Peliohjelmoija

Johdanto

Peliohjelmoija ohjelmoi tietokoneilla, älypuhelimilla, pelikonsoleilla tai muilla laitteilla pelattavien pelien jonkin osa-alueen. Ohjelmointia tarvitsevat esimerkiksi pelin grafiikat, äänet, tekoäly, käyttöliittymä, pelin ohjaus ja moninpelien toteutus verkossa. Työ voi kohdistua myös esimerkiksi pelinkehitystyökaluihin tai pelien koodin kääntämiseen toiselle ohjelmointikielelle. Työssä tarvitaan mm. ohjelmointiosaamista, ongelmanratkaisutaitoja, luovuutta ja tiimityötaitoja.

Työtehtävät

Peliohjelmoija ohjelmoi digitaalisen pelin käyttäen tarkoitukseen sopivaa ohjelmointikieltä. Ohjelmoinnissa eli koodauksessa tietokoneelle annetaan ohjelmointikielen avulla ohjeita, joiden avulla se saadaan toimimaan halutulla tavalla lopputuotteen kannalta. Peliohjelmoijan työhön kuuluu myös testausta, vianetsintää ja muutosten tekemistä valmiisiin ohjelmiin sekä esimerkiksi pelin päivitysten tekemistä.

Nykyaikaisissa peleissä käytetään yhä useammin vaativia 3D-grafiikoita, digitoituja ääniä sekä kehittynyttä pelifysiikkaa ja tekoälyä, minkä vuoksi peliprojekteissa tarvitaan useita erikoistuneita ohjelmoijia. Kaikki peliohjelmoinnin osa-alueet voivat työllistää projektissa yhden tai useamman ohjelmoijan täysipäiväisesti. Peliohjelmoija voi olla erikoistunut yhteen tai useampaan peliohjelmoinnin osa-alueeseen.

Pelimoottorin ohjelmoinnissa luodaan tai mukautetaan ohjelmisto, joka on pelin kannalta keskeinen, sillä peli rakennetaan sen päälle. Grafiikkamoottorin ohjelmointi liittyy 3D- ja 2D-grafiikoiden luomiseen. Grafiikat luo peligraafikko tai vastaava artisti. Fysiikkamoottori jäljittelee pelissä halutuin osin oikean maailman fysiikan lakeja. Pelimoottori luo myös tekoälyn ja hoitaa pelaajan tekemien ohjaussyötteiden lukemisen.

Tekoälyn ohjelmointi liittyy esimerkiksi pelin strategioihin, reitteihin ja vastustajan tai liittolaisen toiminnan ohjelmointiin. Tekoälyllä luodaan tietokoneen ohjaamille pelihahmoille älyä, joka heijastuu niiden toiminnassa mm. suunnitelmallisempana tai roolinsa kannalta järkevämpänä toimintana.

Äänien ohjelmointi peliin on tärkeä osa niiden toiminnallisuutta ja tunnelman luomista aina käyttöliittymän palauteäänistä tehosteääniin ja musiikkiin. Työ liittyy pelin äänimoottorin hyödyntämiseen halutunlaisten äänien ja äänimaisemien tuottamiseksi tai suoraan koodia kirjoittamalla. 3D-äänillä peleihin luodaan puolestaan haluttua ympäristövaikutelmaa. Pelin äänisuunnittelija luo äänimaailman peliohjelmoijan laatimilla työkaluilla.

Peliohjelmoijat tukevat myös suoraan pelisuunnittelijaa rakentamalla näille työkaluja, joilla he voivat testata pelin erilaisia toimintoja kuten esimerkiksi pelihahmon tekemien tekojen vaikutuksia. Peliohjelmoija kirjoittaa myös koodin, jolla nämä erilaiset pelilliset toiminnot mahdollistuvat valmiissa pelissä.

Skriptien eli ohjelmakoodin kirjoittamisen avulla peliin luodaan mm. tietynlaisia esineitä ominaisuuksineen, kehitetään pelihahmojen käyttäytymistä ja luonnetta sekä tapahtumien elokuvallisuutta. Kysymys on pitkälti pelin toiminnallisen sisällön luomisesta.

Pelin käyttöliittymän ohjelmointi on oma alueensa. Käyttöliittymän avulla hoidetaan pelin pelaaminen sekä peliin liittyvien asetusten tekemiset kuten grafiikka-asetusten säädöt. Käyttöliittymässä on tyypillisesti ruudulla näkyviä valikoita ja painikkeita, joita hallitaan esimerkiksi hiiren kursorin ja näppäimistön avulla. Käyttöliittymä antaa myös palautetta tehdyistä valinnoista ilmoituksin, kuvin, animaatioin ja äänin.

Peliin on ohjelmoitava myös käyttäjän tekemien syötteiden vaikutus. Peliä ohjataan tyypillisesti näppäimistön, hiiren, joystickin tai muun peliohjaimen avulla. Ohjelmoija kirjoittaa koodin, joka määrittelee syötteiden perusvaikutukset pelissä, esimerkiksi sen miten vaikuttaa pelissä ohjaimen kääntäminen tietyn verran johonkin suuntaan.

Verkossa tai lähiverkossa tapahtuva moninpelaaminen edellyttää sekin ohjelmointityötä, joka mahdollistaa usean pelaajan yhdessä toimimisen tai pelaamisen toisiaan vastaan. Tällöin pyritään saamaan yhteispeli toimivaan sujuvasti siitä huolimatta, että pelaajien laitteistot ja nettiyhteydet toimivat tyypillisesti eri tehoilla, mistä seuraa mm. viiveitä.

Peliohjelmoijan työ voi kohdistua myös pelinkehitystyökalujen luomiseen. Näillä luodaan mm. skriptejä, tuodaan peliin taidetta tai rakennetaan pelitasoja. Osa ohjelmoijista siirtää pelejä pelialustalta toiselle, mikä on käytännössä koodin kääntämistä käyttöjärjestelmältä toiselle. Teknologioihin erikoistuneet ohjelmoijat tekevät tutkimusta ja tuotekehitystä liittyen mm. ohjelmistojen kehittämiseen ja niiden sekä eri laitteistojen yhteensovittamiseen.

Peliohjelmoija voi toimia myös johtavassa ja koordinoivassa roolissa, jolloin hän on vastuussa kaikista pelin ohjelmoinnin osa-alueista. Tehtäviin kuuluu valvoa, että kaikki pelin moduulit on toteutettu oikein ja työ tehdään aikatauluissa sekä pitää tiimipalavereja.

Pelinkehitystyö tehdään tiimissä. Vaativien pelien kehitykseen ja toteutukseen voi osallistua satoja eri ammattilaisia, joita ovat peliohjelmoijien lisäksi esimerkiksi peligraafikot, jotka toteuttavat pelin grafiikat, äänisuunnittelijat, pelisuunnittelijat, pelituottajat ja pelitestaajat.

Peliohjelmoija käyttää työssään erilaisia ohjelmointikieliä, joita ovat esimerkiksi C ja Java. Työssä käytetään myös erilaisia pelinkehitystyökaluja kuten Unity-pelimoottoria. Peliohjelmoija voi olla erikoistunut tiettyihin pelialustoihin ja käyttöjärjestelmiin kuten iOS-mobiilipeleihin tai Windowsille tehtäviin PC-peleihin. Työssä tarvittavat työkalut ja ohjelmointikielet riippuvat siitä, millä pelin ohjelmoinnin alueilla työskennellään.

Ohjelmoinnissa hyödynnetään myös tietokantoja ja esimerkiksi kuvakirjastoja, joista haetaan haluttuja ominaisuuksia. Näin vältytään tietokoneen prosessorin ja muun järjestelmän ylikuormittumiselta tarpeettoman laskennan johdosta sekä saavutetaan säästöjä työajassa ja kustannuksissa.

Työympäristö vaihtelee pelistudion tiloista omaan kotiin. Työajat ovat peliohjelmoijilla hyvin vaihtelevia, eikä työn ja vapaa-ajan erottaminen ole aina selkeää. Projektin kiireisissä vaiheissa työpäivät voivat venyä pitkiksikin. Työ voi toisinaan olla hyvinkin kiireistä. Työhön voi kuulua matkustamista esimerkiksi asiakastapaamisten, messujen ja koulutusten vuoksi.

Työpaikat

Peliteollisuuden (pelialan, pelitoimialan) yritykset. Digitaalisiin peleihin keskittyneet pelistudiot ja muut pelialan yritykset kehittävät ja julkaisevat pelejä sekä tarjoavat peleihin liittyvää konsultointia ja asiantuntijapalveluja sekä sisällöntuottamista ja koulutusta.

Työpaikkoja on myös peleihin liittyvää tutkimusta harjoittavissa yliopistoissa sekä alan koulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Myös alan järjestöt, kaupan ala ja media työllistävät pelialalla.

 

Työn vaatimukset

Peliohjelmoijan ammatissa on hallittava hyvin oma peliohjelmoinnin erikoistumisalue, esimerkiksi grafiikoihin tai tekoälyyn liittyvä ohjelmointi, tai on oltava laaja-alainen yleisosaaja.

Peliohjelmoijan on hallittava työssä tarvittavat ohjelmointikielet, joista tärkeimpiä ovat esimerkiksi C++, C#, Java ja Javascript, sekä ohjelmointimenetelmät.

Työssä käytettävät pelimoottorit, kuten Unity, on myös hallittava.

Joissakin tehtävissä korostuvat tietokantaosaaminen, esimerkiksi SQL ja NoSQL, sekä palvelimiin ja pilvipalveluihin liittyvä osaaminen.

Peliohjelmoijan on tunnettava digitaalisten pelien kehitysprosessi sekä tunnettava esimerkiksi pelisuunnittelua, pelin grafiikoiden ja äänien tekemistä sekä tietoturva-asioita.

Ammatin perustietoa on eri käyttöjärjestelmien ja pelialustojen eli laitteiden, joilla pelaaminen tapahtuu, tuntemus.

Dokumentointiosaaminen on ohjelmoinnissa tärkeää.

Työ edellyttää myös peligenrejen ja niihin kuuluvien pelien tuntemusta.

Peliohjelmoijalta vaaditaan kiinnostusta pelaamista ja peliohjelmointia kohtaan. Monilla ammattimainen peliohjelmointi on alkanut pitkäaikaisesta harrastuksesta.

Ohjelmointityö edellyttää loogista päättelykykyä, järjestelmällisyyttä, tarkkuutta ja ongelmanratkaisutaitoja.

Yhteistyötaidot ja vuorovaikutustaidot ovat tarpeen tiimityössä.

Hyviä viestintätaitoja tarvitaan esimerkiksi ongelmien kuvaamisessa ja muussa raportoinnissa.

Kielitaitoa, erityisesti englannin kielen taitoa, tarvitaan kansainvälisellä ala.

Peliohjelmoijalta vaaditaan oman alan kehityksen ja teknologioiden jatkuvaa seuraamista sekä täydennyskouluttautumista tai itseopiskelua.

Hyvä stressinsietokyky on tarpeen kiireisten työvaiheiden ja aikataulujen vuoksi.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto datanomi ohjelmistotuotantoon (pelialan) suuntautuen.

Pelialaan liittyvää datanomikoulutusta järjestetään Amiedussa, Laajasalon opistossa, HEO Mediassa, AEL:issa, Stadin Ammattiopistossa, Kouvolan seudun ammattiopistossa, Sataedussa, Oulun seudun ammattiopistossa ja Pohjois-Karjalan Ammattiopistossa Outokummussa.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella tietojenkäsittelyä ja suorittaa liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tradenomi (AMK). Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa myös tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK) esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikkaa opiskellen.

Pelialan koulutusta tarjoavat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Karelia ammattikorkeakoulu, Centria-ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Yliopistoissa pelialan koulutusta (useimmiten tutkimusorientaatio) järjestävät Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LUT, Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Aalto-yliopisto, Jyväskylän yliopisto sekä Tampereen yliopisto / TRIM / Game Research Lab. Helsingin yliopistossa järjestetään pelialan kursseja tietojenkäsittelytieteessä.

Alempi korkeakoulututkinto on yliopistosta ja tiedekunnasta riippuen filosofian kandidaatti, tekniikan kandidaatti tai taiteen kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri, diplomi-insinööri tai taiteen maisteri.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Tietotekniikan palveluyrityksissä noudatetaan Tietotekniikan palvelualan työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n välillä. Tehtävien vaativuuden lisäksi työntekijän kuukausipalkkaan vaikuttavat työsuoritus, ammattitaito, työlle asetetut tulos- ja laatutavoitteet sekä henkilökohtainen pätevyys ja osaaminen.

Tietotekniikan palveluyrityksissä noudatetaan myös Tietotekniikan palveluyritysten teknisiä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta, joka on solmittu Teknologiateollisuus ry:n ja Toimihenkilöunioni TU ry:n välillä. Teknisen toimihenkilön kuukausipalkka määräytyy palkkausjärjestelmän mukaan.

 

 

Työmarkkinatiedot
Peliteollisuus

Peliteollisuus työllistää Suomessa noin 2 750 ammattilaista (v. 2016). Alalla työskentelevistä noin viidesosa on naisia. Peliteollisuudessa työskentelevien lukumäärä on ollut kasvussa koko 2000-luvun. Pelitoimialan yritykset sijaitsevat enimmäkseen pääkaupunkiseudulla, mutta viime vuosina eri puolille maata on syntynyt useita pelialan alueellisia keskittymiä.

Peliteollisuuden työllisyyteen vaikuttaa erityisesti suomalaisten pelituotteiden kysyntä maailmalla ja kotimaassa, mikä heijastuu työntekijöiden tarpeeseen varsinkin pelejä kehittävissä yrityksissä. Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat työllisyyteen esimerkiksi rahoitusten saamisten ja siten yritysten kasvumahdollisuuksien kautta. Työntekijöiden lukumäärä on kasvanut heikoissakin suhdannetilanteissa.

Yritysten henkilöstömäärän arvioidaan edelleen kasvavan liiketoiminnan kasvun myötä, mikä edellyttää uusien osaajien kouluttamista alalle. Peliteollisuuden työpaikkoihin tarvitaan korkeatasoista osaamista sekä jonkin osa-alueen erityisosaamista tai alan kokonaisuuden hallintaa.

Pelialan työpaikat ovat haluttuja, joten kilpailu työpaikoista on kovaa. Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Kokeneista ja osaavista ammattilaisista on pulaa. Yrittäjyys tai esimerkiksi osuuskuntatoiminta tarjoavat yhden vaihtoehdon itsensä työllistämiseksi. Kansainvälinen peliala tarjoaa osaajille työllistymismahdollisuuksia myös ulkomailla.

Lähinimikkeet

2D-ohjelmoija
3D-animaattori
3D-mallintaja
3D-ohjelmoija
animaattori
datanomi
diplomi-insinööri
filosofian maisteri
game developer
game programmer
grafiikkaohjelmoija
insinööri
insinööri (AMK)
ohjelmoija
sovelluskehittäjä
sovellussuunnittelija
tietokantasuunnittelija
tradenomi
tradenomi (AMK)