Metsuri

Johdanto

Metsurin työtehtävät vaihtelevat vuodenaikojen ja työkohteiden mukaan. Metsureita työskentelee muun muassa metsänhoitoyhdistysten ja metsäalan yritysten palveluksessa sekä yrittäjinä. Metsurilta edellytetään metsäluonnon tuntemusta, metsätöissä käytettävien koneiden ja työvälineiden hallintaa, itsenäistä työskentelyotetta sekä hyvää kuntoa.

Työtehtävät

Metsurin työtehtävät vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Työ koostuu hakkuista, metsänviljelystä, taimikonhoidosta ja metsänparannustöistä. Osa metsureista tekee erilaisia metsäalan suunnittelutöitä.

Hakkuu käsittää puun kaadon, karsinnan ja katkonnan puutavaralajeiksi raakapuun käyttötarkoituksen mukaan. Metsurit poistavat myös puita, jotka ovat liian suuria monitoimikoneen kaadettaviksi tai sijaitsevat taajamissa tai kohteissa, joissa ei voi työskennellä koneellisesti.

Kasvatushakkuita, joissa kaadetaan ainoastaan osa metsikön puista, voidaan tehdä kaikkina vuodenaikoina, mutta talvella lumen määrä voi niitä kuitenkin rajoittaa. Hakkuutyössä metsuri valitsee kaadettavat puut sekä tekee työmaan suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät tehtävät.

Metsänviljely- ja taimikonhoitotyöt tehdään keväällä, kesällä ja syksyllä. Metsänviljelytyöt käsittävät puuntaimien istutusta, kylvöä tai metsänviljelykohteiden valmistelutehtäviä. Taimien huolto ja työmaalle kuljetus välivarastolta ovat myös usein metsurin tehtäviä.

Taimikonhoitotöitä ovat heinäntorjunta sekä taimikonperkaus- ja harvennus. Taimikonperkaustyössä poistetaan myös kasvatettavaa taimikkoa haittaavat vieraat puulajit.

Työtehtäviin kuuluu lisäksi leimikon eli hakkuualueen sekä metsänhoito- ja uudistustyömaiden suunnittelua, maisemametsänhoitoa ja mittausta. Osa metsureista työskentelee myös työryhmien vetäjinä, jolloin heidän tehtäviinsä kuuluu työryhmän työn suunnittelu, toteutuksen valvonta ja raportointi.

Metsurien työpanoksesta aiempaa suurempi osa on suunnattu metsänhoitotöihin. Harvennushakkuiden ennakkoraivaus parantaa koneellisen puunkorjuun tuottavuutta, siitä onkin muodostunut merkittävä metsureiden työlaji.

Yksintyöskentely on lisääntynyt, mutta samalla työmaalla saattaa työskennellä useampikin metsuri. Työ tehdään vaihtuvissa työkohteissa. Työvälineitä ja työmenetelmiä on parannettu ja raskaita työvaiheita on siirretty koneille.

Metsurit käyttävät työvälineinään moottori- ja raivaussahaa. Kohteen ja työtehtävän mukaan käytetään muitakin koneita ja laitteita sekä työvälineitä, joita ovat mm. vänkäri eli kaatorauta, nostokoukut, pinotavarasakset, erilaiset mittaus-, tallennus- ja tiedonsiirtovälineet ja istutusputki. Kartta ja työmaaohjeet toimitetaan useimmiten metsurille sähköpostilla tai puhelimen välityksellä.

Työturvallisuussäädökset edellyttävät henkilösuojaimia, suojavaatteita ja ensiapupakkausta. Suojavarustukseen kuuluu kypärä, kuulosuojaimet, silmäsuojus, eri työlajeihin soveltuvat suojavaatteet, -käsineet ja -saappaat sekä taukovarustus.

Viiltosuojien ja lämmön lisäksi metsurin vaatteissa tarvitaan näkyvyyttä. Vaatetuksen värikkyys on tärkeä osa turvallisuutta, sillä samalla hakkuutyömaalla työskentelevien on nähtävä, missä työkaveri on.

Työvälineet ovat pääosin työntekijän omia, jolloin niiden käytöstä maksetaan työvälinekorvaus. Osa työvälineistä on työnantajan työntekijän käyttöön antamia. Metsurit käyvät tavallisesti työssä omalla autolla.

 

 

Työpaikat

Metsureita työskentelee metsänhoitoyhdistysten, Metsähallituksen, metsäteollisuusyritysten ja yksityisten metsätalousyrittäjien palveluksessa sekä yrittäjinä.

Työn vaatimukset

Metsurin on tunnettava metsäluontoa ja ympäristöasioita.

Työtekniikkaan ja työvälineisiin on perehdyttävä.

Metsurin on osattava myös korjata ja huoltaa käyttämänsä moottori- ja raivaussahat.

Työ edellyttää oma-aloitteisuutta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Myös tarkkuutta ja huolellisuutta tarvitaan.

Metsuri vastaa itse oman työnsä suunnittelusta ja toteutuksesta, joten häneltä edellytetään vastuuntuntoa.

Metsuriksi aikovan on viihdyttävä ulkona luonnossa.

Työ on fyysisesti rasittavaa, joten metsurilla pitää olla hyvä terveys ja kunto. Ammatin haittatekijöitä ovat epämukavat työasennot sekä koneiden aiheuttamaa melu ja tärinä.

Koulutus

Toisella asteella voi suorittaa metsäalan perustutkinnon. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena ja näyttötutkintona.

Näyttötutkintona voidaan suorittaa myös metsäkoneenkuljettajan ja metsätalousyrittäjän ammattitutkinnot sekä metsäkoneenkuljettajan ja metsämestarin erikoisammattitutkinnot.

Metsureille järjestetään alan oppilaitoksissa jatko- ja täydennyskoulutusta työvoimapoliittisena ja muuna aikuiskoulutuksena. Myös työnantajat järjestävät jatkokoulutusta työntekijöilleen.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Metsäalan palkkaus perustuu työn vaativuuteen ja työntekijän pätevyyteen. Metsäalan työehtosopimus mahdollistaa erilaisten palkkaustapojen käytön. Aikapalkka ja siihen yhdistetty tuotospalkka on tällä hetkellä vallitseva palkkaustapa Metsähallituksessa ja metsäteollisuusyrityksissä.

Metsänhoitoyhdistyksissä ja metsäpalveluyrityksissä käytetään suoraa urakkapalkkausta ja aikapalkkausta sen eri muodoissa. Metsähallituksen metsureitten aikapalkka perustuu kuukausipalkkaan ja muilla työnantajilla tunti- tai päiväpalkkaan.

 

Työmarkkinatiedot
Metsäala

Metsätalous työllistää yhteensä noin 22 700 henkilöä, joista toimihenkilöitä on noin 4 700, työntekijöitä noin 8 000 ja yrittäjiä ja heidän perheenjäseniään noin 10 000 (v. 2017). Yrittäjät toimivat omissa metsissään metsänhoito- ja puunkorjuutöitä tekevinä metsätalousyrittäjinä ja metsänomistajina sekä puunkorjuu-urakoitsijoina.

Metsätalouden työllisyyteen vaikuttavat erityisesti hakkuumäärät metsäteollisuuden sahatavaran ja paperin tuotannon tarpeisiin. Talouden suhdanteet heijastuvat tuotantoon ja vientiin, mikä vaikuttaa hakkuiden määriin. Energian tuotantoon liittyvän energiapuun ja hakkuutähteiden korjuun työllisyyteen vaikuttavat kilpailevien fossiilisten polttoaineiden hintojen kehitys ja talvien lämpimyys. Kausittain työllistävät myrskytuhojen korjaamiset.

Metsätaloudessa ammattitaitoisista työntekijöistä on pulaa. Puunkorjuuseen ja metsänhoitotöihin ei aina ole ollut saatavissa riittävästi työntekijöitä. Tulevaisuudessa metsäkoneenkuljettajien ja puutavara-autonkuljettajien tarve kasvaa entisestään. Metsureiden tarpeeseen vaikuttaa eniten metsänhoitotöiden määrä.

Metsätaloudessa esiintyy myös työttömyyttä, sillä joillakin alueilla työnhakijoita on paljon enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Metsätalouden töille on ominaista suuri kausivaihtelu. Elo-huhtikuussa hakkuita tehdään eniten, touko-heinäkuussa vain noin puolet tästä. Työllisyyttä tasoittaa metsänhoitotöiden huippusesongin sijoittuminen touko-kesäkuuhun. Metsätalouden toimihenkilöillä työllisyys on tasaisempaa.

Eläköitymisen myötä metsätaloudessa voi syntyä työvoimapula, jos metsäalan houkuttelevuutta ei saada lisättyä, sillä alan oppilaitoksista ei valmistu riittävästi uusia tulijoita alalle. Metsäalan asiantuntemusta tarvitaan myös perinteisten tehtäväalojen ulkopuolella esimerkiksi ympäristönhoidossa ja luontomatkailun palvelujen parissa. Metsätalous työllistää kansainvälisenä alana myös ulkomailla.

Bioenergia-ala

Bioenergia-ala työllistää noin 20 000 henkilöä (v. 2017). Eniten työllistävät turpeen ja metsähakkeen tuotanto. Alkutuotannon lisäksi ala työllistää esimerkiksi kuljetuksessa, energiantuotannossa ja tuotekehityksessä. Työpaikkoja on maaseudulla ja kaupungeissa eri puolilla maata. Maa- ja metsätaloudessa tehtävät bioenergiaan liittyvät työt voivat olla myös sivutoimisia, osa-aikaisia ja kausittaisia.

Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Uusia työntekijöitä tarvitaan pitkällä aikavälillä eläkkeelle lähtevien tilalle sekä alan kasvutavoitteiden täyttämiseksi. Suurin tarve on ollut metsähakkeen tuotannossa ja kuljetuksessa, joissa tarvitaan koneen- ja autonkuljettajia. Työllisyystilanne on hakeyrityksissä paras talvisin, kesät ovat hiljaisempaa aikaa.

Metsähakkeen kysyntä ja käyttö ovat kuitenkin viime vuosina vähentyneet monista syistä. Sellutehtailta tulee jatkossakin suuri määrä puunkuorta, joka kilpailee energiapuun kanssa. Sähkön tuotanto on vähentynyt voimalaitoksissa alhaisen markkinahinnan ja kannattavuuden vuoksi. Tämä on ajanut bioenergiayrityksiä vaikeuksiin erityisesti Keski-Suomessa, eikä investointeja uskalleta tehdä tulevaisuuden epävarmuuden vuoksi.

Bioenergia-alan työllisyyttä edistävät ilmastonmuutoksen hillitseminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen bioenergialla sekä pyrkimys energiaomavaraisuuden lisäämiseen ja tuontienergian käytön vähentämiseen. Metsähakkeen käyttöä lisäämällä voidaan luoda lisää uusia työpaikkoja bioenergian hankintaan, kuljetukseen ja energiantuotantoon. Työntekijöiden määrän arvioidaan kasvavan etenkin biojalostuksessa, jossa biopolttoaineita tuotetaan metsistä saatavilla raaka-aineilla.

Energiapolitiikalla voidaan vaikuttaa työllistävyyteen esimerkiksi metsähakkeella tuotetun sähkön tukien sekä turpeella tuotetun lämmön verotuksen kautta. Turpeen tuotannon ja kuljetusten työllistävyys voivat heikentyä, jos veronkiristykset sekä uusien tuotantoalueiden lupien saamisen vaikeudet jatkuvat.

Lähinimikkeet

 

 

 

Metsuri