Metsätalousinsinööri

Johdanto

Metsätalousinsinöörit toimivat puunhankinnan, metsäsuunnittelun, metsäneuvonnan ja ympäristönhoidon tehtävissä. Työpaikkoja on mm. metsäteollisuusyrityksissä ja metsänhoitoyhdistyksissä. Ammatissa tarvitaan metsätalouden asiantuntemuksen lisäksi esimies- ja neuvottelutaitoja sekä kykyä itsenäiseen päätöksentekoon.

 

 

Työtehtävät

Metsäteollisuudessa metsätalousinsinööri vastaa tehtaan puunhankinnasta ja puukaupasta omalla hankintapiirillään.

Tehtäviin kuuluu johtaa, organisoida ja suunnitella puunhankintaa. Puut hankitaan metsänomistajilta tai yhtiön omista metsistä. Vastuualueeseen kuuluvat ostaminen, puunkorjuu, metsänhoito ja kuljetus.

Metsätalousinsinööri suunnittelee puunkorjuun ja kuljetuksen sekä valvoo käytännön toteutusta. Hän pitää huolta aikataulussa pysymisestä, työn laadusta ja ympäristöarvojen noudattamisesta. Tehtäviin kuuluu esimerkiksi hakkuukohteiden merkitseminen maastoon ja metsähoitotöiden ohjaaminen metsureille.

Metsäinsinööri vastaa myös yhtiön omien metsien hoidosta. Tehtäviin voi kuulua myös puujalosteiden kauppaa ja markkinointia.

Toimenkuvaan kuuluvat myös kokoukset ja neuvottelut. Metsäala on luonteeltaan hyvin kansainvälinen, ja tehtäviin liittyy kansainvälistä kanssakäymistä.

Työ tehdään ryhmässä. Yrityksessä voi olla useampi metsätalousinsinööri, joista kukin on keskittynyt yhteen tai useampaan puunhankinnan osavaiheeseen. Metsätalousinsinöörin alaisena työskentelee muun muassa metsureita.

Metsäteollisuudessa metsätalousinsinööri voi työskennellä hankinta- tai kenttäesimiehenä tai piiripäällikkönä.

Metsänhoitoyhdistyksessä työskentelevä metsätalousinsinööri johtaa toiminnanjohtajana yhdistyksen käytännön toimintaa. Hän valvoo metsänomistajien etuja puukaupassa sekä vastaa metsänhoitotöiden suunnittelusta, toteuttamisesta ja markkinoinnista. Hän on myös metsäneuvojien ja toimistohenkilökunnan esimies.

Metsätalousinsinööri työskentelee sekä toimistolla että metsällä. Työssä liikutaan paljon luonnossa ja käydään metsänomistajien luona. Metsätalousinsinööri voi joutua matkustamaan työn vuoksi esimerkiksi neuvotteluihin. Työ on tavallisesti päivätyötä.

Työpaikat

Metsätalousinsinööri työskentelee metsäteollisuusyrityksen tai metsänhoitoyrityksen palveluksessa.

Työn vaatimukset

Metsätalousinsinöörin on tunnettava metsätaloutta, mm. metsävarojen hoitoa ja käyttöä sekä ympäristökysymyksiä.

Metsätalousinsinööriltä edellytetään hyviä esimies- ja johtamistaitoja.

Työssä on kyettävä tekemään itsenäisiä päätöksiä sekä kantamaan vastuuta.

Tehtävistä riippuen ammatissa tarvitaan organisointi- ja suunnitteluosaamista, neuvonta- ja koulutustaitoja sekä työnjohtotaitoja.

Ammatissa on tärkeää tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Neuvottelu- ja esiintymistaidot ovat tarpeen.

Hyvä kielitaito sekä tietotekniikan käyttötaidot kuuluvat perusvaatimuksiin.

 

 

 

Koulutus

Ammattikorkeakoulussa voi suorittaa luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinnon, metsätalousinsinööri (AMK).

Helsingin ja Joensuun yliopistoissa voi suorittaa maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Palkkaus perustuu metsäalan työehtosopimukseen. Palkkaukseen vaikuttaa työn vaativuus, työntekijän pätevyys ja työsuoritus.

 

Työmarkkinatiedot
Metsäala

Metsätalous työllistää yhteensä noin 22 700 henkilöä, joista toimihenkilöitä on noin 4 700, työntekijöitä noin 8 000 ja yrittäjiä ja heidän perheenjäseniään noin 10 000 (v. 2017). Yrittäjät toimivat omissa metsissään metsänhoito- ja puunkorjuutöitä tekevinä metsätalousyrittäjinä ja metsänomistajina sekä puunkorjuu-urakoitsijoina.

Metsätalouden työllisyyteen vaikuttavat erityisesti hakkuumäärät metsäteollisuuden sahatavaran ja paperin tuotannon tarpeisiin. Talouden suhdanteet heijastuvat tuotantoon ja vientiin, mikä vaikuttaa hakkuiden määriin. Energian tuotantoon liittyvän energiapuun ja hakkuutähteiden korjuun työllisyyteen vaikuttavat kilpailevien fossiilisten polttoaineiden hintojen kehitys ja talvien lämpimyys. Kausittain työllistävät myrskytuhojen korjaamiset.

Metsätaloudessa ammattitaitoisista työntekijöistä on pulaa. Puunkorjuuseen ja metsänhoitotöihin ei aina ole ollut saatavissa riittävästi työntekijöitä. Tulevaisuudessa metsäkoneenkuljettajien ja puutavara-autonkuljettajien tarve kasvaa entisestään. Metsureiden tarpeeseen vaikuttaa eniten metsänhoitotöiden määrä.

Metsätaloudessa esiintyy myös työttömyyttä, sillä joillakin alueilla työnhakijoita on paljon enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Metsätalouden töille on ominaista suuri kausivaihtelu. Elo-huhtikuussa hakkuita tehdään eniten, touko-heinäkuussa vain noin puolet tästä. Työllisyyttä tasoittaa metsänhoitotöiden huippusesongin sijoittuminen touko-kesäkuuhun. Metsätalouden toimihenkilöillä työllisyys on tasaisempaa.

Eläköitymisen myötä metsätaloudessa voi syntyä työvoimapula, jos metsäalan houkuttelevuutta ei saada lisättyä, sillä alan oppilaitoksista ei valmistu riittävästi uusia tulijoita alalle. Metsäalan asiantuntemusta tarvitaan myös perinteisten tehtäväalojen ulkopuolella esimerkiksi ympäristönhoidossa ja luontomatkailun palvelujen parissa. Metsätalous työllistää kansainvälisenä alana myös ulkomailla.

Suunnittelu- ja konsultointiala

Teknologiateollisuuteen kuuluva suunnittelu- ja konsultointiala työllistää Suomessa yli 50 000 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 12 000 ammattilaista (v. 2016). Suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijapalveluita tarvitaan erityisesti teollisuudessa, talonrakentamisessa ja yhdyskuntarakentamisessa.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Kasvunäkymät ovat hyvät erityisesti teollisuuden suunnittelussa.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Bioenergia-ala

Bioenergia-ala työllistää noin 20 000 henkilöä (v. 2017). Eniten työllistävät turpeen ja metsähakkeen tuotanto. Alkutuotannon lisäksi ala työllistää esimerkiksi kuljetuksessa, energiantuotannossa ja tuotekehityksessä. Työpaikkoja on maaseudulla ja kaupungeissa eri puolilla maata. Maa- ja metsätaloudessa tehtävät bioenergiaan liittyvät työt voivat olla myös sivutoimisia, osa-aikaisia ja kausittaisia.

Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Uusia työntekijöitä tarvitaan pitkällä aikavälillä eläkkeelle lähtevien tilalle sekä alan kasvutavoitteiden täyttämiseksi. Suurin tarve on ollut metsähakkeen tuotannossa ja kuljetuksessa, joissa tarvitaan koneen- ja autonkuljettajia. Työllisyystilanne on hakeyrityksissä paras talvisin, kesät ovat hiljaisempaa aikaa.

Metsähakkeen kysyntä ja käyttö ovat kuitenkin viime vuosina vähentyneet monista syistä. Sellutehtailta tulee jatkossakin suuri määrä puunkuorta, joka kilpailee energiapuun kanssa. Sähkön tuotanto on vähentynyt voimalaitoksissa alhaisen markkinahinnan ja kannattavuuden vuoksi. Tämä on ajanut bioenergiayrityksiä vaikeuksiin erityisesti Keski-Suomessa, eikä investointeja uskalleta tehdä tulevaisuuden epävarmuuden vuoksi.

Bioenergia-alan työllisyyttä edistävät ilmastonmuutoksen hillitseminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen bioenergialla sekä pyrkimys energiaomavaraisuuden lisäämiseen ja tuontienergian käytön vähentämiseen. Metsähakkeen käyttöä lisäämällä voidaan luoda lisää uusia työpaikkoja bioenergian hankintaan, kuljetukseen ja energiantuotantoon. Työntekijöiden määrän arvioidaan kasvavan etenkin biojalostuksessa, jossa biopolttoaineita tuotetaan metsistä saatavilla raaka-aineilla.

Energiapolitiikalla voidaan vaikuttaa työllistävyyteen esimerkiksi metsähakkeella tuotetun sähkön tukien sekä turpeella tuotetun lämmön verotuksen kautta. Turpeen tuotannon ja kuljetusten työllistävyys voivat heikentyä, jos veronkiristykset sekä uusien tuotantoalueiden lupien saamisen vaikeudet jatkuvat.

Lähinimikkeet

aluejohtaja
insinööri
hankintaesimies
kenttäesimies
maatalous- ja metsätieteiden maisteri
metsäinsinööri
metsänhoitoesimies
metsätyönjohtaja
piiripäällikkö
piirimetsänhoitaja
toiminnanjohtaja

 

Metsätalousinsinööri