Sähkömestari

Johdanto

Sähkömestari vastaa konepäällikön alaisena suuritehoisella sähkökäytöllä varustetun aluksen sähköjärjestelmistä yksin tai tarvittaessa laivasähkömiehen avustamana. Sähkömestareita työskentelee mm. suurilla matkustajalaivoilla, tankkilaivoilla ja jäänmurtajilla. Työ edellyttää korkeatasoista sähkötekniikan osaamista, nopeaa päätöksentekokykyä sekä sopeutumista laivaolosuhteisiin.

 

Työtehtävät

Sähkömestari vastaa laivan sähkövoima-asemasta ja sähköisistä järjestelmistä konepäällikön alaisena. Sähkömestarin tehtäviin kuuluu laivan sähkön tuotannon ja sähköjärjestelmien valvonta, huolto ja kunnossapito.

Sähkömestari huolehtii myös sähköalan tarvikkeiden ja varaosien hankinnasta sekä vastaa sähköturvallisuudesta koko aluksella.

Sähkömestarin työ edellyttää ammatillisesti korkeatasoista ja monipuolista sähköteknillistä osaamista suurista vahvavirtavoima-asemista merielektroniikkaan saakka.

Sähkömestari saattaa olla ainoa sähköalan asiantuntija aluksessa mutta usein hänellä on apunaan laivasähkömies. Sähkömestari kuuluu laivan konepuolen päällystöön konemestarien kanssa.

Sähkömestareiden työaika vaihtelee aluksen tyypin ja kulkualueen mukaan. Useimmissa pitkälle automatisoiduissa laivoissa sähkömestari tekee normaalia päivätyötä, johon saattaa liittyä myös runsaasti ylityönä tehtyä ilta-, yö- ja viikonlopputyötä.

Työ- ja vapaa-ajan suhde vaihtelee suomalaisissa aluksissa välillä 2:1-1:1, jolloin esimerkiksi 4 viikon työvuoroa seuraa 2-4 viikon vapaajakso kotimaassa.

 

Työpaikat

Sähkömestareita työskentelee jäänmurtajilla, suurilla matkustajalaivoilla ja matkustaja-autolautoilla sekä suurimmilla tankkilaivoilla.

Suomen ulkopuolella sähkömestareita työskentelee mm. öljynporausaluksilla, kaapelinlaskijoilla sekä jäähdytyslastilaivoilla.

Merenkulkuoppilaitoksessa koulutuksen saanut voi hakeutua myös maissa oleviin vastaaviin töihin.

 

Työn vaatimukset

Ammatti edellyttää korkeatasoista sähköteknistä osaamista, hyvää tietotekniikan hallintaa ja nopeaa päätöksentekokykyä.

Työyhteisössä sähkömestarin on sopeuduttava pieneen eristettyyn yhteisöön, jonka kanssa on tultava toimeen työn ohella myös vapaa-aikana.

Kielitaito on työssä tarpeen.

Ammatissa on sopeuduttava myös meriympäristön ajoittain ankariin sää- ja luonnonolosuhteisiin sekä niiden vaikutukseen laivaympäristössä, kuten keinuvaan työympäristöön.

Työssä ollaan yhtäjaksoisesti pitkiä aikoja merellä, jolloin ei voi viettää tavallista perhe- ja sosiaalista elämää, mikä edellyttää sopeutumista.

 

Koulutus

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon, insinööri (AMK) sähkötekniikkaan suuntautuen.

Lisäksi vaaditaan merenkulkualan turvallisuus- ja hätätilanneopinnot.

Merenkulun koulutuskokonaisuus perustuu käytännön työharjoittelun ja opiskelun vuorotteluun sekä eritasoisiin pätevyystodistuksiin ja -kirjoihin.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Sähkömestarin pätevyyskirjaan vaaditaan sähkömestarin opinnot.

 

Palkkaus

Merenkulkualalla työstä maksetaan peruspalkka ja erilaisia lisiä, kuten vuorotyö-, ilta- ja yötyölisät. Asunto ja ruoka kuuluvat yleensä palkkaukseen.

Peruspalkka määräytyy aluksen konetehon perusteella. Kokonaispalkasta yleensä yli puolet ansaitaan ikälisillä, ylityökorvauksilla ja muilla lisillä.

Useimmilla aluksilla on käytössä ns. takuupalkkajärjestelmä, johon sisältyy tietyt lisät ja sovittu määrä ylitöitä. Palkka on kuukausipalkka ja myös vapaajaksolta maksetaan palkkaa samoin perustein.

Kansipäällystön ansio vaihtelee alustyypin, aluksen koon, liikennealueen, kansipäällystön lukumäärän sekä mahdollisten ylimääräisten tehtävien mukaisesti.

Sähkömestareihin sovelletaan Laivakonepäällystön työehtosopimuksia.

 

 

Työmarkkinatiedot
Meriliikenne

Meriliikenteen eli merenkulun työpaikat ovat varustamoiden laivoissa sekä erilaisissa maatoiminnoissa. Merisektori työllistää yhteensä noin 48 400 henkilöä. Heistä noin 11 800 työskentelee varustamoissa ja muissa merenkulkuun liittyvissä elinkeinoissa, 6 500 satamatoiminnoissa ja 1 500 muissa meriklusteria palvelevissa toiminnoissa (v. 2017).

Suomen Merimies-Unioni SMU ry:hyn kuuluu noin 9 500 jäsentä, joista työelämässä on noin 6 200. He työskentelevät merenkulkuun liittyvissä tehtävissä meri- ja sisävesiliikenteessä tai maissa. Merimiesammateissa toimitaan alusten kansiosastolla, koneosastolla tai talousosastolla, johon kuuluvat ravintolat, keittiöt, myynti ja muut palvelut.

Meriliikenteen työllisyystilanne on hyvä. Osaaville työntekijöille on jatkuvaa tarvetta, jota lisää monen ammattilaisen jääminen eläkkeelle lähivuosina. Ala tulee työllistämään tulevaisuudessakin vakaasti. Merimiesammatit ovat kansainvälisiä, joten ala työllistää suomalaisia merimiehiä kaikkialla maailmassa.

Suomessa on vuosia eteenpäin pula laivakoneinsinööreistä eli eritason pätevyyksiä omaavista laivakonemestareista. Kansipäällystöä, merikapteeneja ja perämiehiä tarvitaan eläkkeelle jäävien tilalle. Miehistön osalta kokeneesta kansi- ja konemiehistöstä on jatkuvasti pulaa. Matkustaja-alusten catering-henkilökuntaa on saatavilla riittävästi. Maailmanlaajuisesti on pulaa kansi- ja konepäällystöstä.

Meriklusteri työllistää merenkulun lisäksi telakoilla ja muun meriteollisuuden palveluksessa, lastinkäsittelylaitteiden valmistajilla, satamissa, satamaoperaattoreilla ja muissa merenkulkuun liittyvissä toiminnoissa. Meriklusterin työllistävä vaikutus ulottuu yhteiskuntaan laajalti, esimerkiksi logistiikka- ja matkailualoille.

Sähköala

Sähköala työllistää arviolta yli 100 000 ammattilaista eri tehtäväalueilla (v. 2017). Sähköalan työpaikkoja on eniten sähköasennus- ja urakointiliikkeissä, elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä energiateollisuudessa. Työpaikkoja on myös muilla toimialoilla.

Sähköalan työllisyyttä ylläpitää sähkön saannin ja toimivien sähköteknisten järjestelmien välttämättömyys yhteiskunnan toimintojen sekä esimerkiksi teollisuuden ja kotitalouksien kannalta. Myös sähköturvallisuuteen ja energiatehokkuuteen liittyvät säädökset sekä niihin liittyvät tarkastukset ja tekniset parannukset edistävät alan työllisyystilannetta.

Sähkö- ja teleurakoisijaliitto STUL ry:n jäsenyrityksissä työskentelee yli 20 000 asentajaa ja noin 4 700 toimihenkilöä. Yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Järjestelmien ja laitteiden asennuksille, ylläpidolle, huollolle ja suunnittelulle on jatkuvaa tarvetta. Sähkö- ja automaatiotekniikan sekä talotekniikan käytön lisääntymisen vuoksi sähköasentajien ja insinöörien työllisyys on yleisesti ottaen hyvä. Varsinkin eläkkeelle siirtyvien sähköasentajien ja yrittäjinä toimivien sähköurakoitsijoiden tilalle tarvitaan uusia asentajia.

Sähköalan työllisyyteen vaikuttaa asennustöissä ja suunnittelussa erityisesti rakennusalan toiminnan vilkkaus. Parempina taloudellisina aikoina rakennetaan enemmän, mikä lisää työntekijöiden tarvetta. Korjausrakentaminen sekä teollisuuden asennus- ja huoltotyöt ja esimerkiksi autojen sähköhuoltotyöt työllistävät tasaisemmin.

Sähkötekninen kauppa työllistää maahantuonnissa, tukkukaupassa ja vähittäiskaupassa. Näiden yritysten työllisyyteen vaikuttaa tuotteiden kysyntä, joka riippuu mm. rakennusalan, sähköteknisiä laitteita valmistavan teollisuuden ja muun teollisuuden tarpeista.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus työllistää Suomessa noin 40 000 henkilöä. Maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut heijastuvat työntekijöiden tarpeeseen viennin määrien sekä tuotteiden ja palveluiden kysynnän kautta. Energiateollisuus työllistää noin 16 000 henkilöä sähkö-, verkko- ja kaukolämpöyhtiöissä sekä näille palveluja tuottavissa yrityksissä. Energia-ala on vakaa työllistäjä. Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä.

Lähinimikkeet

insinööri (AMK)
insinööri