Metsäkoneenkuljettaja

Johdanto

Metsäkoneenkuljettajan tehtäviin kuuluvat puun kaato, istutukset ja näihin liittyvät työt. Työssä käytetään monitoimikonetta, kuormatraktoria tai kaivinkonetta. Myös huolto- ja korjaustyöt kuuluvat tehtäviin. Metsäkoneenkuljettajat työskentelevät koneyrittäjinä tai heidän palveluksessaan. Työ on itsenäistä ja vastuullista. Ammatissa on sopeuduttava yksintyöskentelyyn ja vuorotyöhön.

Työtehtävät

Metsäkoneenkuljettajan työ on koneellista puunkorjuuta, koneellista metsänuudistamista ja -hoitoa sekä erilaisia metsässä tehtäviä kaivinkonetöitä.

Metsätyömaalla työskentelee yleensä yksi tai kaksi konetta. Erilaisia metsäkoneita ovat harvesterit (kaato-, karsimis- ja katkomiskoneet eli ns. monitoimikoneet), kuormatraktorit, ns. yhdistelmäkoneet (harvesteri, joka toimii myös kuormatraktorina), metsäenergian korjuun erikoiskoneet, taimikonhoitokoneet, kaivinkoneet ja istutuskoneet.

Katkotut ja karsitut puut kootaan kuormaimella kuormaan, joka siirretään tienvarsitasolle. Siellä kuorma puretaan puutavaralajeittain odottamaan tukkirekalla tehtävää kaukokuljetusta.

Metsänistutuskoneella istutetaan puuntaimia uudistusaloille, jotka on muokattu istutusta varten. Usein alueelta on myös nostettu kannot ja koottu muu hakkuutähde energiapuuksi.

Kuljettaja vastaa itse koneen toimintakunnosta. Hän huolehtii työmaalla polttoaine- ja voiteluainehuollosta sekä pienistä korjaustöistä. Työhön kuuluu myös varaosien ja tarvikkeiden tilauksia.

Metsäkonetta ohjataan maastossa ohjaussauvojen avulla. Työvaiheet hoituvat koneellisesti, tietotekniikka auttaa katkomaan rungot oikean mittaisiksi. Työtä helpottavat ja tehostavat myös satelliittipaikannus ja sähköiset leimikkokartat, joista näkyy hakkuualue.

Metsäkoneenkuljettaja työskentelee yksin luonnon keskellä. Työ on pääosin istumatyötä lämpimässä ohjaamossa.

Työ on yleensä päivä- tai kaksivuorotyötä, joskus myös kolmivuorotyötä. Työmatkat tehdään omalla tai työnantajan autolla.

 

 

Työpaikat

Metsäkonealan työpaikat ovat pieniä tai keskisuuria koneyrityksiä, joissa usein myös yrityksen omistaja työskentelee samoissa töissä työntekijöiden kanssa. Metsäkoneyritysten urakanantajia ovat metsäteollisuusyritykset, Metsähallitus ja metsänhoitoyhdistykset.

Työn vaatimukset

Metsäkoneenkuljettajan työ on itsenäistä ja vastuullista.

Koneen käyttö edellyttää kuljettajalta hyvää havaintojen ja liikesuoritusten yhteensovittamista. Työssä tarvitaan huolellisuutta.

Metsäkoneenkuljettajan on sopeuduttava yksintyöskentelyyn ja vuorotyöhön.

Huolto- ja korjaustyöt tulee hallita. Mm. sähkö- ja hydrauliikkatekniikan tuntemuksesta on hyötyä. Nämä ovat ammatin raskaimpia ja myös eniten tapaturmia aiheuttavia töitä.

Hyvät tietotekniikan käyttötaidot ovat edellytys nykyaikaisessa metsäkonetyössä.

Istumatyö ja epätasaisessa metsämaastossa ajettavan koneen heilunta rasittavat selkää. Tosin nykyaikaisissa metsäkoneissa käytetään vakaavia ohjaamoita.

Koulutus

Metsäalan perustutkinto voidaan suorittaa toisella asteella. Tutkinto voidaan suorittaa myös näyttötutkintona ja oppisopimuksella.

Näyttötutkintona voidaan suorittaa myös metsäkoneenkuljettajan ja metsätalousyrittäjän ammattitutkinnot sekä metsäkoneenkuljettajan ja metsämestarin erikoisammattitutkinnot.

Jatko- ja täydennyskoulutusta järjestetään mm. erilaisina kursseina.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Metsäkoneenkuljettajat työskentelevät pääsääntöisesti aikapalkalla, johon joissakin tapauksissa maksetaan lisäksi kannustepalkkiota. Urakkapalkkaa käytetään merkittävästi aikapalkkaa vähemmän.

 

 

 

Työmarkkinatiedot
Metsäala

Metsätalous työllistää yhteensä noin 22 700 henkilöä, joista toimihenkilöitä on noin 4 700, työntekijöitä noin 8 000 ja yrittäjiä ja heidän perheenjäseniään noin 10 000 (v. 2017). Yrittäjät toimivat omissa metsissään metsänhoito- ja puunkorjuutöitä tekevinä metsätalousyrittäjinä ja metsänomistajina sekä puunkorjuu-urakoitsijoina.

Metsätalouden työllisyyteen vaikuttavat erityisesti hakkuumäärät metsäteollisuuden sahatavaran ja paperin tuotannon tarpeisiin. Talouden suhdanteet heijastuvat tuotantoon ja vientiin, mikä vaikuttaa hakkuiden määriin. Energian tuotantoon liittyvän energiapuun ja hakkuutähteiden korjuun työllisyyteen vaikuttavat kilpailevien fossiilisten polttoaineiden hintojen kehitys ja talvien lämpimyys. Kausittain työllistävät myrskytuhojen korjaamiset.

Metsätaloudessa ammattitaitoisista työntekijöistä on pulaa. Puunkorjuuseen ja metsänhoitotöihin ei aina ole ollut saatavissa riittävästi työntekijöitä. Tulevaisuudessa metsäkoneenkuljettajien ja puutavara-autonkuljettajien tarve kasvaa entisestään. Metsureiden tarpeeseen vaikuttaa eniten metsänhoitotöiden määrä.

Metsätaloudessa esiintyy myös työttömyyttä, sillä joillakin alueilla työnhakijoita on paljon enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Metsätalouden töille on ominaista suuri kausivaihtelu. Elo-huhtikuussa hakkuita tehdään eniten, touko-heinäkuussa vain noin puolet tästä. Työllisyyttä tasoittaa metsänhoitotöiden huippusesongin sijoittuminen touko-kesäkuuhun. Metsätalouden toimihenkilöillä työllisyys on tasaisempaa.

Eläköitymisen myötä metsätaloudessa voi syntyä työvoimapula, jos metsäalan houkuttelevuutta ei saada lisättyä, sillä alan oppilaitoksista ei valmistu riittävästi uusia tulijoita alalle. Metsäalan asiantuntemusta tarvitaan myös perinteisten tehtäväalojen ulkopuolella esimerkiksi ympäristönhoidossa ja luontomatkailun palvelujen parissa. Metsätalous työllistää kansainvälisenä alana myös ulkomailla.

Bioenergia-ala

Bioenergia-ala työllistää noin 20 000 henkilöä (v. 2017). Eniten työllistävät turpeen ja metsähakkeen tuotanto. Alkutuotannon lisäksi ala työllistää esimerkiksi kuljetuksessa, energiantuotannossa ja tuotekehityksessä. Työpaikkoja on maaseudulla ja kaupungeissa eri puolilla maata. Maa- ja metsätaloudessa tehtävät bioenergiaan liittyvät työt voivat olla myös sivutoimisia, osa-aikaisia ja kausittaisia.

Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Uusia työntekijöitä tarvitaan pitkällä aikavälillä eläkkeelle lähtevien tilalle sekä alan kasvutavoitteiden täyttämiseksi. Suurin tarve on ollut metsähakkeen tuotannossa ja kuljetuksessa, joissa tarvitaan koneen- ja autonkuljettajia. Työllisyystilanne on hakeyrityksissä paras talvisin, kesät ovat hiljaisempaa aikaa.

Metsähakkeen kysyntä ja käyttö ovat kuitenkin viime vuosina vähentyneet monista syistä. Sellutehtailta tulee jatkossakin suuri määrä puunkuorta, joka kilpailee energiapuun kanssa. Sähkön tuotanto on vähentynyt voimalaitoksissa alhaisen markkinahinnan ja kannattavuuden vuoksi. Tämä on ajanut bioenergiayrityksiä vaikeuksiin erityisesti Keski-Suomessa, eikä investointeja uskalleta tehdä tulevaisuuden epävarmuuden vuoksi.

Bioenergia-alan työllisyyttä edistävät ilmastonmuutoksen hillitseminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen bioenergialla sekä pyrkimys energiaomavaraisuuden lisäämiseen ja tuontienergian käytön vähentämiseen. Metsähakkeen käyttöä lisäämällä voidaan luoda lisää uusia työpaikkoja bioenergian hankintaan, kuljetukseen ja energiantuotantoon. Työntekijöiden määrän arvioidaan kasvavan etenkin biojalostuksessa, jossa biopolttoaineita tuotetaan metsistä saatavilla raaka-aineilla.

Energiapolitiikalla voidaan vaikuttaa työllistävyyteen esimerkiksi metsähakkeella tuotetun sähkön tukien sekä turpeella tuotetun lämmön verotuksen kautta. Turpeen tuotannon ja kuljetusten työllistävyys voivat heikentyä, jos veronkiristykset sekä uusien tuotantoalueiden lupien saamisen vaikeudet jatkuvat.

Lähinimikkeet

hakkuukoneenkuljettaja
turvekoneenkuljettaja

Metsäkoneenkuljettaja