, jossa työskennellään.
Teollisuudessa työhön kuuluu tarkkailla prosessien etenemistä ja tuotteen laatua. Elintarviketeollisuudessa testataan tuotteiden koostumusta ja bakteerittomuutta, paperiteollisuudessa taas raaka-aineita ja paperin ominaisuuksia.
Ympäristöasioiden parissa työskentelevät laborantit tekevät ympäristöön liittyviä seuranta-analyysejä vesistöistä, maaperästä ja ilmasta.
Laborantteja työskentelee myös rikoslaboratorioissa, joissa tehtävät liittyvät rikosten selvittämiseen. Heitä työskentelee myös tutkijaryhmissä, joissa tutkitaan esimerkiksi ihmisen geeniperimää. Myös myyntitehtävät työllistävät laborantteja.
Laborantin työllä on suuri merkitys tuotteiden laadun, elintarvikkeiden terveellisyyden ja ympäristön hygieenisyyden varmistamisessa.
Tuotekehittelyssä työtehtävät vaihtelevat paljonkin, mutta tuotantoa palvelevissa laboratorioissa työt ovat enemmän rutiininomaisia.
Työnkuvaan saattaa kuulua laitteiden huoltoa sekä työssä tarvittavien välineiden ja tarvikkeiden tilaamista. Myös raporttien kirjoittaminen ja taulukoiden tekeminen voivat kuulua tehtäviin.
Tutkimustyötä tehdään ryhmissä, joissa eri koulutuksen saaneet ihmiset työskentelevät yhdessä. Toimenkuvaan voi kuulua myös asiakaspalvelua, mikä lisää työn sosiaalisuutta.
Työssä käytetään apuna sekä tavallisia laboratoriovälineitä että monimutkaisia analyysilaitteita. Tietotekniikkaa tarvitaan mm. analyysien tulosten tallentamiseen.
Työtä tehdään pääasiassa laboratorioympäristössä, mutta näytteiden ottaminen tapahtuu eri paikoissa.
Työ on tyypillisesti päivätyötä, mutta esimerkiksi paperi- ja elintarviketeollisuudessa tehdään myös kolmivuorotyötä.
Teollisuus. Kaupan ala. Valtio. Kunnat. Yliopistot. Tutkimuslaitokset. Tulli. Poliisi. Biotekniikan yritykset.
Laborantin on hallittava analyysimenetelmät ja näytteiden otto sekä kemikaalien ja välineiden käyttö. Kiinnostus luonnontieteisiin on eduksi.
Oikeat testaus- ja tutkimustulokset edellyttävät tunnollisuutta ja luotettavuutta. Ammatissa tarvitaan myös huolellisuutta ja tarkkuutta.
Kemikaalien ja laitteiden käyttö sekä mikrobiologiset työt edellyttävät vastuun ottamista omasta ja muiden työturvallisuudesta ja terveydestä sekä ympäristöstä.
Laboratorioissa käsitellään kaasuja, radioaktiivisia aineita ja mikrobeja, jonka vuoksi on noudatettava työsuojelumääräyksiä.
Laborantin on oltava yhteistyökykyinen, koska työtä tehdään usein tiimissä. Asiakaspalvelussa tarvitaan palveluhenkisyyttä.
Työskentely on yleensä melko itsenäistä. Pienessä yrityksessä laboratorio saattaa toimia vain yhden laborantin voimin.
Kätevyys ja sorminäppäryys ovat eduksi välineiden käsittelyssä.
Kielitaito on hyödyksi, koska käsikirjat ovat usein vieraskielisiä.
Laboratorioala kehittyy koko ajan, joten laborantin on opeteltava uusia asioita ja kehitettävä ammattitaitoaan.
Taipumus yliherkkyyteen, astma ja värisokeus saattavat olla esteenä ammatissa toimimiselle.
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa laboratorioalan perustutkinnon, laborantti. Tutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona. Oppisopimuskoulutus on myös mahdollinen.
Ammattikorkeakoulussa voi suorittaa tutkinnon laboratorioanalyytikko (AMK).
Julkisella sektorilla palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Yksityisellä sektorilla palkkaus perustuu henkilökohtaiseen työsopimukseen, mutta noudattelee alan työehtosopimusta.
Kemia
Yksityisellä sektorilla suurin osa kemisteistä työskentelee lääketeollisuuden tai muun kemian teollisuuden palveluksessa. Kunnat ja kuntayhtymät työllistävät kemistejä mm. opetustehtävissä ja terveydenhuollossa.
Työpaikkoja vapautuu lähinnä eläkkeelle jäämisten tai toisiin tehtäviin siirtymisten myötä. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisiä. Kilpailu työpaikoista on kovaa, suuret koulutusmäärät heikentävät työllisyystilannetta.
Luonnontieteelliseltä koulutusalalta valmistuneet kemistit (FK, FM, FL tai FT) työskentelevät erilaisissa asiantuntija- ja esimiestehtävissä, esimerkiksi tutkimus- ja kehitystehtävissä sekä opetus- ja koulutustehtävissä. Työpaikkoja on mm. kemian-, lääke-, bio- ja metsäteollisuuden palveluksessa, sairaaloissa, yliopistoissa, valtion tutkimuslaitoksissa ja kunnilla.
Teknisiin tieteisiin kuuluvasta kemian tekniikasta valmistuneet (DI, TkL tai TkT) työskentelevät pääasiassa tutkimuksen ja tuotekehityksen tehtävissä. Suurimmat työnantajat ovat yliopistot, valtion tutkimuslaitokset, teknologiateollisuus ja kemianteollisuus.
Kemianteollisuus
Kemianteollisuudessa työskentelee noin 32 800 henkeä. Eniten työllistävät toimialat ovat muovituotteet, peruskemikaalit ja lääkkeet. Henkilöstömäärä on pysytellyt vakaana viime vuosina. Teollisuuden työvoimasta ala työllistää yhteensä lähes 10 %.
Kemianteollisuuden yritykset rekrytoivat henkilöstöä palvelukseensa tarpeen mukaan. Uutta henkilöstöä tarvitaan sekä toimihenkilö- että työntekijätehtäviin varsinkin henkilöstön eläkkeelle jäämisestä johtuen.
Kemianteollisuus työllistää pääasiassa vain toisen asteen ammatillisen koulutuksen tai korkeakoulu- ja yliopistotutkinnon suorittaneita. Ammatillista koulutusta vailla olevan henkilöstön osuus on vähentynyt viime vuosina.
YmpäristöalaYmpäristö- ja luontoalalla työskennellään valtion, kuntien, järjestöjen ja yritysten palveluksessa eri tehtäväalueilla. Ympäristöalan eri tehtävissä työskentelevien lukumäärän arvioiminen on vaikeaa.
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ry:ssä on yli 4 500 luonnon- tai ympäristötieteellisen korkeakoulututkinnon suorittanutta jäsentä. Alalla työskentelevien kokonaismäärä on kuitenkin suurempi, sillä asiantuntijoita ja työntekijöitä on järjestäytynyt eriliittoihin.
Työllisyystilanne vaihtelee koulutustaustasta riippuen. Yleisesti ottaen alan oppilaitoksista on valmistunut enemmän alalle tulijoita kuin on työpaikkoja. Valtio ja kunnat palkkaavat uutta henkilöstöä lähinnä eläkkeelle lähtevien tai muihin tehtäviin siirtyvien tilalle. Yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan.Ympäristöjärjestöissä on vain vähän henkilökuntaa.
Luontoyrittäjyys on pienyritysvaltaista. Alalla toimivat yritykset ovat pääasiassa yhden hengen tai perheyrityksiä. Alan työllisyydelle on tyypillistä kausiluonteisuus, sivutoimisuus ja monialayrittäjyys.
Ympäristöalan merkitys kasvaa entisestään ympäristöasioiden korostuessa. Uusien työpaikkojen luominen riippuu julkisella sektorilla uusien virkojen perustamisesta. Yrityksissä työllisyyteen vaikuttaa mm. alan palveluiden ja tuotteiden kysyntä, johon vastaaminen edellyttää riittävästi osaavia työntekijöitä. Ympäristöteknologia on yksi maailman nopeimmin kehittyvistä tekniikan osa-alueista.
Bioenergia-alaBioenergia-ala työllistää suoraan noin 4 000-11 000 henkilöä eri puolilla Suomea maaseudulta kaupunkeihin. Bioenergia-alalla työskentelevien lukumäärän arviointia vaikeuttaa se, että metsä- ja maatalouden piirissä tehtävä työ on monialaista, jolloin bioenergiaan liittyvät työt voivat olla myös sivutoimisia, osa-aikaisia ja kausittaisia.
Bioenergia-alan työllisyystilanne on hyvä. Alalla on tarvetta tuhansille uusille työntekijöille, joita tarvitaan sekä eläkkeelle lähtevien tilalle että alan kasvutavoitteiden täyttämiseksi. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen bioenergialla parantavat alan työllisyystilannetta tulevaisuudessa entisestään.
Pelkästään metsähakkeen tuotannon työvoimatarve on arviolta noin 2 000-4 000 koneen- ja autonkuljettajaa. Eniten tarvitaan kuljettajia kuormatraktoreihin, energiapuu-ja hakeautoihin, kantojen nostokoneisiin sekä hakkuukoneisiin.
BiokemiaBiokemian alalla suurin työllistäjä on yksityinen sektori, pääasiassa lääketeollisuuden, elintarviketeollisuuden, kemianteollisuuden ja bioalan yritykset. Seuraavaksi eniten työllistää valtio mm. yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa, tutkimuslaboratorioissa ja hallintotehtävissä. Kunnat työllistävät mm. sairaaloissa, laboratorioissa ja hallinnossa.
Työpaikkoja vapautuu lähinnä henkilöstön eläkkeelle jäämisten tai muihin tehtäviin siirtymisten myötä. Alalta ei ole jäämässä eläkkeelle suurta määrää työntekijöitä. Alalla on varsin paljon määräaikaisia työsuhteita. Työttömyysaste on noin 4-5 prosenttia, vastavalmistuneilla hieman korkeampi. Biotekniikkaan liittyvät työtehtävät saattavat tulevaisuudessa työllistää nykyistä enemmän.
Biokemistien ja muiden biokemian alalla työskentelevien lukumäärästä ei ole saatavilla tarkkaa tietoa. Luonnontieteiden Akateemisten Liiton LAL ry:n jäsenistä noin 2 200 on biokemiasta tai bioteknologiasta valmistuneita.
Ammatti bioalalta. Video. Työministeriö 2001.
fysiikan laborantti
kemian laborantti
teollisuuslaborantti
tutkimuslaborantti
