Meteorologi

Johdanto

Meteorologi on ilmatieteen asiantuntija, jonka työtehtävät liittyvät sään ennustamiseen ja tieteelliseen tutkimukseen. Työpaikkoja on mm. Ilmatieteen laitoksella ja Helsingin yliopistossa. Ammatissa tarvitaan tuntemusta ilmakehän fysikaalisista ilmiöistä, kykyä itsenäiseen työskentelyyn, yhteistyötaitoja ja kiinnostusta sääilmiöitä kohtaan.

Työtehtävät

Meteorologi on ilmatieteen (meteorologian) asiantuntija. Suurin osa meteorologeista työskentelee sään ennustamisen parissa, mutta alan ammattilaisia työllistävät myös asiakaspalvelu sekä tutkimus- ja kehitystehtävät.

Sää- ja ilmastopalvelun tehtävissä keskeistä on sääennusteiden laadinta ja niiden välittäminen yleisölle. Päivystävän meteorologin työhön kuuluu sään seurannan lisäksi sääkarttojen tekoa, sääennustusmallista tulevien tietojen muokkausta, ennustetekstien kirjoittamista ja asiakaspalvelua.

Asiakaspalvelussa, esimerkiksi Ilmatieteen laitoksella, sääennusteet jalostetaan mobiili-, internet- ja puhelintuotteiksi asiakkaita varten. Asiakkaita ovat kansalaiset, viranomaiset, elinkeinoelämä, siviili-ilmailu ja puolustusvoimat.

Tieteellinen tutkimus työllistää osan meteorologeista. Meteorologian tutkijat tutkivat ilmakehää ja sen käyttäytymistä, esimerkiksi virtausyhtälöitä, termodynamiikkaa ja veden olomuodonmuutoksia. Tunnetuin meteorologian sovellus on juuri sään ennustaminen.

Klimatologiassa tutkitaan ilmastoa ja sen muutoksia, kuten kasvihuoneilmiötä, ilmakemiassa puolestaan kemiallisia prosesseja ilmakehässä, mm. ilmansaasteita. Näissä tehtävissä työ kytkeytyy ilmastonsuojeluun.

Kehitystehtävissä toimivat meteorologit kehittävät uusia säätilan ennustusmenetelmiä. Meteorologeja työskentelee myös opetus- ja hallintotehtävissä. YLE:n palveluksessa on meteorologeja, jotka vastaavat televisiossa esitettävistä säätiedotuksista.

Sään ennustamismenetelmän valinta riippuu ennusteen pituudesta. Lyhyitä ennusteita voi tehdä säähavaintojen avulla. Muita ennustamismenetelmiä ovat maanpintahavainnot ja sääpallolla tehtävä luotaus, jonka avulla saadaan tietoa tuulista, kosteudesta ja lämpötiloista.

Säiden ennustamisessa käytetään myös kaukokartoitusmenetelmiä kuten säätutkaa ja sääsatelliittia, joiden avulla saadaan yksityiskohtaista sade- ja pilvitietoa laajaltakin alueelta. Hyvin pitkän ajan ilmastollisia ennusteita tehdään puolestaan vanhojen tilastojen perusteella.

Työtä tehdään pääasiassa toimistomaisessa ympäristössä. Työyhteisön muiden meteorologien määrä riippuu työpaikasta. Asiakaspalvelussa ollaan tekemisissä myös ennusteiden käyttäjien kanssa. Työssä käytetään apuna mm. tietotekniikkaa, ennustusmalleja, tilastoja ja puhelinta.

Päivystävien meteorologien työ on kolmivuorotyötä, muissa tehtävissä työaika perustuu virka-aikaan. Kiireitä saattavat aiheuttaa erityistiedotteiden ja varoitusten antaminen vaarallisten sääilmiöiden, esimerkiksi voimakkaiden tuulten tai runsaiden sateiden vuoksi.

Tutkimuksessa ja asiakaspalvelutehtävissä työnkuvaan kuuluu myös matkustelua kotimaassa ja ulkomailla.

 

 

Työpaikat

Ilmatieteen laitos ja sen alueyksiköt. Puolustusvoimat. Ilmailulaitos. Tiehallinto. YLE. Helsingin yliopisto. Sääalan yritykset (mm. Foreca ja Vaisala). Isot voimayhtiöt.

Työn vaatimukset

Meteorologi tarvitsee tuntemusta ilmakehän fysikaalisista ilmiöistä.

Matemaattisten ja tietoteknisten apuvälineiden hallinnasta on hyötyä erityisesti tutkimustyössä ja tuotekehityksessä.

Ammatti edellyttää kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja päätöksentekoon. Työssä tarvitaan yhteistyötaitoja.

Ala on hyvin kansainvälinen, joten kielitaidosta on apua, etenkin tutkimuksessa. Vieraista kielistä tarvitaan useimmiten englantia.

Meteorologin tehtäviin voi kuulua myös asiantuntijalausuntojen antaminen, joten hyvästä kirjallisesta ja suullisesta ilmaisutaidosta on etua.

Yleisradion tv-meteorologiksi on mahdollista päästä kun on opiskellut meteorologiaa, hallitsee säänennustamisen ja on esiintymiskykyinen. Televisioyhtiöt järjestävät koekuvauksia.

Meteorologin on oltava kiinnostunut säästä.

Päivystävältä meteorologilta edellytetään kykyä tehdä nopeita päätöksiä. Kiireen- ja stressinsietokyky ovat tärkeitä ominaisuuksia.

 

Koulutus

Meteorologiaa voi opiskella Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa fysikaalisten tieteiden koulutusohjelmassa. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Kuukausipalkkaus on yleisin palkkaustapa.

Työmarkkinatiedot
Ympäristöala

Ympäristöala työllistää valtiolla, kunnilla, tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa ja oppilaitoksissa. Työpaikkoja on lisäksi ympäristöalan yrityksissä, luontoalan yrityksissä ja muiden toimialojen yrityksissä esimerkiksi teollisuudessa. Ala työllistää myös järjestöissä.

Ympäristöalalla työskentelevien kokonaismäärän arvioiminen on vaikeaa johtuen työntekijöiden sijoittumisesta eri sektoreille. Ala työllistää esimerkiksi ympäristön tutkimisen, suunnittelun, käytön, hyödyntämisen ja hoidon tehtäväalueilla.

Työllisyystilanne vaihtelee koulutustaustasta riippuen. Yleisesti ottaen oppilaitoksista on valmistunut enemmän alalle tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla. Työttömyyttä esiintyy erityisesti vastavalmistuneilla. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä yliopistoissa ja kunnilla.

Valtio, kunnat ja yliopistot palkkaavat uutta henkilöstöä lähinnä eläkkeelle jäävien tai muihin tehtäviin siirtyvien tilalle. Työpaikkojen syntyminen julkisella sektorilla riippuu uusien virkojen perustamisesta tai avoimeksi tulleiden täyttämisestä. Ympäristöalan ja luontoalan järjestöissä on vain vähän henkilökuntaa.

Ympäristöalan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Niiden työllisyystilanteeseen vaikuttaa alan palveluiden ja tuotteiden kysyntä, joka riippuu talouden suhdanteista ja investoinneista ympäristöön. Ympäristöteknologia on yksi nopeimmin kehittyvistä tekniikan osa-alueista. Sen tarpeisiin vastaaminen edellyttää riittävästi osaavia työntekijöitä.

Ympäristöalaan liittyvä luontoyrittäjyys on pienyritysvaltaista. Alalla toimivat ovat pääasiassa yhden hengen yrityksiä tai perheyrityksiä. Niiden työllisyydelle on tyypillistä kausiluonteisuus ja sivutoimisuus sekä osa-aikainen ja monialayrittäjyys.

Fysiikka

Fyysikoita työskentelee yksityisellä sektorilla eniten teollisuudessa esimerkiksi teknologiateollisuuden ja energiateollisuuden yrityksissä. Fyysikot työskentelevät tyypillisesti tutkimuksen ja tuotekehityksen tehtävissä, uusien materiaalien tutkimuksen parissa tai suunnittelu-, kehitys-, hallinto- ja johtotehtävissä.

Julkisella sektorilla eniten työllistävät yliopistot, joissa fyysikot työskentelevät tutkijoina ja opettajina. Valtiolla fyysikoita työskentelee esimerkiksi tutkimuslaitoksissa. Kunnat työllistävät opettajan pätevyyden hankkineita fyysikoita opettajina peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Opettajia työskentelee myös ammattikorkeakouluissa.

Teollisuuden yritykset rekrytoivat fyysikoita tarpeen mukaan. Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa vakinaisista viroista, esimerkiksi tutkijan paikoista on kova kilpailu. Yliopistoissa työskennellään usein määräaikaisissa työsuhteissa. Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajien työllisyysnäkymät ovat yleisesti ottaen hyvät.

Työpaikkoja vapautuu lähinnä eläkkeelle jäämisten tai muihin tehtäviin siirtymisten myötä. Varsinkin vastavalmistuneet työskentelevät usein määräaikaisissa työsuhteissa tai tekevät pätkätöitä. Kansainvälisenä alana fysiikka työllistää myös ulkomailla.

Televisio- ja radioala

Televisio- ja radioala työllistää radiossa ja televisiossa sekä ohjelma- ja tuotantoyhtiöissä. Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL:ssä on jäsenenä noin 5 000 alan ammattilaista, jotka ovat esimerkiksi radio- ja tv-toimittajia, ohjaajia, tuottajia, äänitarkkailijoita, kuvaajia, kameramiehiä, opettajia ja tutkijoita (v. 2017).

Televisio- ja radioalan työpaikat ovat vähentyneet viime vuosina. Vakinaisten työsuhteiden vähennyttyä yhä useampi työllistää itsensä freelancena, ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai alihankkijana. Työpaikoista on yleisesti ottaen kova kilpailu. Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työskentely on yhä useammin projektiluontoista ja tuotantokohtaista, mistä voi seurata myös työttömyyskausia.

Viestintäalan oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla, joten kaikille alalle kouluttautuneille ei riitä töitä. Ala kuitenkin houkuttelee jatkuvasti uusia tulijoita.

Merkittävää työntekijöiden tarpeen kasvua ei ole odotettavissa eläköitymisen myötä, sillä henkilöstö on keskimääräistä nuorempaa. Myös digitalisoitunut tekniikka tehostaa tuotantoja, jolloin kaikkien alalta poistuvien tilalle ei tulla palkkaamaan uusia työntekijöitä.

Moniosaaminen parantaa työllistymismahdollisuuksia, esimerkkeinä digitaalinen viestintä, kuvaaminen, äänittäminen, editointi, kirjoittaminen jne. Monipuolisten teknisten valmiuksien lisäksi eri ilmaisumuotojen hallinta ja liiketaloudellinen osaaminen ovat eduksi.

Lähinimikkeet

filosofian maisteri
ilmatieteilijä
säätieteilijä
tutkija
tv-meteorologi
ylimeteorologi