Laborantti

Johdanto

Laborantit tekevät kemiallisia, fysikaalisia, mikrobiologisia ja aistinvaraisia määrityksiä eri alojen laboratorioissa. Tehtäviin kuuluu myös näytteiden ottoa ja tuotteiden testausta. Työpaikkoja on teollisuuden, kaupan alan, biotekniikan yritysten jne. laboratorioissa. Ammatissa tarvitaan mm. analyysimenetelmien hallintaa sekä huolellisuutta ja tarkkuutta.

Työtehtävät

Laborantin työllä on suuri merkitys tuotteiden laadun, elintarvikkeiden terveellisyyden ja ympäristön hygieenisyyden varmistamisessa. Laborantti voi työskennellä laadunvalvonnassa, tuotantoprosessien seurannassa, tuotekehittelyssä tai tutkimuksessa.

Laborantit tekevät laboratorioissa kemiallisia, fysikaalisia, mikrobiologisia ja aistinvaraisia määrityksiä. Työhön kuuluu analyysien ja mittausten tekemistä, aineiden pitoisuuksien määrittelyä sekä näytteiden ottamista. Tuotteita myös testataan erilaisten kokeiden avulla.

Tarkempi työnkuva riippuu laboratoriosta, jossa työskennellään. Teollisuudessa työhön kuuluu tarkkailla prosessien etenemistä ja tuotteen laatua. Elintarviketeollisuudessa testataan tuotteiden koostumusta ja bakteerittomuutta, paperiteollisuudessa taas raaka-aineita ja paperin ominaisuuksia.

Ympäristöasioiden parissa työskentelevät laborantit tekevät ympäristöön liittyviä seuranta-analyysejä vesistöistä, maaperästä ja ilmasta.

Laborantteja työskentelee myös rikoslaboratorioissa, joissa tehtävät liittyvät rikosten selvittämiseen. Heitä työskentelee myös tutkijaryhmissä, joissa tutkitaan esimerkiksi ihmisen geeniperimää. Myös myyntitehtävät työllistävät laborantteja.

Tuotekehittelyssä työtehtävät vaihtelevat paljonkin, mutta tuotantoa palvelevissa laboratorioissa työt ovat enemmän rutiininomaisia. Työnkuvaan saattaa kuulua myös laitteiden huoltoa sekä työssä tarvittavien välineiden ja tarvikkeiden tilaamista. Myös raporttien kirjoittaminen ja taulukoiden laatiminen voivat kuulua tehtäviin.

Tutkimustyötä tehdään ryhmissä, joissa eri koulutuksen saaneet ihmiset työskentelevät yhdessä. Toimenkuvaan voi kuulua myös asiakaspalvelua, mikä lisää työn sosiaalisuutta.

Työssä käytetään apuna sekä tavallisia laboratoriovälineitä että monimutkaisia analyysilaitteita. Tietotekniikkaa tarvitaan mm. analyysien tulosten tallentamiseen. Työtä tehdään pääasiassa laboratorioympäristössä, mutta näytteiden ottaminen tapahtuu eri paikoissa.

Työ on tyypillisesti päivätyötä, mutta esimerkiksi paperi- ja elintarviketeollisuudessa tehdään myös kolmivuorotyötä.

 

Työpaikat

Teollisuuden eri toimialat. Kaupan ala. Valtio. Kunnat. Yliopistot. Tutkimuslaitokset. Tulli. Poliisi. Biotekniikan yritykset.

 

Työn vaatimukset

Laborantin on hallittava analyysimenetelmät ja näytteiden otto sekä kemikaalien ja välineiden käyttö. Kiinnostus luonnontieteisiin on eduksi.

Oikeat testaus- ja tutkimustulokset edellyttävät huolellisuutta, tarkkuutta, tunnollisuutta ja luotettavuutta.

Kemikaalien ja laitteiden käyttö sekä mikrobiologiset työt edellyttävät vastuun ottamista omasta ja muiden työturvallisuudesta ja terveydestä sekä ympäristöstä.

Laboratorioissa käsitellään kaasuja, radioaktiivisia aineita ja mikrobeja, jonka vuoksi on noudatettava työsuojelumääräyksiä.

Laborantin on oltava yhteistyökykyinen, koska työtä tehdään usein tiimissä. Asiakaspalvelussa tarvitaan palveluhenkisyyttä.

Työskentely on yleensä melko itsenäistä. Pienessä yrityksessä laboratorio saattaa toimia vain yhden laborantin voimin.

Kätevyys ja sorminäppäryys ovat eduksi välineiden käsittelyssä.

Kielitaito on tarpeen, koska käsikirjat ovat usein vieraskielisiä.

Laboratorioala kehittyy koko ajan, joten laborantin on opeteltava uusia asioita ja kehitettävä ammattitaitoaan.

Taipumus allergioihin, astma ja värisokeus saattavat olla esteenä ammatissa toimimiselle.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa laboratorioalan perustutkinnon. Tutkintonimike on laborantti.

Perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella ja näyttötutkintona.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon laboratorioanalyytikko (AMK).

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Julkisella sektorilla palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Yksityisellä sektorilla palkkaus perustuu henkilökohtaiseen työsopimukseen, mutta noudattelee alan työehtosopimusta.

 

 

Työmarkkinatiedot
Kemia

Kemistejä työskentelee yksityisellä sektorilla eniten lääketeollisuudessa ja muun kemianteollisuuden palveluksessa. Julkisella sektorilla kunnat ja kuntayhtymät työllistävät kemistejä esimerkiksi opetustehtävissä sekä terveydenhuollossa esimerkiksi laboratorioissa ja sairaalakemisteinä.

Luonnontieteelliseltä koulutusalalta valmistuneet kemistit työskentelevät erilaisissa asiantuntija-, tutkimus- ja kehitystehtävissä sekä opetustehtävissä. Työpaikkoja on esimerkiksi kemian-, lääke-, bio- ja metsäteollisuudessa sekä yliopistoissa, valtion tutkimuslaitoksissa, sairaaloissa ja kunnilla.

Teknisiin tieteisiin kuuluvasta kemian tekniikasta valmistuneet työskentelevät pääasiassa tutkimuksen ja tuotekehityksen tehtävissä. Suurimmat työnantajat ovat teknologiateollisuus ja kemianteollisuus sekä yliopistot ja valtion tutkimuslaitokset.

Kemisteillä esiintyy työttömyyttä, koska suuret koulutusmäärät heikentävät työllisyystilannetta. Kilpailu työpaikoista on kovaa, ja työnhakijoita on enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Työpaikkoja vapautuu lähinnä eläkkeelle jäämisten tai toisiin tehtäviin siirtymisten myötä. Määräaikaiset työsuhteet ovat kemian alalla yleisiä. Kemian alalla työskentelee myös esimerkiksi laboratorioanalyytikkoja ja laborantteja.

Kemianteollisuus

Kemianteollisuus työllistää suoraan noin 34 000 henkilöä (v. 2016). Eniten työllistävät muovituotteiden, peruskemikaalien ja lääkkeiden valmistus. Henkilöstömäärä on pysytellyt vakaana viime vuosina. Suomalainen kemianteollisuus työllistää myös ulkomailla.

Kemianteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Uutta henkilöstöä tarvitaan toimihenkilö- ja työntekijätehtäviin varsinkin eläkkeelle jäämisistä johtuen. Ala työllistää enimmäkseen vain toisen asteen ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Kemianteollisuudessa tarvitaan mm. moniosaamista, uusien teknologioiden hallintaa, raaka-aineosaamista, laatuosaamista, vahvaa luonnontieteellistä ja teknologista osaamista sekä asiakasosaamista, liiketaloudellista osaamista, kestävän kehityksen osaamista, vieraiden kulttuurien tuntemusta, kielitaitoa ja tietojärjestelmien käyttötaitoa.

Juomateollisuus

Juomien valmistus työllistää yhteensä noin 2 500 henkeä, joista suurin osa työskentelee panimo- ja virvoitusjuomateollisuudessa (v. 2017). Alan yritykset työllistävät tuotantotehtävien lisäksi mm. tuotekehityksen, markkinoinnin, myynnin, hallinnon, viestinnän ja logistiikan tehtävissä.

Suomessa toimii noin 100 juomia valmistavaa yritystä. Monet alan yrityksistä ovat tärkeitä työllistäjiä paikkakunnillaan. Juomien valmistuksessa toimii sekä pieniä, keskisuuria että suuria yrityksiä.

Juomateollisuus on muiden elintarviketeollisuuden alojen tapaan vakaa työllistäjä talouden vaihtuvissa suhdanteissa, eikä työntekijöiden tarve ja lukumäärä vaihtele yhtä voimakkaasti kuin monilla muilla aloilla. Juomien tasainen kysyntä ylläpitää alan työllisyyttä. Työllistävyyteen vaikuttaa erityisesti kotimaisten juomatuotteiden kysyntä.

Juomateollisuuden yritykset rekrytoivat uusia työntekijöitä tarpeen mukaan. Työpaikkoja tulee avoimiksi varsinkin eläkkeelle siirtymisten vuoksi. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuudessa tarvitaan lisäksi huomattava määrä kausityöntekijöitä kesäsesonkien vuoksi. Juomien valmistuksessa henkilöstömäärä on ollut laskussa.

Ympäristöala

Ympäristöala työllistää valtiolla, kunnilla, tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa ja oppilaitoksissa. Työpaikkoja on lisäksi ympäristöalan yrityksissä, luontoalan yrityksissä ja muiden toimialojen yrityksissä esimerkiksi teollisuudessa. Ala työllistää myös järjestöissä.

Ympäristöalalla työskentelevien kokonaismäärän arvioiminen on vaikeaa johtuen työntekijöiden sijoittumisesta eri sektoreille. Ala työllistää esimerkiksi ympäristön tutkimisen, suunnittelun, käytön, hyödyntämisen ja hoidon tehtäväalueilla.

Työllisyystilanne vaihtelee koulutustaustasta riippuen. Yleisesti ottaen oppilaitoksista on valmistunut enemmän alalle tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla. Työttömyyttä esiintyy erityisesti vastavalmistuneilla. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä yliopistoissa ja kunnilla.

Valtio, kunnat ja yliopistot palkkaavat uutta henkilöstöä lähinnä eläkkeelle jäävien tai muihin tehtäviin siirtyvien tilalle. Työpaikkojen syntyminen julkisella sektorilla riippuu uusien virkojen perustamisesta tai avoimeksi tulleiden täyttämisestä. Ympäristöalan ja luontoalan järjestöissä on vain vähän henkilökuntaa.

Ympäristöalan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Niiden työllisyystilanteeseen vaikuttaa alan palveluiden ja tuotteiden kysyntä, joka riippuu talouden suhdanteista ja investoinneista ympäristöön. Ympäristöteknologia on yksi nopeimmin kehittyvistä tekniikan osa-alueista. Sen tarpeisiin vastaaminen edellyttää riittävästi osaavia työntekijöitä.

Ympäristöalaan liittyvä luontoyrittäjyys on pienyritysvaltaista. Alalla toimivat ovat pääasiassa yhden hengen yrityksiä tai perheyrityksiä. Niiden työllisyydelle on tyypillistä kausiluonteisuus ja sivutoimisuus sekä osa-aikainen ja monialayrittäjyys.

Bioenergia-ala

Bioenergia-ala työllistää noin 20 000 henkilöä (v. 2017). Eniten työllistävät turpeen ja metsähakkeen tuotanto. Alkutuotannon lisäksi ala työllistää esimerkiksi kuljetuksessa, energiantuotannossa ja tuotekehityksessä. Työpaikkoja on maaseudulla ja kaupungeissa eri puolilla maata. Maa- ja metsätaloudessa tehtävät bioenergiaan liittyvät työt voivat olla myös sivutoimisia, osa-aikaisia ja kausittaisia.

Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Uusia työntekijöitä tarvitaan pitkällä aikavälillä eläkkeelle lähtevien tilalle sekä alan kasvutavoitteiden täyttämiseksi. Suurin tarve on ollut metsähakkeen tuotannossa ja kuljetuksessa, joissa tarvitaan koneen- ja autonkuljettajia. Työllisyystilanne on hakeyrityksissä paras talvisin, kesät ovat hiljaisempaa aikaa.

Metsähakkeen kysyntä ja käyttö ovat kuitenkin viime vuosina vähentyneet monista syistä. Sellutehtailta tulee jatkossakin suuri määrä puunkuorta, joka kilpailee energiapuun kanssa. Sähkön tuotanto on vähentynyt voimalaitoksissa alhaisen markkinahinnan ja kannattavuuden vuoksi. Tämä on ajanut bioenergiayrityksiä vaikeuksiin erityisesti Keski-Suomessa, eikä investointeja uskalleta tehdä tulevaisuuden epävarmuuden vuoksi.

Bioenergia-alan työllisyyttä edistävät ilmastonmuutoksen hillitseminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen bioenergialla sekä pyrkimys energiaomavaraisuuden lisäämiseen ja tuontienergian käytön vähentämiseen. Metsähakkeen käyttöä lisäämällä voidaan luoda lisää uusia työpaikkoja bioenergian hankintaan, kuljetukseen ja energiantuotantoon. Työntekijöiden määrän arvioidaan kasvavan etenkin biojalostuksessa, jossa biopolttoaineita tuotetaan metsistä saatavilla raaka-aineilla.

Energiapolitiikalla voidaan vaikuttaa työllistävyyteen esimerkiksi metsähakkeella tuotetun sähkön tukien sekä turpeella tuotetun lämmön verotuksen kautta. Turpeen tuotannon ja kuljetusten työllistävyys voivat heikentyä, jos veronkiristykset sekä uusien tuotantoalueiden lupien saamisen vaikeudet jatkuvat.

Biokemia

Biokemian alalla suurin työllistäjä on yksityinen sektori, jossa työpaikkoja on eniten lääketeollisuuden, elintarviketeollisuuden, kemianteollisuuden ja bioalan yrityksissä. Yliopistot ja valtio työllistävät mm. tutkimuslaitoksissa, -laboratorioissa ja hallinnossa. Kunnat työllistävät esimerkiksi sairaaloissa, laboratorioissa ja hallinnossa.

Työllistyminen biokemian tehtäviin voi olla vaikeaa, sillä alalle on koulutettu enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla. Työttömyyttä esiintyy varsinkin vastavalmistuneilla. Määräaikaiset työsuhteet ovat alalla yleisiä.

Työpaikkoja vapautuu lähinnä eläkkeelle jäämisten tai muihin tehtäviin siirtymisten myötä. Alalta ei kuitenkaan ole jäämässä eläkkeelle suurta määrää työntekijöitä. Biotekniikkaan liittyvät työtehtävät saattavat tulevaisuudessa työllistää nykyistä enemmän.

Eri nimikkeillä työskentelevien biokemistien lisäksi alalla työskentelee myös esimerkiksi bioanalyytikkoja ja laborantteja.

Lähinimikkeet

fysiikan laborantti
kemian laborantti
teollisuuslaborantti
tutkimuslaborantti